Tapausselosteet 2017

Yleisötilaisuus, esteellisyys, syrjintäolettama, välillinen syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 315/2017
Antopäivä: 21.11.2017

Pyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa tarvitseva hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hänen ei ollut mahdollista osallistua poliittisen yhdistyksen järjestämään yleisölle avoimeen tilaisuuteen tilojen esteellisyydestä johtuen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi asiassa olleen kiistatonta, että tilaisuus oli järjestetty kokoustilassa, joka oli sillä tavoin esteellinen, ettei hakijan ollut mahdollista päästä sinne turvallisesti pyörätuoleineen.

Vastaaja oli myöntänyt järjestäneensä yleisölle avoimen poliittisen tilaisuuden niin, ettei sen paikkaa valittaessa ollut huomioitu, että tilat ovat esteellisiä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen, ettei kyse ole ollut hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan menettelyn järjestää yleisölle avoin tilaisuus esteellisessä tilassa syrjineen hakijaa välillisesti ja kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan tai kehenkään muuhun vammaiseen henkilöön kohdistuvaa syrjivää menettelyä.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-21.11.2017-esteettomyys-yleisotilaisuus_.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Yleisötilaisuus, esteellisyys, syrjintäolettama, välillinen syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 292/2017
Antopäivä: 21.11.2017

Pyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa tarvitseva hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hänen ei ollut mahdollista osallistua poliittisen yhdistyksen järjestämään yleisölle avoimeen vaalitilaisuuteen tilojen esteellisyydestä johtuen.

Vastaajan mukaan kysymyksessä oli osana laajempaa kuntavaalikampanjaa järjestetty keikkailta yökerho D:ssä. Päätöstä tapahtuman järjestämisestä tehtäessä oli tiedossa, että tila on esteellinen.

Vastaaja perusteli menettelyään sillä, että sen tapahtumalla tavoittelema kohderyhmä oli tavoitettavissa halutussa laajuudessa vain mainituissa esteellisissä tiloissa sekä sillä, että kyse oli vain yhdestä esteellisestä vaalikampanjatapahtumasta, kun kaikki muut vastaajan järjestämän vaalikampanjan tapahtumat oli pidetty esteettömissä tiloissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti hyväksyttävänä vastaajan tavoitetta käydä menestyksellistä vaalikampanjaa tavoittelemalla erilaisia kohderyhmiä erilaisissa yhteyksissä.

Vastaaja oli järjestämällään vaalitapahtumalla tavoitellut noin 20 – 40 vuotiaita maailmanparannushaluisia ja kaupunkikulttuurista kiinnostuneita henkilöitä. Vastaaja ilmoitti tietävänsä, että tähän kohderyhmään kuuluu myös vammansa takia liikuntarajoitteisia henkilöitä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei näin ollen pitänyt tavoitteen saavuttamiseksi käytettyä keinoa, yleisölle avoimen vaalitapahtuman järjestämistä esteellisissä tiloissa, asianmukaisena ja tarpeellisena.

Vastaaja ei kiistänyt, ettei muita esteettömiä tiloja olisi ollut saatavilla tilaisuuden järjestämiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen, ettei kyse ollut poikkeuksellisesta hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan menettelyn järjestää yleisölle avoin poliittinen vaalitilaisuus esteellisessä tilassa syrjineen hakijaa välillisesti ja kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan tai kehenkään muuhun vammaiseen henkilöön kohdistuvaa syrjivää menettelyä.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-21.11.2017-esteettomyys-yleisotilaisuus3.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Esteettömyys, syrjintäolettama, välillinen syrjintä, häirintä, velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 278/2017
Antopäivä: 21.11.2017

Hakija käyttää vammansa vuoksi liikkumiseensa pyörätuolia. Hän ei päässyt keväällä 2017 seuraamaan eduskunnan väistötiloissa järjestettyä täysistuntoa, koska väistötilojen täysistuntosalin yleisölehterille kulkeminen olisi edellyttänyt portaiden käyttämistä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt välillistä syrjintää koskeva syrjintäolettama. Lautakunta katsoi vastaajan kyenneen kuitenkin kumoamaan syntyneen syrjintäolettaman selvittämällä, että sen menettelyllä oli ollut hyväksyttävä tavoite, jonka saavuttamiseksi käytetyt keinot olivat olleet asianmukaisia ja tarpeellisia. Lautakunta katsoi lisäksi, ettei vastaajan menettely ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua häirintää ja ettei vastaaja ollut laiminlyönyt velvollisuuttaan edistää yhdenvertaisuutta. Lautakunta hylkäsi hakemuksen.

