Tapausselosteet 2019

Henkilöön liittyvä syy, tosiasialliset olosuhteet, luottohakemus, työttömyys, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 510/2018

Antopäivä: 1.10.2019

Hakija katsoi pankin syrjineen häntä työttömyyden perusteella, koska pankki oli käyttänyt luottokorttihakemuksessa kategorisena hylkäyskriteerinä työttömyyttä. Hakija katsoo, ettei pankki ollut voinut hänen tapauksessaan vedota luottoriskeiltä suojautumiseen. Hän kertoi, että pankki ei ollut huomioinut, että hänellä on kuukausittain erilaisia tuloja ja muuta varallisuutta. Luottokorttihakemukseensa hän ei ollut näitä pystynyt laittamaan. Hakija katsoo, että pankilla oli ollut käytettävissään kaikki taustatiedot tai vaihtoehtoisesti pankki olisi voinut kysyä varallisuudesta tarkemmin. Hakijan mukaan näin ei ollut tehty, eikä hänen yhteydenottoihinsa ollut vastattu.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei sillä ole toimivaltaa tutkia yleisesti vastaajan asiakaspalvelua, luottokorttihakemusten käsittelyn prosessia, rikoslakia tai tietosuojaa koskevia seikkoja, ellei näihin liity arviointia siitä, onko vastaaja kohdellut hakijaa yhdenvertaisuuslain vastaisesti käsiteltävänä olevassa asiassa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakijan työttömyys on sellainen oikeudellinen asema, jonka voidaan katsoa olevan yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu muu henkilöön liittyvä syy.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että elinkeinotoimintana harjoitettavassa luottokorttien myöntämisessä on kyse palvelujen tarjoamisesta yleisölle, eikä siinä saa menetellä yhdenvertaisuuslaissa kielletyllä tavalla syrjivästi. Asiakkaiden luotottaminen on elinkeinon harjoittamista, jonka tarkoituksena on saada liikevoittoa. Se merkitsee omaisuudensuojan piiriin kuuluvan rahamääräisen varallisuuden antamista asiakkaan käyttöön yhdessä sovituin ehdoin. Selvää on, ettei kenelläkään ole subjektiivista oikeutta saada yksityisiltä tahoilta luottoa, eikä yksityisillä tahoilla ole velvollisuutta myöntää luottoa.

Lautakunta katsoi, että vastaajan osittain automatisoitu järjestelmä, joka arvioi vain tiettyjä tulolajeja päätöksenteossa, ei ollut yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitettua välillistä syrjintää, koska se ei saattanut hakijaa epäedullisempaan asemaan hänen työttömyytensä perusteella. Vastaaja totesi, että asiakas oli voinut saada luottokorttihakemuksen käsiteltyä myös konttorissa ja hakijalle oli tästä kerrottu. Pankki katsoi, että kaikkia luottokortin hakijoita oli kohdeltu samoin, mikäli he eivät olleet antaneet riittävästi tietoja. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että luottokorttihakemuksen hylkääminen oli johtunut hakijan tosiasiallisesta toiminnasta, eikä tämä muodosta yhdenvertaisuuslaissa 8 §:ssä tarkoitettua henkilöön liittyvää syytä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa saadusta selvityksestä ilmennyt seikkoja, jotka olisivat antaneet lautakunnalle objektiivisesti arvioiden aihetta olettaa, että vastaaja olisi kohdellut hakijaa hänen työttömyytensä takia hakemuksessa tarkoitetussa tilanteessa epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta henkilöä. Näin ollen syrjintäolettamaa ei ollut syntynyt, ja lautakunta hylkäsi hakemuksen.

(ei lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 1.10.2019 henkiloon liittyva syy luottohakemus.pdf (pdf, 0.38 Mt)----------------------

Oikeussuojan tarve, toimivalta, vertailukelpoisuus, tulkkauspalvelu

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 394/2018

Antopäivä: 1.10.2019

Kuulonäkövammainen hakija katsoi, että Kela oli syrjinyt häntä hänen vammaisuutensa perusteella, koska Kelan menettelyn vuoksi tulkkauspalvelun asiakas ei ollut yhdenvertainen muiden ihmisten kanssa, kun tulkkauspalvelun asiakkailla ei ollut mahdollisuutta lähteä äkkilähdölle. Hakija katsoi, että Kelan menettely asetti hakijan epäedullisempaan asemaan suhteessa tulkkia tarvitsemattomiin ihmisiin, koska tulkkauspalvelua oli teknisesti niin vaikea saada äkkilähdöille. Hakija katsoi asiassa olevan kyse myös kohtuullisten mukautusten laiminlyömisestä.

Asiassa oli riidatonta, että hakijalla oli ollut oikeus saada tulkkausta ulkomaanmatkojaan varten. Hakija oli saanut tulkit kesäkuun 2018 matkalle, eikä kyseessä ollut äkkilähtö. Hakija ei ollut tehnyt tulkkitilausta hakemuksessa mainitsemalleen äkkilähdölle 28.1.2018 lukien. Kela ei ollut siten tällaista tilausta käsitellyt.

Yhdenvertaisuuslain 21 §:n mukaisesti se, joka katsoo tulleensa syrjityksi, voi saattaa asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa hakija ei ollut tehnyt hakemusta äkkilähdöstä ja oli saanut tulkit kesäkuun 2018 matkalle, eikä hakija siten ollut oikeussuojan tarpeessa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan ei kuulu tutkia luonteeltaan hypoteettisia kysymyksiä, eikä arvioida yleisellä tasolla jonkin menettelyn tai käytännön yhdenvertaisuuslain mukaisuutta lainkäyttöpäätöksissään, vaan käsitellä ja ratkaista tapauksia, joissa hakijalla on oikeussuojan tarve. Lautakunta katsoi, että hakemus oli jätettävä tutkimatta lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi selvyyden vuoksi vertailukelpoisesta asemasta, että hakijaa ei voitu verrata käsiteltävässä olevassa asiassa yleisesti muihin ihmisiin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta jätti hakemuksen tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomana.

