Tapausselosteet 2016

Tulkkauspalvelu

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 1xx/2016
Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija on kuulonäkövammainen, jolla on lainvoimainen päätös oikeudesta käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua. Häneltä oli evätty mahdollisuus saada tulkkauspalveluita, kun hän oli aikeissa soittaa Portugaliin. Hakijan toivoma tulkki ei ollut käynyt Kelan edellyttämää kuulonäkövammaisten tulkkauskurssia. Kelan vuonna 2013 laatimien sopimusehtojen mukaan tulkit, jotka ovat suorittaneet sokean opastamista ja kuvailua sokeille sisältävän kurssin, saavat tulkata kuulonäkövammaisille. Hakija katsoi sopimusehtojen noudattamisen johtavan tulkkauspalveluiden epäämiseen tietyiltä ryhmiltä tietyissä tilanteissa. Hakija oli jäänyt ilman tulkkauspalvelua, koska sopimusehtojen mukaista portugalinkieltä hallitsevaa tulkkia ei ollut saatavilla. Hakija pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kieltämään Kansaneläkelaitoksen Vammaisten tulkkauspalvelukeskusta jatkamasta tai uusimasta syrjintää vammaisuuden perusteella. Hakija vaati uhkasakon asettamista kiellon tehosteeksi.

Vastaaja kiisti syrjineensä hakijaa tai että kiistanalainen sopimus olisi syrjivä. Hakija teki tulkkaustilauksen hyvin lähellä tulkkaustapahtumaa. Tilaus edellytti lisäksi erityisosaamista, portugalin kielen hallintaa. Kelan välitysjärjestelmästä löytyi yksi portugalin kielen hallitseva tulkki, joka tuotti palveluja kuulonäkövammaisille henkilöille. Tämä tulkki ei kuitenkaan ollut käytettävissä, eikä hakijalle voitu sen vuoksi järjestää palvelua. Kela teki hakijan tilauksen toteuttamiseksi kaikki ne toimet, jotka sillä palvelunjärjestäjänä oli käytettävissä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen olettama välillisestä syrjinnästä, koska näennäisesti yhdenvertainen peruste oli asettanut hakijan muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn takia. Lautakunta katsoi tulkille asetetun vaatimuksen olleen joustamaton eikä sitä sovellettaessa otettu huomioon kuulonäkövammaisten yksilöllisiä tarpeita yksittäisessä tulkkaustilanteessa. Lautakunta katsoi, ettei sinänsä hyväksyttävä, tulkkauksen laadun varmistamiseen liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi käytetty keino ollut asianmukainen ja tarpeellinen. Koska hakija itse oli ehdottanut jo aiemmin käyttämäänsä tulkkia, joka olisi ollut käytettävissä, lautakunta ei katsonut Kelan esittämien seikkojen voineen oikeuttaa Kelan menettelyä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi Kelan syrjineen hakijaa ja kielsi Kelaa jatkamasta tai uusimasta syrjintää sekä asetti päätöksen tehosteeksi 5 000 euron uhkasakon.

(Ään.)

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 1xx/2016 Tulkkauspalvelu (PDF) [pdf, 35.8 kB]

Helsingin hallinto-oikeuden päätös lisätään myöhemmin.

Hedelmöityshoitoon pääseminen

Syrjintäolettama, välitön syrjintä, seksuaalinen suuntautuminen, hedelmöityshoidot, yhdenvertaisuuden edistäminen, julkinen terveydenhuolto

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 8x/2015
Antopäivä: xx.xx.2016

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, oliko terveydenhuollon asiakasta syrjitty, kun häneltä oli evätty mahdollisuus hedelmöityshoitoihin julkisessa terveydenhuollossa. Valtuutettu myös pyysi lautakuntaa tutkimaan olivatko yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit syyllistyneet yhdenvertaisuuslaissa kiellettyyn syrjivään menettelyyn antamalla sairaanhoitopiireilleen määräyksen, jonka perusteella tietyt potilasryhmät, kuten itselliset naiset tai naisparit, suljettiin kokonaan pois julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidoista. Lisäksi valtuutettu pyysi lautakuntaa kieltämään vastaajia jatkamasta tai uusimasta syrjivää menettelyä sekä asettamaan uhkasakon kiellon tehosteeksi.

Johtajaylilääkärien yhteisen linjauksen tarkoituksena oli ollut resurssien riittävyydestä huolehtiminen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti julkisen terveydenhoidon resurssien riittävyyden turvaamista sinänsä hyväksyttävänä tavoitteena yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla. Se ei kuitenkaan vielä yksinään oikeuttanut erottelua, vaan lisäksi lautakunnan oli arvioitava, olivatko tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot olleet välttämättömiä yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla.