(Ei lainvoimainen)

Tapausseloste-eduskunta-.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Yleisötilaisuus, esteellisyys, syrjintäolettama, välillinen syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 258/2017
Antopäivä: 21.11.2017

Pyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa tarvitseva hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hänen ei ollut mahdollista osallistua poliittisen yhdistyksen järjestämään yleisölle avoimeen tilaisuuteen tilojen esteellisyydestä johtuen.

Vastaaja kertoi järjestävänsä julkiset tilaisuutensa mahdollisuuksien mukaan helposti saavutettavissa esteettömissä tiloissa, ja omat tilaisuutensa pääosin omissa tiloissaan.

Vastaajan mukaan tilaisuus pidettiin luennoitsijan yllättävän Turun vierailun takia erittäin tiukalla aikataululla, eikä vastaaja onnistunut alle viikossa saamaan haluamiansa tiloja, joten tilaisuus pidettiin vastaajan omissa tiloissa, jotka olivat esteelliset.

Vastaaja ei selvittänyt mitä mahdollisia muita tiloja kuin Turun pääkirjaston Studio –tilan, se olisi pyrkinyt saamaan käyttöönsä tilaisuuden järjestämiseksi eikä myöskään, ettei muita esteettömiä tiloja olisi ollut saatavilla tilaisuuden järjestämiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen, ettei kyse ollut poikkeuksellisesta hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan menettelyn järjestää yleisölle avoin tilaisuus esteellisessä tilassa syrjineen hakijaa välillisesti ja kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan tai kehenkään muuhun vammaiseen henkilöön kohdistuvaa syrjivää menettelyä.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-21.11.2017-esteettomyys-yleisotilaisuus2.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, syrjintäolettama, välillinen syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 238/2017
Antopäivä: 21.11.2017

Kuulonäkövammainen hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hän ei saanut tarvitsemaansa tulkkausta huolimatta tulkkauspäätöksestä, jonka mukaan hän on kuulonäkövammansa perusteella oikeutettu saamaan Kelan tarjoamaa tulkkauspalvelua.

Hakija oli tarvinnut tulkkia ajankohtana, jolloin tulkit, joilla on kuurosokeustulkkauspätevyys, eivät olleet saatavilla. Hakijalle ei välitetty kuulovammaisten tulkkia, jolla ei ole kuurosokeuskoulutusta, vaikka hakija itse oli tätä pyytänyt.

Vastaaja totesi, että hakijan tarkoittamat tulkkauspyynnöt olivat olleet vaativia ja että pyynnöt olivat tulleet erittäin lyhyellä varoitusajalla. Kelan tulkkauspalvelukeskus katsoi, että hakijan tilausten välitystyö oli edennyt Kelassa noudatettavien ohjeiden mukaisesti. Tulkkauspalvelukeskuksella ei ole lupaa välittää asiakkaalle tulkkia, joka ei täytä asiakkaan profiilin mukaista pätevyyttä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama välillisestä syrjinnästä, koska näennäisesti yhdenvertainen peruste oli asettanut hakijan muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn takia.

Lautakunta katsoi, että tulkille asetettu vaatimus oli ollut joustamaton eikä sitä sovellettaessa otettu huomioon kuulonäkövammaisten yksilöllisiä tarpeita yksittäisessä tulkkaustilanteessa. Lautakunta katsoi, että sinänsä hyväksyttävän, tulkkauksen laadun varmistamiseen liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi käytetty keino ei ollut asianmukainen ja tarpeellinen yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lautakunta katsoi, ettei Kela ollut huomioinut tulkkauspalvelulain 10 §:n mukaisesti hakijan toiveita ja yksilöllisiä tarpeita tulkkauspalvelua järjestettäessä, ja etteivät Kelan esittämät seikat oikeuttaneet hakijan asettamista muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövamman perusteella.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan saaneen aiemmin lautakunnan kieltopäätöksen vastaavasta asiasta. Näin ollen Kelan olisi tullut palvelun tarjoajana tietää, miten yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa tulkitaan tämäntyyppisessä asiassa ja että hakijan asettaminen muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn perusteella olisi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen aiheelliseksi asettaa kieltopäätöksensä tehosteeksi 25.000 euron uhkasakon.