(Ei lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 1.10.2019 oikeussuojan tarve toimivalta.pdf (pdf, 0.41 Mt)----------------------

Vertailukelpoisuus, kohtuulliset mukautukset, tulkkauspalvelu

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 384/2018

Antopäivä: 1.10.2019

Kuulonäkövammainen hakija katsoi, että Kela oli syrjinyt häntä hänen vammaisuutensa perusteella, koska Kela myönsi näkevälle tulkkauspalvelun asiakkaalle tulkin suoraan 14 vuorokauden ulkomaanmatkan ajaksi. Kuulonäkövammaisen taas täytyi antaa lisäselvityksiä. Hakija katsoi, että kyse oli myös kohtuullisten mukautusten epäämisestä.

Kela totesi, että lisäselvityksiä koskien yli 14 vuorokauden ulkomaanmatkaa pyydetään kaikilta tulkkauspalvelun asiakkailta, mikäli perusteltu syy myöntää tulkkausta ei ilmene jo hakemuksesta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että lisäselvitysten pyytäminen hakijalta ulkomaanmatkaa koskien oli koskenut yhdenvertaisesti kaikkia tulkkauspalvelun asiakkaita. Lautakunta katsoi, ettei käytännöllä ollut syrjivää vaikutusta, koska se ei saattanut kuulonäkövammaisia muihin nähden epäedullisempaan asemaan. Näin ollen olettamaa välillisestä syrjinnästä ei ollut syntynyt.

Hakijalle ei ollut myönnetty tulkkausta hänen 17 vuorokauden ulkomaan vapaa-ajan matkalleen. Asiassa saadun selvityksen mukaan Kela laski matkan keston kaikille samoin, mikä tarkoitti, että myös matka-aika kohteeseen laskettiin kahden viikon matkaan. Myös näkevältä tulkkauspalvelun asiakkaalta olisi hylätty hakemus 17 vuorokauden vapaa-ajan ulkomaanmatkasta.

Hakijan kanssa vertailukelpoisessa asemassa olivat muut tulkkauspalvelun asiakkaat. Käsiteltävässä olevassa asiassa vertailukelpoisuus perustui tulkkauspalvelun tarpeeseen, eli siihen tilanteeseen, johon tulkkausta tarvittiin, eikä vamman laatuun. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että tässä tapauksessa kuulovammaisten ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelun asiakkaiden tarpeilla tulkille matkustamisen aikana ei ollut merkittävää eroa. Näin ollen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakija ei ollut joutunut vammaisuuden perusteella Kelan ulkomaanmatkojen laskentatavan vuoksi epäedullisempaan asemaan verrattuna näkevään kuulovammaiseen tulkkauspalvelun asiakkaaseen. Näin ollen syrjintäolettamaa ei ollut syntynyt.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että yhdenvertaisuuslain tarkoittamissa kohtuullisissa mukautuksissa on kysymys luonteeltaan tapauskohtaisista, yksittäisessä konkreettisessa tilanteessa vammaisen ihmisen tarpeisiin vastaavista toimenpiteistä, joiden keskeisenä tarkoituksena on varmistaa vammaisen henkilön mahdollisuus nauttia tai käyttää avoimia palveluja yhdenvertaisesti muiden kanssa. Lautakunta totesi, että kohtuullisten mukautusten tapauskohtaisuuden takia niillä ei ole tarkoitettu luoda yleisiä käytäntöjä. Hakijalla oli mahdollisuus saada tulkkausta pakettimatkoille ja hakija oli saanut vapaa-ajan lomalleen tulkkauspalvelua.

Kelan asettama laskentatapa ulkomaanmatkan keston osalta koski kaikkia tulkkauspalvelun asiakkaita. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut laiminlyönyt kohtuullisten mukautusten tekemistä asiassa, kun se ei ollut hyväksynyt hakijan vaatimusta siitä, että hänen matkansa tulisi laskea eri tavoin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei hakija ollut vastaajan menettelyn vuoksi joutunut vammaisuuden perusteella epäedullisempaan asemaan kuin vertailukelpoisessa tilanteessa oleva tai ollut henkilö. Asiassa ei ollut syntynyt yhdenvertaisuuslain 28 §:n mukaista syrjintäolettamaa. Vastaaja ei ollut myöskään laiminlyönyt kohtuullisten mukautusten tekemistä, joten lautakunta hylkäsi hakemuksen.

(ei lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 1.10.2019 vertailukelpoisuus kohtuulliset mukautukset.pdf (pdf, 0.39 Mt)----------------------

Syrjintäolettama, toimivalta, välillinen syrjintä, perhesuhde, hedelmöityshoidot, julkinen terveydenhuolto, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 348/2017Antopäivä: 14.6.2019

Yksin elävä nainen, hakija A, pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, oliko häntä syrjitty, kun häneltä oli evätty mahdollisuus hedelmöityshoitoihin julkisessa terveydenhuollossa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi saadusta selvityksestä käyvän ilmi, että hakijalla oli lapsettomuutta aiheuttava sairaus, joten hänellä oli lääketieteellinen peruste lapsettomuushoitoihin hakeutumiselle.

Sairaalan ilmoituksen mukaan valtakunnallisen linjauksen perusteella julkisen terveydenhuollon yksiköistä ei myönnetty maksusitoumuksia yksityisklinikkaan lahjasukusoluhoitoihin millään indikaatioilla. Tämä oli sairaalan johtajaylilääkärin sairaalan lääkäreille antama ohje, jota lääkäreiden oli noudatettava. Vs. johtajaylilääkärin mukaan sairaalassa on syksyllä 2017 noudatettu yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreiden vuonna 2015 tekemää linjausta, jonka mukaan hedelmöityshoitoja tarjotaan vain lääketieteellisin perustein ja hoitomenetelmänä ei käytetä luovutettuja sukusoluja.