Asiassa ei ollut selvitetty, etteikö julkisen terveydenhoidon resurssien riittävyyden takaamiseksi olisi ollut valittavana keinoja, jotka eivät olisi merkinneet minkään ryhmän syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutettu oli esimerkiksi esittänyt kaikkien hedelmöityshoitoa tarvitsevien ohjaamista hoitojonoon. Resurssien riittävyyden varmistamiseksi ei siten olisi ollut välttämätöntä sulkea kaikkia naispareja seksuaalisen suuntautumisensa perusteella kokonaan hedelmöityshoitojen ulkopuolelle. Sen vuoksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaajien tässä asiassa käyttämä keino sinänsä hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi ole ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla oikeasuhtainen. Erityisen moitittavaa menettelyssä oli ollut lautakunnan mukaan se, että terveydenhuollon asiakkaalta oli evätty hedelmöityshoito, vaikka hän oli hankkinut hoidossa tarvittavat sukusolut omalla kustannuksellaan.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi johtajaylilääkärien antaneen sairaanhoitopiireilleen syrjivän määräyksen ja kielsi heitä jatkamasta syrjintää. Lautakunta myös katsoi, että asiakasta oli syrjitty tämän seksuaalisen suuntautumisen perusteella, kun häneltä oli evätty kokonaan julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidot. Lisäksi lautakunta katsoi johtajaylilääkärien laiminlyöneen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta yhdenvertaisuuslain 5 §:n 1 momentin mukaisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta asetti kieltopäätöksensä ja määräyksensä tehosteeksi kullekin asiassa vastaajana olevalle sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärille 30 000 euron suuruisen uhkasakon.

(Ään.)

(Lainvoimainen yhden vastaajan osalta. Neljän vastaajan osalta korkein hallinto-oikeus kumosi 28.12.2020 lautakunnan päätöksen kokonaan.)

Ohessa linkit korkeimman hallinto-oikeuden kahteen vuosikirjaratkaisuun, joilla hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen kahden vastaajan osalta.

KHO 2020:159 https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1608623507302.html

KHO 2020:160 https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1608630711832.html

Tapausseloste YVTltk 8xx/2015 Hedelmöityshoitoon pääseminen (PDF) [pdf, 147.2 kB]

Verkkopankkitunnusten saaminen

Syrjintäolettama, verkkopankkitunnukset, asiakaspalvelu

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 6x/2015

Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija on Suomessa asuva ulkomaan kansalainen, joka katsoi vastaajan syrjineen häntä, kun se oli ilman yksilöityjä ja hyväksyttäviä perusteita kieltäytynyt myöntämästä hänelle verkkopankkitunnuksia. Vastaaja katsoi, että se on tavanomaisen verkkopankkitunnusten myöntämiseen liittyvän kokonaisharkinnan perusteella voinut jättää palvelun hakijalle myöntämättä. Päätös olla myöntämättä hakijalle verkkopankkitunnuksia oli johtunut siitä, että tämä oli pankin kiellosta huolimatta ohjannut henkilökohtaisen tilinsä kautta yrityksen varoja, jonka hallituksen varajäsen hän on ja jonka tiliin hänellä on käyttöoikeus. Pankin oli hankalaa seurata tilinkäytön lain- ja asiakkaan ilmoituksen mukaisuutta. Koska kysymyksessä olevan yrityksen yrityskortti oli pankin toimesta suljettu, vastaaja piti todennäköisenä, että hakijan tiliä ja verkkopankkitunnuksia tultaisiin jatkossa käyttämään yrityksen maksuliikenteen hoitamiseen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että pankki liiketaloudellisena toimijana voi harkintavaltansa nojalla muodostaa henkilöstä ja tämän varallisuuteen liittyvistä seikoista sellaisen käsityksen, jonka nojalla verkkopankkipalvelu jätetään myöntämättä. Harkintaan perustuvan palvelujen myöntämisen ja asiakasvalinnan taustalla eivät voi kuitenkaan toimia syrjivät perusteet. Asiakaspalvelutilanteissa esiintyvät yleiset erimielisyydet tai muu yleinen vastakkainasettelu ei ole yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa syrjintää, ellei asiakkaan kohtelu ole niin epäasiallista, että sitä voidaan pitää yhdenvertaisuuslain 14 §:n tarkoittamana häirintänä.