(Ei lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-21.11.2017-tulkkauspalvelu.pdf (pdf, 0.02 Mt)
----------------------

Oikaisuvaatimus, syrjintäolettaman syntyminen, työttömyys

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 340/2017
Antopäivä: 21.11.2017

Hakija katsoi hänen pitkään kestäneen työllistymättömyytensä olevan riittävä osoitus siitä, että ELY –keskus oli syrjinyt häntä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa, ja hylkäsi hakemuksen.

(Ei lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-21.11.2017-oikaisuvaatimus-syrjintaolettama.pdf (pdf, 0.01 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, vammaisuus, junahenkilökunta, häirintä, nöyryyttävä ilmapiiri, objektiivinen arviointi

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 313/2017
Antopäivä: 26.10.2017

Vammansa takia pyörätuolia liikkumiseensa käyttävä hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska piti junahenkilökunnan kuulutusta junan lähdön myöhästymisestä pyörätuoliluiskan lukkiutumisesta johtuen sellaisena, että se synnytti häntä nöyryyttävän ilmapiirin, joka oli häirintää.

Junahenkilökunnan menettelyssä muille samassa junavaunussa matkustaville oli selvinnyt, että junan viivästyminen oli johtunut junan pyörätuoliluiskan viasta ja kun muita pyörätuolimatkustajia ei junassa ollut myös se, että juuri hakija oli se sähköpyörätuolia käyttänyt henkilö, josta konduktööri oli asiaa selvittäessään keskustellut junien liikenteenohjauksen kanssa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei hakija kuitenkaan esittänyt asiassa sellaista selvitystä, että junahenkilökunnan menettelyn voitaisiin katsoa olleen sillä tavoin ihmisarvoa loukkaavaa käyttäytymistä, että asiassa olisi syntynyt olettama junahenkilökunnan perustavanlaatuisesta kunnioituksen puutteesta kantajaa kohtaan yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun syyn takia taikka olettamaa siitä, että junahenkilökunta tällaisesta syystä olisi kyseenalaistanut hakijan oikeuden tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Vaikka hakija olisi kokenut junan lähdön 9 minuutin viivästymisestä mahdollisesti syntyneen matkustajien turhautumisen kohdistuneen juuri häneen, pelkästään hakijan oma subjektiivinen kokemus ei riitä asian objektiivisessa arvioinnissa synnyttämään syrjintäolettamaa nöyryyttävästä ilmapiiristä, jos asiassa ei ole selvitetty miten mahdollinen hakijaan kohdistunut nöyryyttävä ilmapiiri olisi ilmennyt.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa syntynyt olettamaa syrjinnästä, ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-26.10.2017-matkustaminen-hairinta.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, asuminen, romani, väistämisvelvollisuus, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 254/2017
Antopäivä: 26.10.2017

Kunta katsoi romanin oheishuollossa olevan lapsen lastensuojelun tarpeen johtuneen oleelliselta osin asunnon puuttumisesta. Kunta tarjosi oheishuoltajalle vuokra-asuntoa, josta hän kieltäytyi romanikulttuuriinsa liittyvään väistämisvelvollisuuteen vedoten. Kunta ei järjestänyt perheen asumista muulla tavoin. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt välillistä syrjintää koskeva syrjintäolettama. Koska kunta ei esittänyt menettelylleen hyväksyttävää tavoitetta, lautakunta katsoi sen syrjineen hakijaa välillisesti.