Lautakunta totesi, että hoitojen ulkopuolelle oli rajattu kaikki sellaiset potilasryhmät, jotka käyttävät luovutettuja sukusoluja. Tällainen näennäisesti yhdenvertainen peruste saattaa itselliset naiset muita epäedullisempaan asemaan heidän perhesuhteensa perusteella, mikä johtaa olettamaan välillisestä syrjinnästä.

Johtajaylilääkärien yhteisen linjauksen tarkoituksena oli ollut resurssien riittävyydestä huolehtiminen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti julkisen terveydenhoidon resurssien riittävyyden turvaamista sinänsä hyväksyttävänä tavoitteena yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla.

Asiassa ei ollut selvitetty, etteikö julkisen terveydenhoidon resurssien riittävyyden takaamiseksi olisi ollut valittavana keinoja, jotka eivät olisi merkinneet minkään ryhmän syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja sosiaali- ja terveysministeriö oli esimerkiksi esittänyt kaikkien hedelmöityshoitoa tarvitsevien ohjaamista hoitojonoon. Resurssien riittävyyden varmistamiseksi ei siten olisi ollut välttämätöntä sulkea hakijaa hänen perhesuhteensa perusteella kokonaan hedelmöityshoitojen ulkopuolelle. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaajien tässä asiassa käyttämä keino sinänsä hyväksyttävän, resurssien turvaamiseen pyrkivän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole ollut yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla asianmukainen ja tarpeellinen.

Lautakunta katsoi, että hakijaa oli syrjitty yhdenvertaisuuslain vastaisesti perhesuhteen perusteella, kun häneltä oli evätty kokonaan julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidot.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vs. johtajaylilääkärin pysyttäneen voimassa ja määränneen edelleen sovellettavaksi sairaanhoitopiirissään syrjivän määräyksen ja kielsi häntä jatkamasta syrjintää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta asetti kieltopäätöksensä tehosteeksi sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkärille 25 000 euron suuruisen uhkasakon.

(Ei lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-2019-hedelmoityshoito-syrjinta.pdf (pdf, 0.5 Mt)

----------------------

Vertailukelpoisuus, kohtuulliset mukautukset, tulkkauspalvelu

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 398/2018

Antopäivä: 6.6.2019

Kuulonäkövammainen hakija katsoi, että Kela oli syrjinyt häntä hänen vammaisuutensa perusteella, koska Kela oli vaatinut hakijaa ilmoittamaan tarkat tiedot tulkkauksen tarpeesta hänen lomamatkallaan. Hakija katsoi, ettei tulkkia käyttävä henkilö ollut siten yhdenvertainen muiden ihmisten kanssa. Asiassa oli hakijan mukaan kyse myös kohtuullisten mukautusten epäämisestä.

Asiassa oli riidatonta, että hakijalla oli ollut oikeus saada tulkkausta ulkomaanmatkojaan varten ja että hakijalta oli edellytetty tulkkauksen tarpeesta tarkempia tietoja. Kela oli palveluntarjoajana halunnut asettaa edellytyksen, jonka tarkoitus oli ollut tuottaa laadukasta tulkkauspalvelua. Lisäksi Kela oli vedonnut kustannusten hallintaan. Tulkkauspalvelulain 10 §:n mukaan Kelan oli järjestettävä tulkkauspalvelu kokonaistaloudellisesti edullisimmin. Kela oli myös todennut, ettei se voinut järjestää tulkkausta oletetun tarpeen perusteella tai mahdollisesti jossain vaiheessa syntyvän tulkkauksen tarpeen perusteella. Lautakunta piti Kelan esiin tuomia perusteita pyytää tarkempia tietoja tulkkauksen tarpeesta asianmukaisina.

Kelan asettama edellytys oli koskenut kaikkia tulkkauspalvelun asiakkaita. Tämä oli ollut myös riippumatonta siitä, oliko kyseessä ulkomailla tai kotimaassa tapahtuva tulkkauspyyntö. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmennyt, että hakijaa olisi kohdeltu eri tavoin kuin muita tulkkauspalvelun asiakkaita, jotka olivat hakijan kanssa vertailukelpoisessa asemassa. Asiassa ei voitu myöskään verrata hakijaa yleisesti muihin ihmisiin. Lautakunta katsoi, että hakijaa ei ollut kohdeltu epäsuotuisammin kuin muita tulkkauspalvelun asiakkaita vammaisuuden perusteella. Näin ollen syrjintäolettamaa ei ollut syntynyt.

Lautakunta totesi, että tulkkauspalvelun tarjoamisessa oli kyse hakijan lainsäädäntöön perustuvasta subjektiivisesta oikeudesta ja että Kelan asettama tulkkaustarpeen yksilöintiä koskeva edellytys koski kaikkia tulkkauspalvelun asiakkaita. Lautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut laiminlyönyt kohtuullisten mukautusten tekemistä asiassa, kun se ei ollut hyväksynyt hakijan vaatimusta siitä, ettei hänen tarvitsisi yksilöidä tulkkaustarvettaan.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi saadun selvityksen perusteella, ettei vastaaja ollut kohdellut hakijaa vammaisuuden perusteella epäsuotuisammin kuin vertailukelpoisessa tilanteessa olevaa tai ollutta henkilöä. Asiassa ei ollut syntynyt yhdenvertaisuuslain 28 §:n mukaista syrjintäolettamaa, eikä kyse ollut myöskään kohtuullisten mukautusten epäämisestä, joten lautakunta hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 6.6.2019 vertailukelpoisuus kohtuulliset mukautukset.pdf (pdf, 0.37 Mt)----------------------

Henkilöön liittyvä syy, tosiasiallinen olosuhde, kuntosali, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 399/2018

Antopäivä: 16.5.2019

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun yksityinen liikkeenharjoittaja purki hakijan kanssa tekemänsä sopimuksen kuntosalijäsenyydestä ja samalla peruutti hakijan oikeuden käyttää kuntosalia.