Hakija ei esittänyt sellaista selvitystä, joka objektiivisesti arvioiden antaisi aiheen olettaa hakija asetetun verkkopankkipalvelun myöntämisessä epäedulliseen asemaan vertailukelpoisessa tilanteessa oleviin henkilöihin nähden.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa syntynyt ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 6xx/2015 Verkkopankkitunnusten saaminen (PDF) [pdf, 100.4 kB]

Virtuaalipeli

Virtuaalipeli, soveltamisala, toimivalta

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 1xx/2016

Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija katsoi X Oy:n syrjineen häntä, kun se ei puuttunut omistamassaan pelissä hakijaan muiden pelaajien taholta kohdistettuun syrjintään ja herjaamiseen. X Oy kiisti syrjineensä hakijaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei hakijan yksilöimien menettelyjen esitetty liittyneen häneen henkilönä, vaan hänen peliprofiiliinsa. Vaikka pelaajien nimien ja nimimerkkien takana todellisuudessa olisi luonnollisia henkilöitä, tapauksessa väitetty syrjintä oli kohdistunut pelimaailmassa toimivaan virtuaalihahmoon tai -henkilöön ilman yhteyttä nimimerkin takana olevaan luonnolliseen henkilöön. Virtuaalihahmoa tai -henkilöä ei voida samaistaa luonnolliseen henkilöön. Yhdenvertaisuuslain soveltamisalan ja syrjinnän kiellon suojan piirissä ovat nimenomaisesti luonnolliset henkilöt, joten virtuaalihahmot tai pelimaailman nimimerkit eivät nauti syrjintäkieltosäännöksen tarkoittamaa suojaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta jätti hakemuksen tutkimatta lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 1xx/2016 Virtuaalipeli (PDF) [pdf, 69.0 kB]

Mainostapahtuman esteettömyys

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, esteettömyys, markkinointitempaus

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 1xx/2016
Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija katsoi yrityksen syrjineen häntä välillisesti, kun sen markkinointitempauksena tilapäiseksi ajaksi avattu sauna ei ollut pyörätuolia käyttävälle henkilölle esteetön. Vastaajan mukaan arvioinnin kohteena olevassa saunassa ei ollut kysymys yrityksen varsinaisten pelipalveluiden tarjoamisesta, eikä tempaus, ottaen huomioon sen lyhytkestoisuus, alueellisuus ja maksuttomuus, mahdollistanut esteettömyyden toteuttamista tavanomaisia palveluja vastaavalla tavalla.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan yrityksen olisi ollut taloudellisesti mahdollista toteuttaa mainostempauksensa myös esteettömiä tiloja hyödyntämällä. Yritys markkinoi saunaa kaikille avoimena. Lautakunta totesi näennäisesti yhdenvertaisena esitetyn käytännön johtaneen siihen, ettei hakija vammaisuudestaan johtuen tosiasiassa voinut muiden henkilöiden tavoin käyttää tarjottua palvelua. Yritys ei puhtaasti markkinointitarkoituksiinsa vetoamalla myöskään esittänyt toiminnalleen yhdenvertaisuuslain 13 §:n tarkoittamaa hyväksyttävää tavoitetta, joka poistaisi välillisen syrjinnän. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei yritys esittänyt sellaista näyttöä, joka kumoaisi hakijan selvityksen perusteella syntyneen syrjintäolettaman.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan välillisesti syrjineen hakijaa ja kielsi yhtiötä uusimasta tai jatkamasta syrjintää.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 1xx/2016 Mainostapahtuman esteettömyys (PDF) [pdf, 35.9 kB]

Ravintolan esteettömyys

Syrjintäolettama, esteettömyys, ravintola

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 1xx/2016
Antopäivä: xx.xx.2016

Vammansa takia pyörätuolia liikkumiseensa käyttävä hakija katsoi ravintolan menettelyn olleen syrjintänä kiellettyä vammaisten henkilöiden erilliskohtelua, kun esteetön sisäänkäynti ravintolaan oli järjestetty muualle kuin pääsisäänkäynnin yhteyteen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että ravintolaan oli järjestetty rakennusluvan mukainen esteetön sisäänkäynti, jota käyttämällä myös pyörätuolia käyttävän vammaisen oli mahdollista päästä asianmukaisesti asioimaan ravintolassa. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa, ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 1xx/2016 Ravintolan esteettömyys (PDF) [pdf, 19.1 kB]

Turun hallinto-oikeuden päätös lisätään myöhemmin.

Tietojärjestelmän ominaisuudet, 15.11.2016

Syrjintäolettama, tietojärjestelmän ominaisuudet

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 94/2016

Antopäivä: 15.11.2016

Hakija on lapsen vanhempi, jolla ei ole lapsensa huoltajuutta, mutta hänellä on käräjäoikeuden päätöksellä vahvistettu huoltajalle kuuluva oikeus saada lastaan koskevia tietoja sosiaali-, terveydenhuolto- ja kouluviranomaisilta. Hakija katsoi kouluissa käytössä olevaa tietojärjestelmää toimittavan A Oy:n syrjineen häntä, kun hänelle lapsen tiedonsaantiin oikeutettuna vanhempana myönnetyt rajoitetut käyttöoikeudet eivät järjestelmäteknisistä syistä mahdollista lapsen huoltajalle myönnettyjen käyttöoikeuksien kanssa yhdenmukaisia mahdollisuuksia saada lapsen koulunkäyntiin liittyviä tietoja ja kommunikoida koulun ja opettajien kanssa.