Kiinteistöyhtiö päätti olla vuokraamatta edellä mainitulle romanille enää lainkaan asuntoa hänen aiemman häiritsevän asukaskäyttäytymisensä ja maksamattomien vuokriensa takia. Koska mainituista asioista oli kulunut jo pitkä aika, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt välillistä syrjintää koskeva syrjintäolettama myös kiinteistöosakeyhtiön osalta. Kiinteistöosakeyhtiö selvitti, että sen päätökselle oli ollut hyväksyttävä tavoite, mutta se ei esittänyt selvitystä siitä, että hakijan häiritsevä asukaskäyttäytyminen olisi jatkunut sen viittaamien tapahtumien jälkeen tai että hän ei olisi huolehtinut aiempien vuokravelkojensa maksamisesta tai tehnyt niiden maksamisesta maksusuunnitelmaa. Lautakunta kielsi kiinteistöosakeyhtiötä jatkamasta tai uusimasta hakijaan kohdistunutta syrjintää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta asetti päätöksensä tehosteeksi kunnalle 5 000 euron suuruisen uhkasakon.

(Ei lainvoimainen)

Kunnan ja kiinteistoosakeyhtion menettelyt romanien asumisen jarjestamisessa 26.10.2017.pdf (pdf, 0.04 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, koulutukseen hyväksyminen, kokemuskouluttajapalkkio

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 331/2017
Antopäivä: 26.10.2017

Näkövammainen hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska F ry maksoi palkkion kokemuskouluttajana toimimisesta vain niille, jotka olivat suorittaneet yhdistyksen järjestämän kokemuskouluttajakoulutuksen, eikä hakija ollut mahtunut kurssille.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että F ry:llä on lähtökohtaisesti oikeus päättää kenet se hyväksyy yhdistyksen kautta toimivaksi kokemuskouluttajaksi edellyttäen, ettei se tee koulutukseen hyväksymistä koskevia päätöksiä yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetuin syrjivin perustein.

Hakijan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle toimittamasta selvityksestä ei ilmennyt, että häntä olisi kohdeltu hänen henkilöönsä liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin muita koulutukseen hakeneita henkilöitä tai, että F ry:n päätös maksaa kokemuskouluttajapalkkioita jatkossa vain kyseisen koulutuksen suorittaneille henkilöille olisi asettanut hänet hänen henkilöönsä liittyvän syyn perusteella epäedullisempaan asemaan kuin muut kyseiseen koulutukseen hakeneet henkilöt.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa syntynyt olettamaa syrjinnästä, ja hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

(Ei lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-26.10.2017-koulutus-palkkio.pdf (pdf, 0.01 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, jouluateria, yhdistyksen jäsenyys

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 326/2017
Antopäivä: 26.10.2017

A Oy:n palveluksessa vuoteen 2010 työskennellyt hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska häntä ei kutsuttu yrityksen tarjoamille jouluaterioille hänen työskentelynsä päättymisen jälkeen.

Hakijan toimittamasta selvityksestä ei ilmennyt, että häntä olisi kohdeltu hänen henkilöönsä liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin muita henkilöitä, koska A Oy on ulkoistanut jouluateriaan liittyvät järjestelyt A-Seniorit ry:lle, jonka jäsenet kutsutaan jouluaterialle, eikä hakija ole mainitun yhdistyksen jäsen.

Hakija ei esittänyt selvitystä siitä, ettei hän voisi henkilöönsä liittyvän syyn vuoksi liittyä A-Seniorit ry:n jäseneksi, joka on ollut edellytyksenä jouluaterialle kutsutuksi tulemiselle.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa syntynyt olettamaa syrjinnästä, ja hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-26.10.2017-jouluateria.pdf (pdf, 0.01 Mt)

----------------------

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 119/2016
Antopäivä: 26.10.2017

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hänen Venäjän passiaan taikka Suomen viranomaisten ulkomaan kansalaiselle myöntämää ajokorttia ei hyväksytty tunnistusasiakirjaksi verkkopankkitunnusten saamiseksi pankissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että pankin menettely oli yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla perustunut lakiin ja menettelyllä oli hyväksyttävä tavoite. Näin ollen lautakunta katsoi, ettei kysymys ollut välittömästä syrjinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että pankki oli voinut yhdenvertaisuuslaissa mainituin perustein hyväksyttävästi vaatia hakijalta pankin tunnistusperiaatteissa tunnistamiseen hyväksytyn asiakirjan hänen tunnistamisekseen. Kun hakijalla oli mahdollisuus saada suomalainen henkilökortti, joka maksaa 55 euroa ja on voimassa 5 vuotta, lautakunta katsoi, ettei tätä voitu pitää kohtuuttomana.