Hakijan toimittamasta selvityksestä kävi ilmi, että hän oli oman kertomansa mukaan todennut kuntosalin työntekijälle ennen harjoittelun aloittamista olevansa niin kova treenaamaan, etteivät heikkotasoiset treenaajat todennäköisesti kykene sietämään häntä kovan treenin takia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että saadun selvityksen mukaan oikeus käyttää kuntosalia oli peruutettu sen johdosta, että hakijan harjoittelu kuntosalilla aiheutti pelkoa kuntosalin työntekijöissä ja asiakkaissa. Vastaaja oli pitänyt hakijan toimintaa sellaisena, ettei se ole ollut kuntosalin toiminta-ajatuksen mukaista.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa käytettävänä olleen selvityksen perusteella, että vastaajan päätös kuntosalin käyttöön oikeuttavan sopimuksen purkamisesta oli perustunut hakijan tosiasialliseen toimintaan eikä hänen terveydentilaansa taikka muuhun henkilöön liittyvään syyhyn.

Ottaen huomioon yhdenvertaisuuslain esityöt, asiassa saatu selvitys, kuntosalin toiminta-ajatus ja liikkeenharjoittajan oikeus valita asiakkaansa sekä se, että kuntosalin käyttöoikeuden epääminen perustui hakijan tosiasialliseen toimintaan, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa syntynyt yhdenvertaisuuslain 28 §:ssä tarkoitettua syrjintäolettamaa ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 16.5.2019 henkiloon liittyva syy-tosiasiallinen_olosuhde.pdf (pdf, 0.45 Mt)----------------------

Saavutettavuus, kohtuulliset mukautukset, kohtuullinen aika, palveluiden tarjoaminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumerot: 509/2018

Antopäivä: 18.4.2019

Pyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa käyttävä hakija katsoi tulleensa syrjityksi kun A Oyj:n liikkeessä ei tehty hänen liikkeessä asioimiseensa tarvitsemaa kohtuullista mukautusta, joka olisi ollut irtoluiskan asentaminen liikkeen sisäänkäynnille.

Hakijan mukaan hän ei ollut lainkaan päässyt asioimaan A Oyj:n liikkeessä, koska liikkeen sisäänkäynnillä olleesta luiskasta huolimatta hän ei 10-15 senttimetrin kynnyksen vuoksi ollut päässyt sähköpyörätuolillaan liikkeeseen. Hakemuksen mukaan hakija oli 19.6.2018 pyytänyt vastaajaa hankkimaan olemassa olevan luiskan oheen toisen, sisäänpääsyn mahdollistavan luiskan sekä tiedustellut luiskasta uudelleen 28.6.2018. Hakijan mukaan vastaaja oli tuolloin vastannut hakijalle, että muutos toteutetaan vasta kauppakeskusremontin yhteydessä. Vastaajan mukaan se oli tapauksen johdosta tilannut myymälään luiskan, joka oltiin saamassa heinä-elokuussa 2018.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kun vastaaja ei ole ryhtynyt hakijan pyytämän mukautuksen toteuttamiseen ennen suurempaa remonttia, asiassa syntyi olettama hakijan pyytämien kohtuullisten mukautuksen epäämisestä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että kohtuullisen mukautuksen epäämistä pidetään yhdenvertaisuuslain 8 §:n 2 momentin mukaan laissa tarkoitettuna syrjintänä. Kohtuullinen mukautus on toteutettava kohtuullisessa ajassa mukauttamispyynnön esittämisestä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan luiskaa ei ollut asennettu ainakaan ennen heinäkuuta 2018. Vastaaja oli ilmoittanut tilanneensa luiskan, joka asennettaisiin vasta heinä-elokuussa 2018 eli yli kuukauden kuluttua mukautuspyynnön esittämisestä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja ei ollut tehnyt pyydettyä mukautusta kohtuullisessa ajassa. Vastaaja ei ollut siten kyennyt kumoamaan hakemuksen perusteella syntynyttä olettamaa kohtuullisten mukautusten epäämisestä

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan evänneen hakijalta hänen tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset ja siten syrjineen hakijaa hänen vammaisuutensa perusteella. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan kohdistuvaa syrjintää.

(Lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 18.4.2019 kohtuulliset mukautukset kohtuulinen aika.pdf (pdf, 0.33 Mt)----------------------