Vastaaja kiisti syrjineensä hakijaa ja vaati, että hakijan hakemus hylätään. Vastaaja totesi olevansa ohjelmistotoimittaja, joka suunnittelee, valmistaa ja myy ohjelmistoja. Oppilaitokset päättävät, mitä ohjelmistoja ne hankkivat ja käyttävät ja millaisia tiedonsaanti- ja muita oikeuksia se ohjelmistoon henkilöstölleen, huoltajille ja muille tahoille antaa. A Oy ei ohjelmistotoimittajana ole millään tavalla vastuussa siitä, mitä oppilaitokset sen ohjelmistotuotteilla tekevät tai jättävät tekemättä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi vastaajan yksityisenä palveluntuottajana vastaavan ainoastaan siitä palvelusta, joka siltä on tilattu. Oppilaitoksen tehtävänä on vastata tosiasiallisesta tiedon välittämisestä ja vanhempien tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta. Hakija ei ole esittänyt seikkoja, jotka antaisivat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle aiheen olettaa hakija asetetun vastaajan toimesta eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin vertailukelpoisessa tilanteessa oleviin henkilöihin, eli tässä tapauksessa muihin samankaltaisessa tilanteessa oleviin vanhempiin, nähden.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ole syntynyt ja hylkäsi hakijan hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 94/2016 Tietojärjestelmän ominaisuudet (PDF) [pdf, 27.3 kB]

Näkövammaisen henkilön avustaminen myymälässä

Kohtuulliset mukautukset, kauppa, avustaminen, henkilöstöresurssit

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 1xx/2016
Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija on näkövammainen, joka koki, ettei häntä avustettu asianmukaisesti kaupassa, koska henkilöstö ei aina suostunut auttamaan häntä ostosten keräämisessä.

Vastaaja kiistää syrjineensä hakijaa. Myymälä on suunniteltu itsepalvelumyymäläksi ja henkilöstöresurssit on mitoitettu tämän mukaan. Kaupassa pyritään auttamaan asiakkaita, mutta erillistä avustaja- tai keräyspalvelua myymälässä ei ole.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei kauppa asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen ollut laiminlyönyt toiminnassaan yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettujen kohtuullisten mukautusten tekemistä tai evännyt hakijalta kohtuullisia mukautuksia.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 1xx/2016 Näkövammaisen henkilön avustaminen myymälässä (PDF) [pdf, 40.0 kB]

Isyyden rekisteröinti

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus,

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3x/2015

Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija on ulkomaan kansalainen, joka katsoi tulleensa syrjityksi, koska hänen isyyttään ja huoltajuuttaan ei rekisteröity väestötietojärjestelmään lapsen kansainvälisen syntymätodistuksen perusteella, vaikka saman asiakirjan perusteella hänen avopuolisonsa äitiys ja huoltajuus rekisteröitiin. Hakija vaati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa kieltämään maistraattia jatkamasta syrjintää ja asettamaan uhkasakon päätöksen tehosteeksi.

Maistraatti katsoi, ettei kyse ollut syrjinnästä. Maistraatille oli ollut epäselvää, miten isyys Ranskan lainsäädännön mukaan tunnustetaan, koska maistraatilla ei ollut ajantasaista ranskalaista lainsäädäntömateriaalia käytössään.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti selvitettynä, että hakija oli lapsen kansainvälisen syntymätodistuksen toimittamalla esittänyt riittävän selvityksen siitä, että hän on lapsen isä ja huoltaja. Lautakunta katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettama hakijan kansalaisuuden perusteella, koska maistraatti ei rekisteröinyt hakijan isyyttä Suomessa ilman erillistä vaatimusta. Se ei ollut myöskään rekisteröinyt hakijan huoltajuutta ennen kuin tämä oli käynyt lastenvalvojan luona. Hakijan suomalaisen avopuolison äitiys ja huoltajuus sen sijaan on rekisteröity saman syntymätodistuksen perusteella, joka oli toimitettu maistraattiin selvityksenä myös hakijan isyydestä ja huoltajuudesta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei syrjijä voi vedota tietämättömyyteensä lainsäädännön sisällöstä. Tämä koskee myös sellaista viranomaistoimintaa, jossa on otettava huomioon vieraan valtion lainsäädäntö.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi maistraatin syrjineen hakijaa tämän kansalaisuuden perusteella ja kielsi maistraattia jatkamasta tai uusimasta syrjintää.

(Ei lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2015 Isyyden rekisteröinti (PDF) [pdf, 30.0 kB]

Vuokraopas viron kielellä, 30.8.2016

Syrjintäolettama, vuokraopas, kieli

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 61/2015
Antopäivä: 30.8.2016

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska yhdistys ei ollut julkaissut vuokraopastaan viron kielellä ja pyysi kieltämään häneen kohdistuvan syrjinnän. Hakija pyysi lautakuntaa kääntämään vastaajan vastauksen ja lautakunnan vastaselityspyynnön viron kielelle, koska ei osaa suomea.

Hakemuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle voi kielilain mukaan tehdä suomen tai ruotsin kielellä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on päättänyt, että sille voi tehdä hakemuksen myös englannin tai saamen kielellä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalla ei ole velvollisuutta itse käyttää muita kieliä kuin suomea tai ruotsia. Kaikki muu muiden kielien kääntäminen, käännättäminen tai käyttäminen perustuu lautakunnan omaan tapauskohtaiseen päätöksentekoon.

Pääsääntöisesti hallintolain 26.1 §:stä johtuu, että jos käsittelyn kohteena on asianosaisen itse vireille panema asia, viranomaisella ei ole ehdotonta velvollisuutta järjestää tulkitsemista ja kääntämistä. Asianosaisen on siis yleensä itse huolehdittava tulkitsemisesta ja kääntämisestä omalla kustannuksellaan.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut tarpeen järjestää hakijalle maksutonta kääntämisapua huomioon ottaen asian laatu ja se, että hakijalla on ollut mahdollisuus saada asiassaan poikansa tulkitsemisapua tai kääntyä yhdenvertaisuusvaltuutetun tai oikeusaputoimiston puoleen apua saadakseen.

Yhdistykseltä saadun selvityksen perusteella yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi yhdistyksen menettelyn perustuneen asiallisiin ja hyväksyttäviin syihin. Näin ollen ei ollut perusteita olettaa syrjinnän kieltoa rikotun.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 61/2015 Vuokraopas viron kielellä (PDF) [pdf, 46.0 kB]

Uskonnon vaikutus tapahtumaan osallistumiseen

Syrjintäolettama, kilpailu, kauppakeskus, uskonto, tavaroiden ja palveluiden tarjoaminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 1xx/2016
Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska häneltä evättiin mahdollisuus osallistua kauppakeskuksen järjestämään häätapahtumaan hänen uskontonsa perusteella. Kauppakeskus oli asettanut osallistumisen edellytykseksi kuulumisen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei elinkeinonharjoittaja voi vedota tavaroita ja palveluita tarjotessaan erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteena jonkin uskonnollisen yhteisön omiin säännöksiin kuten kirkkojärjestykseen. Lautakunta katsoi, ettei kauppakeskuksella ollut menettelylleen yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä tarkoitettua perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävää tavoitetta, jonka saavuttamiseksi olisi käytetty oikeasuhtaisia keinoja.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi kauppakeskuksen syrjineen menettelyllään hakijaa uskonnon perusteella ja kielsi kauppakeskusta jatkamasta tai uusimasta syrjintää.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 1xx/2016 Uskonnon vaikutus tapahtumaan osallistumiseen (PDF) [pdf, 67.8 kB]

Saattajalippu

Syrjintäolettama, lipunmyynti, kohtuullinen mukautus, erilliskohtelu, näkövamma

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 2x/2015
Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija on näkövammainen henkilö, joka katsoi tulleensa syrjityksi, kun VR –Yhtymä Oy:n maksutonta saattajalippua ei voinut ostaa yhtiön verkkokaupasta eikä automaateista, ja kun maksuttomalla saattajalipulla matkustavalta vaadittiin 18 vuoden ikää. Saattajalipun tultua myyntiin myös yhtiön verkkokaupassa, hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun yhtiön verkkokaupassa vaaditaan saattajalippua käyttäviä vammaisia antamaan erillinen vakuutus siitä, että he ovat näkövammaisia tai pyörätuolimatkustajia, jotka ovat oikeutettuja saattajan maksuttomaan matkaan.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei VR-Yhtymä Oy:n tarjoamassa maksuttomassa saattajalipussa ole kysymys kohtuullisesta mukautuksesta, joka on yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla yksittäistapauksellinen vammaisen henkilön esittämään pyyntöön perustuva tilannekohtainen järjestely.

Lautakunta hylkäsi hakemuksen niiltä osin kuin se koski saattajalipun saatavuutta verkkokaupassa ja saattajalipulla matkustavalle asetettua vaatimusta 18 vuoden iästä, koska syrjintäolettamaa ei näiltä osin ollut syntynyt.