Saavutettavuus, kohtuullinen mukautus, kohtuullinen aika, ravintola

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 435/2018

Antopäivä: 18.4.2019

Sähköpyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa käyttävä hakija ei ollut päässyt sisään vastaajan ravintolaan, koska ravintolan ovella oli kynnys, joka esti hakijaa asioimasta sähköpyörätuolillaan ravintolassa. Hakija oli pyytänyt vastaajaa hankkimaan ravintolan sisäänkäynnille irtoluiskan, jotta hän olisi päässyt nauttimaan ravintolan palveluista. Hakija katsoi, että häneltä oli evätty kohtuullinen mukautus, koska ravintolassa asioinnin mahdollistava luiska oli asennettu vasta, kun hakijan hakemus oli vireillä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi sekä hakijan että vastaajan esittämien seikkojen perusteella selvitetyksi, että vastaaja oli jossakin vaiheessa ennen ensimmäisen vastauksensa lautakunnalle antamista hankkinut ravintolan ovelle luiskan. Lautakunnalle ei käynyt selväksi, milloin luiska oli tarkalleen asennettu. Lautakunta katsoi johtopäätöksenään, että kun vastaaja oli hakijan esittämästä kirjeenvaihdosta ilmenevästi ryhtynyt välittömästi selvittämään luiskan hankkimiseen liittyvää asiaa ja kun luiska oli sittemmin asennettu, vastaajan ei ollut selvitetty toimineen vastoin mukautuksen toteuttamisen kohtuullisen ajan vaatimusta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että hakija oli esittänyt luiskan määräystenvastaisuudesta ainoastaan arvailuja eikä ollut yksilöinyt esimerkiksi mitään luiskan turvallisuustekijöihin liittyvää seikkaa, jonka perusteella lautakunnalla olisi ollut aihetta arvioida vastaajan toteuttaman kohtuullisen mukautuksen olleen olosuhteisiin sopimaton. Hakija ei myöskään yksilöinyt hänen sisäänpääsyynsä liittyvää muuta syrjintää eikä edes väittänyt, että luiskaa ei sinänsä olisi ollut pidettävä lain tarkoittamana kohtuullisena mukautuksena.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta arvioi vastaajan tekemän mukautuksen asianmukaiseksi ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 18.4.2019 kohtuullinen mukautus aika ravintola.pdf (pdf, 0.38 Mt)----------------------

Saavutettavuus, markkinointitapahtuma, selonottovelvollisuus

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto (Ään.)

Diaarinumero: 410/2018

Antopäivä: 18.4.2019

Sähköpyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa käyttävä hakija ei ollut päässyt vastaajan markkinointitapahtumassa sähköpyörätuolillaan sisään esteettömänä markkinoituun raitiovaunuun, koska vaunuun oli ollut noin 20 senttimetrin korkuinen kynnys ja oven edustalle rakennettu laituri oli ollut niin kapea, että se oli estänyt raitiovaunusta ulos taittuvan luiskan käyttämisen. Hakija katsoi, että esteellinen raitiovaunu oli asettanut hakijan erilaiseen asemaan suhteessa muihin tapahtumaan osallistujiin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että kun hakija ei ollut tapahtumapaikalle saapuessaan päässyt tutustumaan avoimena markkinoidussa tapahtumassa esiteltyyn raitiovaunuun, asiassa syntyi olettama, että hakija on tullut vammansa takia asetetuksi muita epäedullisempaan asemaan.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että yleisölle avoimeksi tarkoitetun markkinointitapahtuman järjestäjän on lähtökohtaisesti etukäteisesti varmistuttava siitä, että tapahtumaan on esteetön pääsy. Kysymyksessä oli ollut pituudeltaan lyhyt, ainoastaan kaksipäiväinen markkinointitapahtuma. Ottaen huomioon, että vastaaja oli välittömästi esteellisyydestä tiedon saatuaan ryhtynyt tilaamaan toiseksi tapahtumapäiväksi paikalle uutta kalustoa, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta pitää uskottavana vastaajan väitettä siitä, ettei maaston haasteellisuudesta aiheutunut esteellisyys ollut ollut vastaajan tiedossa ennen tapahtumaa. Vastaajan menettelyn johdosta toisena tapahtumapäivänä vaunuun oli ollut esteetön pääsy. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, että kun hakijan oli toisena tapahtumapäivänä ollut mahdollista tutustua esittelyraitiovaunuun, hänen pääsynsä palvelun pariin ei ollut syrjintäkieltosäännöksen tarkoittamalla tavalla estynyt.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi lisäksi, että tapaus erosi lautakunnan aikaisemmin 29.5.2017 (158/2016) ja 25.11.2016 (146/2016) antamista, niin ikään yksityisten yritysten tilapäisiä markkinointitapahtumia koskevista ratkaisuista tapahtumien keston sekä vastaajien esteettömyyttä koskevien käsitysten osalta. Mainituissa tapauksissa, joissa lautakunta päätyi pitämään vastaajien menettelyä välillisenä syrjintänä, vastaajat olivat tulkinneet, ettei tilapäinen markkinointitapahtuma edellyttänyt yritysten tavanomaisesti tarjoamiin palveluihin liittyvän kaltaista esteettömyyttä. Tapausten olosuhteet poikkeavat näin ollen merkittävästi nyt kysymyksessä olevasta tapauksesta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan kumonneen asiassa syntyneen syrjintäolettaman ja hylkäsi hakemuksen.

(ei lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 18.4.2019 saavutettavuus markkinointitapahtuma.pdf (pdf, 0.39 Mt)----------------------

Saavutettavuus, kohtuulliset mukautukset, palveluiden tarjoaminen, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 395/2018

Antopäivä: 18.4.2019

Pyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa käyttävä hakija katsoi tulleensa syrjityksi kun A Oyj:n liikkeessä ei tehty hänen liikkeessä asioimiseensa tarvitsemaa kohtuullista mukautusta, joka olisi ollut irtoluiskan asentaminen liikkeen sisäänkäynnille. Hakija vaati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa kieltämään häneen kohdistuneen syrjinnän ja asettamaan uhkasakon päätöksen tehosteeksi.

Hakijan hakemuksensa liitteenä esittämästä hakijan ja vastaajan välillä käydystä kirjeenvaihdosta ilmeni, että myös vastaaja oli ollut tietoinen hakijan kaltaisen pyörätuolinkäyttäjän tarvitseman luiskan puutteesta ja viestikeskustelun perusteella oli tullut tietoiseksi nimenomaisesti hakijan asioinnin estymisestä luiskan puutteesta johtuen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen selvitetyksi, ettei hakija ollut pystynyt asioimaan liikkeessä ilman mukautusta. Hakijan esittämän selvityksen perusteella syntyi olettama kohtuullisten mukautusten epäämisestä, jota on yhdenvertaisuuslain 8 §:n 2 momentin mukaan pidettävä kiellettynä syrjintänä.