VR-Yhtymä OY perusteli verkkokaupan kautta hankittavan maksuttoman saattajalipun myynnissä vammaiselta henkilöltä vaadittavaa erillistä vakuutusta sillä, että näin on haluttu korostaa palvelun käytettävyyttä vain pyörätuoliasiakkaille ja näkövammaisille.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei tällaista kuitenkaan edellytetä muilta alennus- tai maksuttomaan lippuun oikeutetuilta ryhmiltä. Siksi ei ole hyväksyttävää edellyttää sellaista myöskään vammaisilta matkustajilta, koska se merkitsee perusteetonta vammaisten matkustajien erilliskohtelua.

Lautakunta katsoi, ettei VR-Yhtymä OY kyennyt kumoamaan syntynyttä syrjintäolettamaa. Yhtiö on syrjinyt hakijaa ja muita saattajalippua käyttäviä vammaisia henkilöitä, kun se on vaatinut heiltä verkkokaupassa erillisen vakuutuksen siitä, että he ovat näkövammaisia tai pyörätuolimatkustajia, jotka ovat oikeutettuja saattajan maksuttomaan matkaan.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi yhtiötä jatkamasta tai uusimasta syrjintää.

Asian päättämiseen ovat osallistuneet Tuomas Ojanen, Outi Anttila, Timo Harrikari, Merja Heikkonen, Riitta-Maija Jouttimäki, Juha Lavapuro, Katja Leppänen, Pirkko Mahlamäki, Husein Muhammed, Jukka Siro, Sonya Walkila, Elina Castrén, Elisa Kumpula. Asian esittelijä Juhani Kortteinen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 2xx/2015 Saattajalippu (PDF) [pdf, 138.7 kB]

Koulutukseen pääsy

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 4x/2015
Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään sarjakuvakouluttajan koulutukseen. Koulutuksen mainoksessa kehotettiin kertomaan, jos ilmoittautujalla on jo ajatus ryhmistä, joiden kanssa voisi käyttää sarjakuvaa. Hakija oli ilmoittanut taustaryhmäkseen A ry:n

Hakija oli saanut samana päivänä M ry:ltä vahvistuksen koulutukseen hyväksymisestä. Yhdistys oli kuitenkin sen jälkeen ilmoittanut, ettei hakijaa voidakaan hyväksyä kurssille, koska hän oli ilmoittanut taustayhteisökseen A ry:n, jonka M ry oli selvittänyt vastustavan sukupuolineutraalia avioliittolakia, ja jonka kannattamat arvot täten olivat ristiriidassa M ry:n arvojen kanssa.

Hakija katsoi joutuneensa syrjityksi, kun häntä ei hyväksytty kaikille avoimeen yhdistyksen järjestämään koulutukseen.

M ry. ei ollut etukäteen ilmoittanut kurssille osallistumiseen erityisiä valintakriteerejä.

M ry:n säännöistä ei myöskään ilmene sellaista perustetta, jonka nojalla yhdistys olisi voinut katsoa hakijan tai hänen ilmoittamansa taustayhteisön edustamien arvojen olevan ristiriidassa sen omien arvojen kanssa. Kurssille osallistumisen edellytykseksi ei ollut asetettu sitoutumista yhdistyksen arvoihin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei hakijan kurssille osallistumisessa ollut kyse järjestöyhteistyöstä. Hakijalta ei siten voitu evätä tällä perusteella mahdollisuutta osallistua kurssille.

Lautakunnan mukaan hakijan kurssille osallistumisen epääminen tämän oletetun mielipiteen perusteella ei ollut oikeasuhtainen keino, vaikka yhdistyksen tavoitetta edistää seksuaalivähemmistöjen oikeuksia voidaan sinänsä pitää hyväksyttävänä yhdenvertaisuusperiaatteen ja yleensä perus- ja ihmisoikeuksien valossa.

Lautakunta katsoi, ettei yhdistyksen menettelylle ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä tarkoitettuja oikeuttamisperusteita.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta päätti, että M ry on menetellyt yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastaisesti. Lautakunta kielsi yhdistystä jatkamasta tai uusimasta hakijaan tai kehenkään muuhun kohdistuvaa syrjintää.

Asian päättämiseen ovat osallistuneet Tuomas Ojanen, Outi Anttila, Timo Harrikari, Riitta-Maija Jouttimäki, Juha Lavapuro, Katja Leppänen, Jukka Lindstedt, Pirkko Mahlamäki, Husein Muhammed, Sonya Walkila, Tiina-Liisa Autio, Anu-Tuija Lehto. Asian esittelijä Juhani Kortteinen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 4xx/2015 Koulutukseen pääsy (PDF) [pdf, 97.4 kB]

Ravintolan WC:n esteettömyys

Syrjintäolettama, esteetön WC, pyörätuoli, liikuntavamma

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 6x/2015
Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija on vammainen henkilö, joka joutuu käyttämään liikkumiseensa pyörätuolia. Hakija katsoi joutuneensa syrjityksi vammaisuutensa johdosta, koska ravintolassa ei ollut käytettävissä esteetöntä WC:tä.

Rakennusmääräysten mukaan ravintolan asiakkaiden käytettävissä oli oltava esteetön WC. Esteettömyysasiamiehen käydessä myöhemmin ravintolassa tarkastuskäynnillä ilmeni, että esteetön WC oli varastotilana ilman kylttiä, ja että sen ovesta puuttui takaisinvetokahva. Esteettömyysasiamies oli antanut ravintolan työvuoropäällikölle kehotuksen saattaa esteetön WC:n toimintakuntoon.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan tapauksessa syntyi olettama syrjinnästä. Lautakunta katsoi asiassa saadun selvityksen perusteella, että pelkkä vastaajan väite siitä, että hakijan käydessä ravintolassa esteetön WC olisi ollut asiakkaiden käytettävissä, ei riittänyt kumoamaan syrjintäolettamaa. Vastaaja ei myöskään ollut esittänyt menettelylleen yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä tarkoitettu oikeuttamisperustetta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta päätti, että ravintolan menettely on syrjinyt esteetöntä WC:tä tarvitsevia vammaisia ihmisiä. Lautakunta kielsi yhtiötä jatkamasta tai uusimasta syrjintää.

Asian päättämiseen ovat osallistuneet Tuomas Ojanen, Outi Anttila, Timo Harrikari, Merja Heikkonen Riitta-Maija Jouttimäki, Juha Lavapuro, Katja Leppänen, Jukka Lindstedt, Pirkko Mahlamäki, Husein Muhammed, Liisa Nieminen, Sonya Walkila, Tiina-Liisa Autio, Anu-Tuija Lehto. Asian esittelijä Juhani Kortteinen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 6xx/2015 Ravintolan WC:n esteettömyys (PDF) [pdf, 51.6 kB]

Liikkeen esteettömyys

Syrjintäolettama, esteetön pääsy, kohtuullinen mukautus, pyörätuoli, irtoluiska, liikuntavamma

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 4x/2015
Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija on vammainen henkilö, joka joutuu käyttämään liikkumiseensa pyörätuolia. Hakija oli ollut menossa vaihtamaan valuuttaa, muttei päässyt asioimaan liikkeeseen sisäänkäynnin esteellisyyden takia.

Hakija katsoi joutuneensa syrjityksi, koska hän ei voinut vaihtaa valuuttaa sisällä liiketiloissa muiden asiakkaiden tapaan. Hakijan mukaan valuutanvaihtoliikkeen olisi tullut järjestää irtoluiska, jotta hakija olisi päässyt liikkeeseen sisälle. Hakijan mielestä rahan vaihtaminen kadulla on turvallisuusriski, eikä se ollut tässä tilanteessa asianmukainen ja kohtuullinen mukautus.

Valuutanvaihtoliike oli ilmoittanut hakijalle mahdollisuudesta palvella liikuntaesteisiä liikkeen ulkopuolella. Liike oli tarjonnut myös mahdollisuutta opastaa hakija toiseen valuutanvaihtopisteeseen. Yrityksen mukaan irtoluiskan asentaminen olisi saattanut vaarantaa sekä pyörätuolia käyttävän että henkilökunnan turvallisuuden.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että saadun selvityksen valossa irtoluiskan asentaminen ei olisi tässä tilanteessa ollut asianmukaista, koska mukautuksista ei saa aiheutua vahingon vaaraa.

Lautakunnan mielestä asiassa oli otettava huomioon se, että tilanteessa käsitellään rahaa. Vaikka olosuhteiden, joissa palveluja tarjotaan, ei tarvitse kohtuullisten mukautusten jälkeen olla vammaisille täsmälleen samanlaiset kuin muille asiakkaille, valuutanvaihdossa ulkona ei ole mahdollista tarjota vammaisille henkilöille samanlaista suojaa kuin palvelussa sisätiloissa. Vaikka tällaista mukautusta voidaan sinänsä pitää joissain tilanteissa olosuhteisiin soveltuvana, hakija on kuitenkin voinut asiassa perustellusti kokea, että valuutanvaihtoon ulkona sisältyy sellainen turvallisuusriski, ettei tarjottua mukautusta voida pitää asianmukaisena yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kohtuullisena mukautuksena voidaan tällaisessa tilanteessa pitää hakijan ohjaamista lähimpään esteettömään valuutanvaihtopisteeseen. Lautakunnan mielestä näin olisi toteutunut hakijalle kohtuullisella tavalla mahdollisuus saada yhdenvertaisesti valuutanvaihtopalveluja.