Vastaajan on kohtuullisia mukautuksia koskevan syrjintäolettaman kumotakseen osoitettava, ettei syrjinnän kieltoa ole rikottu. Vastaaja ei ollut antanut hakemuksen johdosta vastausta lautakunnalle. Näin ollen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut kumonnut hakemuksen perusteella syntynyttä syrjintäolettamaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi vastaajaa uusimasta tai jatkamasta hakijaan kohdistuvaa syrjintää ja asetti päätöksensä tehosteeksi 6.000 euron uhkasakon

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-_18.4.2019-kohtuulliset_mukautukset-uhkasakko.pdf (pdf, 0.37 Mt)----------------------

Saavutettavuus, yleisölle avoin tilaisuus, televisio-ohjelman nauhoitus, välillinen syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto (Ään.)

Diaarinumerot: 442/2018, 450/2018, 462/2018, 471/2018, 472/2018, 475/2018, 550/2018, 557/2018, 563/2018, 568/2018, 575/2018, 580/2018, 591/2018, 594/2018, 603/2018 ja 626/2019

Antopäivä: 18.4.2019

Sähköpyörätuolia vammastaan johtuen liikkumiseensa käyttävä hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun yleisölle avoimet televisio-ohjelman kuvaukset oli järjestetty tiloissa, jonne hän ei hissin pienestä koosta johtuen ollut päässyt sähköpyörätuolillaan. Hakija pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa toteamaan, että televisioyhtiö oli syrjinyt häntä hänen vammaisuutensa perusteella ja kieltämään yhtiötä jatkamasta häneen tai muihin vammaisiin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää sekä asettamaan uhkasakon päätöksen tehosteeksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa tulleen selvitetyksi, että tila, jossa ohjelmaa oli kuvattu, oli ollut sähköpyörätuolia käyttäneelle hakijalle sekä muita suurempia apuvälineitä käyttäneille henkilöille hissin pienen koon vuoksi esteellinen. Asiassa oli näin ollen selvitetty, että hakija ei ollut omalla pyörätuolillaan päässyt yhdenvertaisesti muiden kanssa seuraamaan ohjelman kuvauksia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakemuksen ja muun saadun selvityksen perusteella syntyi olettama, että vammaisuutensa takia sähköpyörätuolia käyttävä hakija oli tullut vastaajan toimesta asetetuksi eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin avoimena markkinoituun tapahtumaan osallistuneisiin, ja siten välillisesti syrjityksi. Näin ollen todistustaakka kääntyi ja vastaajan oli syrjintäolettaman kumotakseen osoitettava, ettei syrjinnän kieltoa ollut rikottu.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei kulttuuritapahtumaa voida pitää saavutettavana, jos vammaisen henkilön on tapahtumaan osallistuakseen otettava omasta apuvälineestään poistumiseen liittyvä turvallisuuttaan tai terveyttään koskeva riski. Lisäksi lautakunta katsoi, että vastaajan ehdotus painavan sähköpyörätuolin kantamisesta olisi ollut omiaan aiheuttamaan vahingon vaaraa. Sillä vastaajan väittämällä seikalla, että useimmilla pyörätuoleilla olisiollut pääsy kuvaustilaan, ei ollut hakijan syrjintäväitteen arvioinnin osalta merkitystä, koska hakija ei joka tapauksessa riidattomasti ollut mahtunut sähköpyörätuolillaan rakennuksen hissiin.

Esteettömyysongelman selvittyä osallistujille oli ilmoitettu, että ohjelman siirtäminen ei käsillä olevalla aikataululla onnistunut. Vastaaja toi esiin, että ohjelmaa oli kuvattu tilojen haltijan ja vastaajan välisen yhteistyösopimuksen perusteella eikä televisiotuotannon siirtäminen olisi ollut ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia ja seuraamuksia mahdollista, koska tiloihin oli rakennettu ohjelmanteon edellyttämä valaistus, lavastus ja etäohjauksen tietoliikenneyhteydet, ja soveltuvan toisen tilan löytäminen kaupungin keskustasta perjantai-iltana oli erittäin hankalaa.

Asiassa tarkastelun kohteena ollut kuvausjakso oli kestänyt ainakin huhtikuusta 2018 joulukuuhun 2018 yhteensä 20 erillisen kuvauskerran ajan. Vaikka vastaaja oli tuonut esiin, että toisen kuvauspaikan löytäminen olisi ollut hankalaa, se ei ollut yhdeksän kuukauden aikana selvittänyt tehneensä konkreettisia toimenpiteitä esteettömän kuvaustilan hankkimiseksi. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen, että kyse ei ollut poikkeuksellisesta hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä, vaan vastaajan menettely muodostaa pikemminkin vakiintuneen käytännön. Vastaaja ei ollut ennalta sovittuun järjestämispaikkaan vetoamalla esittänyt toiminnalleen myöskään yhdenvertaisuuslain 13 §:n tarkoittamaa hyväksyttävää tavoitetta, joka voisi oikeuttaa välillisen syrjinnän.

Televisio-ohjelma oli saadun selvityksen perusteella käsitellyt monia yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita, joten kuvauksiin osallistumisen oli katsottava merkinneen avoimeen yhteiskunnalliseen kulttuurielämään osallistumista, johon yhdenvertaista osallistumista YK:n vammaisyleissopimus turvaa. Vastaajan olisi jo ennen yleisölle avoimen yhteiskunnallisesti merkittävän tapahtuman järjestämistä tullut varmistua siitä, että tapahtumatila oli kaikille saavutettava.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, ettei vastaaja ollut esittänyt sellaista näyttöä, joka kumoaisi hakijan selvityksen perusteella syntyneen syrjintäolettaman.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan välillisesti syrjineen hakijaa ja kielsi vastaajaa uusimasta tai jatkamasta hakijaan tai muihin vammaisiin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta asetti päätöksensä tehosteeksi 20.000 euron uhkasakon.

(ei lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 18.4.2019 saavutettavuus yleisotilaisuus.pdf (pdf, 0.43 Mt)----------------------

Saavutettavuus, kohtuulliset mukautukset, kohtuullinen aika, palveluiden tarjoaminen, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumerot: 400/2018

Antopäivä: 18.4.2019

Sähköpyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa käyttävä hakija katsoi tulleensa syrjityksi kun X -liikkeessä ei tehty hänen liikkeessä asioimiseensa tarvitsemaa kohtuullista mukautusta, joka olisi ollut irtoluiskan asentaminen liikkeen sisäänkäynnille. Hakija vaati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa kieltämään häneen kohdistuneen syrjinnän ja asettamaan uhkasakon päätöksen tehosteeksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että yhdenvertaisuuslain kohtuullisia mukautuksia koskeva sääntely velvoittaa lain 4 ja 15 §:stä ilmenevällä tavalla kaikkia yleisön saataville tavaroita ja palveluita tarjoavia tahoja ja siten vastaajayritystä, joka oli saadun selvityksen perusteella harjoittanut avointa myymälätoimintaa. Hakija oli hakemuksessaan selvittänyt, että hän ei ollut sähköpyörätuolillaan päässyt lainkaan asioimaan vastaajan liikkeeseen. Vastaajan vastauksessaan luiskan puutteesta toteama tuki hakijan hakemusta tältä osin.

Hakijan mukaan hänen pyytämäänsä kohtuullista mukautusta ei ollut toteutettu, kun asiassa oli viivytelty. Vastaajan esittämästä selvityksestä kävi ilmi, että luiskan hankkimista koskeva asia oli ollut lautakuntaan vastauksia annettaessa edelleen auki. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, että asiassa syntyi olettama kohtuullisen mukautuksen epäämisestä ja siten syrjinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että kohtuullinen mukautus on pidettävä erillään yleis- ja pysyväisluonteisista esteettömyystoimenpiteistä, koska kohtuullisen mukautuksen tarkoituksena on mahdollistaa vammaisen henkilön asiointi konkreettisessa yksittäistapauksessa. Vaikka yhdenvertaisuuslaki ei tunne kohtuullisen mukautuksen toteuttamisen enimmäisaikaa, vastaajan menettely mukautuksen toteuttamisessa jäi yksinomaan vuokranantajan toimintaan viitatessa epäselväksi, eikä vastaajan antamasta selvityksestä käynyt ilmi, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin se oli mukautuksen toteuttamiseksi ryhtynyt. Vastaajan yhteydenottoa vuokranantajaan ei ollut näissä olosuhteissa pidettävä kohtuullisten mukautusten arvioinnissa merkityksellisenä, koska se ei ollut johtanut luiskan asentamiseen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan evänneen hakijalta hänen tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset ja siten syrjineen hakijaa hänen vammaisuutensa perusteella ja kielsi vastaajaa uusimasta tai jatkamasta hakijaan kohdistuvaa syrjintää. Lautakunta asetti päätöksensä tehosteeksi 5.000 euron uhkasakon.

(Lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 18.4.2019 kohtuulliset mukautukset aika uhkasakko.pdf (pdf, 0.38 Mt)----------------------

Yhdistys, jäsenmaksujen suuruus, muu henkilöön liittyvä syy

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 409/2018

Antopäivä: 3.4.2019

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun puolueen jäsenmaksut olivat erisuuruisia, vaikka jäsenillä kullakin oli yksi ääni.

Asiassa oli riidatonta, että puolueen jäsenmaksut oli vahvistettu puolueen sääntöjen mukaisesti.

Puoluevaltuuston päätöksen mukaan sellaiset jäsenet, jotka asuivat samassa taloudessa perus-jäsenmaksun maksavan jäsenen kanssa, olivat oikeutettuja maksamaan alennettua jäsenmaksua.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakijan asumista samassa taloudessa samalle puolueelle jäsenmaksua maksavan henkilön kanssa voidaan pitää tässä asiassa yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna muuna henkilöön liittyvänä syynä.

Lautakunta katsoi, että yhdistyslain 25 §:n 1 momentin ja puolueen sääntöjen 6 §:n mukaan puolue oli voinut vahvistaa jäsenmaksut erisuuruisiksi asiassa sen vaikuttamatta siihen, kuinka monta ääntä puolueen jäsenellä on.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa syntynyt syrjintäolettamaa, ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 3.4.2019 yhdistys jasenmaksun suuruus.pdf (pdf, 0.37 Mt)----------------------

Saavutettavuus, yleisötilaisuus, kulttuuri, välillinen syrjintä, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumerot: 391/2018, 414/2018, 424/2018, 439/2018 ja 488/201

Antopäivä: 13.2.2019

Pyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa käyttävä hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun ei ollut päässyt A Oy:n järjestämiin yleisölle avoimiin tilaisuuksiin, jotka oli järjestetty esteellisissä tiloissa. Hakija vaati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa kieltämään A Oy:n syrjivän menettelyn ja asettamaan uhkasakon päätöksen tehosteeksi.

Kaupungin rakennusvalvonnan lausunnon mukaan tilat eivät täyttäneet voimassaolevia esteellisyysmääräyksiä. Vastaajan oli oman selvityksensä perusteella järjestänyt kaikki tilaisuutensa samoissa tiloissa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama välillisestä syrjinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että vaikka kirjallisuutta ja lukemista käsittelevän klubin tarkoitus ei ollut esimerkiksi poliittisia osallistumisoikeuksia edistävä, klubi ja siihen osallistuminen ovat merkinneet avoimeen yhteiskunnalliseen kulttuurielämään osallistumista, johon yhdenvertaista osallistumista YK:n vammaisyleissopimus niin ikään turvaa.