Lisäksi hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun liikkeessä oli palveltu toista asiakasta, mutta ei häntä. Tilanteessa liikkeessä oli kuitenkin ollut samaan aikaan myös poliiseja virkatehtävissä, eikä henkilökunta ollut voinut poistua liikkeestä turvallisuussyistä. Esitetyn selvityksen perusteella ei voitu objektiivisesti arvioiden olettaa, että hakijan palvelematta jättäminen tässä harvinaisessa poikkeustilanteessa olisi johtunut hänen vammaisuudestaan. Se seikka, että henkilökunnan erehdyksestä johtuen liikkeeseen sisään päässyttä toista henkilöä oli palveltu, ei antanut aihetta arvioida toisin syrjintäolettaman syntymistä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta hylkäsi hakemuksen.

Asian päättämiseen ovat osallistuneet Tuomas Ojanen, Outi Anttila, Timo Harrikari, Merja Heikkonen, Riitta-Maija Jouttimäki, Juha Lavapuro, Katja Leppänen, Jukka Lindstedt, Pirkko Mahlamäki, Husein Muhammed, Sonya Walkila, Tiina-Liisa Autio, Anu-Tuija Lehto. Asian esittelijä Juhani Kortteinen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 4xx/2015 Liikkeen esteettömyys (PDF) [pdf, 54.7 kB]

Luoton myöntäminen

Syrjintäolettama, tunnistaminen, Viron passi, rahoituspalvelut, luotto

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 1x/2015
Antopäivä: xx.xx.2016

Hakija oli ollut huonekaluliikkeessä ostamassa huonekaluja. Hän ei ollut päässyt hakemaan liikkeessä myönnettävää luottoa, koska luottoyhtiö ei ollut hyväksynyt hänen Viron passiaan henkilöllisyyden tunnistamisasiakirjaksi. Myöhemmin hän oli tehnyt sähköisen luottohakemuksen verkkopankkitunnuksilla, mutta hänelle ei ollut myönnetty luottoa.

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska hänen Viron passiaan ei ollut hyväksytty tunnistamiseen eikä hänelle ollut myönnetty luottoa, vaikka hänellä oli pysyvä oleskelulupa, KELA -kortti ja henkilötunnus Suomessa. Vastaaja katsoi, ettei ollut menetellyt syrjivästi. Vastaajan mukaan ulkomaan passin omaavat asiakkaat ovat vastaajalle yhtä tärkeitä kuin Suomen henkilöllisyysasiakirjan omaavat.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan selvittäneen menettelynsä luoton myöntämisessä perustuneen asiallisiin ja hyväksyttäviin syihin, joita objektiivisesti arvioitaessa ei ollut perustetta olettaa syrjinnän kieltoa rikotun. Lautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ollut syntynyt ja hylkäsi hakemuksen siltä osin, kuin se koski verkkosivujen kautta tehdyn luottohakemuksen hylkäämistä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei lainsäädännöstä tai muista virallisohjeista ollut aiheutunut estettä hakijan Viron passin hyväksymiselle henkilöllisyyden osoittavana henkilöllisyysasiakirjana. Vastaaja ei ollut esittänyt, että sillä olisi ollut aihetta epäillä hakijan esittämän henkilöllisyysasiakirjan aitoutta tai hakijan henkilöllisyyttä. Koska hakijan Viron passi on Euroopan unionissa hyväksytty matkustusasiakirjaksi, sen luotettavuus on henkilöllisyyden tunnistamisessa rinnastettava Suomen viranomaisten myöntämään passiin.

Vastaajan myyjäliikkeille antamien ohjeiden mukaan asiakkaan tunnistamiseen hyväksyttiin vain suomalaisen viranomaisen myöntämä ajokortti, passi, poliisiviranomaisen myöntämä henkilökortti tai kuvallinen KELA –kortti.

Ainoaksi perusteeksi vastaajan menettelylle oli jäänyt se, että hakijalla oli ollut Viron passi. Näin ollen vastaaja oli ilman asianmukaista perustetta asettanut hänet muita vastaavassa asemassa olevia Suomen henkilötunnistusasiakirjan haltijoita epäsuotuisampaan asemaan henkilöllisyyden osoittamisessa. Lautakunta katsoi vastaajan menettelyssä olleen kyse välillisestä syrjinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan evänneen hakijalta mahdollisuuden rahoituspalveluihin yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjintäkiellon vastaisesti antamalla myyjäliikkeille ohjeen, joka oli johtanut siihen, ettei hakijan ollut mahdollista hakea rahoituspalveluita.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan tai kehenkään muuhun kohdistuvaa yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaista syrjintää sekä määräsi vastaajan antamaan myyjäliikkeille asiakkaan tunnistamisesta rahoitussopimusta tehtäessä sellaiset ohjeet, jotka eivät syrji ketään eivätkä johda kenenkään syrjintään ja asetti kieltopäätöksensä ja määräyksensä tehosteeksi 25 000 euron suuruisen uhkasakon.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 1xx/2015 Luoton myöntäminen (PDF) [pdf, 140.3 kB]

‍