Vastaajan menettely oli ollut toistuvaa ja jatkuvaa. Vastaaja ei kiistänyt, ettei muita esteettömiä tiloja tilaisuuksien järjestämiseksi olisi ollut saatavilla eikä se tuonut esiin, että se olisi edes harkinnut tilaisuuksien siirtämistä esteettömissä tiloissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että menettelyn jatkuessa ja muun selvityksen puuttuessa kyse ei ollut poikkeuksellisesta hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä. Lautakunta katsoo myös, ettei vastaaja ollut ennalta sovittuun järjestämispaikkaan vetoamalla esittänyt toiminnalleen yhdenvertaisuuslain 13 §:n tarkoittamaa hyväksyttävää tavoitetta, joka olisi voinut oikeuttaa välillisen syrjinnän.

Edellä selostetuilla perusteilla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, ettei vastaaja ole kumonnut asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi A Oy:n välillisesti syrjineen hakijaa ja kielsi sitä uusimasta tai jatkamasta syrjintää.

Koska vastaajalla oli hakijan hakemusten vireilläollessa ollut tilaisuus muuttaa menettelyään, mutta se ei sitä tehnyt, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta asetti päätöksensä tehosteeksi 5.000 euron uhkasakon.

(Lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 13.2.2019 Saavutettavuus yleisotilaisuus.pdf (pdf, 0.38 Mt)----------------------

Blogipalvelu, kirjoitusoikeuden rajoittaminen, mielipide

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 402/2018

Antopäivä: 13.2.2019

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi mielipiteensä perusteella, kun A Oy oli antanut internet –verkossa ylläpitämässään blogipalvelussa hakijalle kirjoituskiellon.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi saadusta selvityksestä ilmenevän, että vastaajan menettely hakijan blogikirjoitusten poistamisessa ja kirjoituskiellon asettamisessa oli perustunut siihen, että hakija oli rikkonut vastaajan asettamia verkkopalvelun käyttöehtoja ja blogipalvelun kirjoitusohjeita. Hakija ei esittänyt asiassa sellaista selvitystä, joka olisi antanut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle objektiivisesti arvioiden aiheen olettaa vastaajan menetelleen syrjinnän kiellon vastaisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa syntynyt syrjintäolettamaa, ja hylkäsi hakemuksen.

Lautakunta jätti tutkimatta sen toimivaltaan kuulumattomina hakijan vaatimukset kirjoitusoikeuksiensa palauttamisesta ja kaikkien hänen kirjoitustensa palauttamisesta A Oy:n blogipalveluun.

(ei lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 13.2.2019 blogipalvelu mielipide.pdf (pdf, 0.37 Mt)----------------------

Yhdistys, urheilu, henkilöön liittyvä syy, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 385/2018

Antopäivä: 13.2.2019

Hakijan mukaan kaupungin jäänjako ei noudattanut jääurheiluseurojen välistä sopimusta eikä ollut seuroille yhdenvertainen, koska hakijaseura ei ollut saanut uudesta jäähallista muiden seurojen kanssa yhtä paljon jäävuoroja ja oli joutunut käyttämään muita seuroja enemmän tekojäävuoroja.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakijan kuvaama menettely liittyi hakemuksen ja muun hakijan esittämän selvityksen perusteella hakijan harjoittamaan yhdistystoimintaan eikä kenenkään yhdistyksessä toimivan tai yhdistyksen joukkueessa harjoittelevan henkilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Hakija ei yksilöinyt, millä yhdenvertaisuuslain henkilöön liittyvällä syrjintäperusteella jääurheiluseurat olisivat tulleet jäänjaossa asetetuksi keskenään eriarvoiseen asemaan.

Vaikka hakemuksen perusteella kysymys oli eri seurojen junioreiden jääharjoitusten jakaantumisesta, hakijan esittämän selvityksen perusteella ei tullut ilmi mitään sellaista junioreiden henkilöön liittyvää seikkaa, joka olisi antanut aiheen olettaa hakijaseuran pelaajat asetetun jonkun henkilökohtaisen ominaisuutensa, esimerkiksi iän, vuoksi epäsuotuisaan asemaan suhteessa muiden jääurheiluseurojen junioreihin. Hakijan väite siitä, että vastaaja salli aikuisten jääkiekkojoukkueen käyttää junioriryhmille tarkoitettuja vuoroja, oli siten yksilöimätön, ettei myöskään sen perusteella syntynyt olettamaa yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon rikkomisesta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakemuksen perusteella ei syntynyt olettamaa vastaajan hakijayhdistyksen jäseniin kohdistamasta syrjinnästä ja hylkäsi hakijan hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk tapausseloste 13.2.2019 yhdistys henkiloon liittyva syy.pdf (pdf, 0.37 Mt)----------------------

Vanhemmuus, tasa-arvolaki, oikeus saattaa asia lautakunnan käsiteltäväksi

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 327/2017Antopäivä: 5.2.2019

Asian oli saattanut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi henkilö, joka oli itse kokenut tulleensa syrjityksi vanhemmuutensa perusteella.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että koska asia koski tasa-arvolain 7 §:ssä mainittuja syrjintäperusteita (vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus), eikä sitä ole tuonut lautakunnan käsiteltäväksi tasa-arvolain 20 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö, hakemus oli jätettävä tutkimatta.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-5.2.2019-vanhemmuus-tasa-arvolaki 2.pdf (pdf, 0.01 Mt)

----------------------

 
Julkaistu 7.11.2019