Näin ollen lautakunta katsoi, että pankin menettelylleen esittämä tavoite oli hyväksyttävä ja sen saavuttamiseksi käytetyt keinot oikeasuhtaisia, ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-26.10.2017-tunnistautuminen-pankki.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Uskonnollinen yhdyskunta, tilojen vuokraus, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 162/2016
Antopäivä: 26.9.2017

Hakija katsoi vastaajan syrjineen häntä hänen uskontonsa perusteella, kun vastaaja oli ilmoittanut, ettei se vuokraa tiloja muslimijärjestöille vanhojen maksamattomien laskujen johdosta.

Vastaaja kiisti tarkoittaneensa syrjiä hakijaa, vaan menettely on johtunut siitä, että vastaaja oli sekoittanut hakijan yhdistyksen toiseen järjestöön, jonka tilavarauksia ei hyväksytä maksamattoman laskun takia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että yhdenvertaisuuslain esitöiden mukaan ei ole merkitystä, onko tekijän tarkoitus ollut syrjivä. Siten välittömästä syrjinnästä on kysymys silloinkin, kun tekijä ei ole mieltänyt toimivansa lain tarkoittamalla tavalla syrjivästi, jos menettelyä on objektiivisin perustein arvioituna pidettävä syrjintänä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan menettelyn kohdistuneen sekä hakijaan yksilönä että kaikkiin hakijan edustaman yhdistyksen jäseniin.

Lautakunta katsoi, ettei vastaaja ole pystynyt kumoamaan syrjintäolettamaa viittaamalla virheeseen ja huonosti kirjoitettuun vastaukseen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan tai hänen edustamaansa järjestöön ja sen jäseniin kohdistuvaa syrjintää uskonnon perusteella.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-_26.9.2017-tilojen_vuokraus-uskonnollinen_yhdyskunta-syrjinta.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Yhdenvertaisuusvaltuutettu, asianomistajan suostumus, vireillepano-oikeus, tutkimatta jättäminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 143/2016
Antopäivä: 10.10.2017

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että yhdenvertaisuusvaltuutetulla on oltava asianomaisen suostumus saattaakseen syrjintäasian lautakunnan käsiteltäväksi lain 20 §:n 3 momentissa säädettyjä toimenpiteitä varten.

Koska yhdenvertaisuusvaltuutettu ei selvittänyt, että sillä olisi tällainen suostumus, lautakunta jätti hakemuksen tutkimatta.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-10.10.2017-YVV-asianomistajan suostumus.pdf (pdf, 0.02 Mt)

---------------------

Syrjintäolettama, palvelun saatavuus, kohtuullinen mukautus, saattajalippu

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 296/2017
Antopäivä: 26.9.2017

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska ei kuulonäkövammaisena voinut saada saattajalippua kuten muut vammaiset, eikä vastaaja ollut tehnyt hakijan pyytämiä kohtuullisia mukautuksia asian korjaamiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei VR-Yhtymä Oy:n tarjoamassa maksuttomassa saattajalipussa ole kysymys kohtuullisesta mukautuksesta, joka on yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla yksittäistapauksellinen vammaisen henkilön esittämään pyyntöön perustuva tilannekohtainen järjestely. VR-Yhtymä Oy:n näkövammaisille ja pyörätuolia tarvitseville matkustajille tarjoama maksuton saattajalippu on maksuton lisäpalvelu, johon sillä ei ole ollut velvollisuutta.

Vastaaja selvitti, että saattajalippu on mahdollista hankkia useita eri kanavia käyttäen, ja että kaukoliikenteessä maksuttoman saattajalipun voi hankkia myös junasta konduktööriltä, ja ettei sitä tarvita lainkaan paikallisliikenteessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa syntynyt olettamaa kohtuullisten mukautusten laiminlyömisestä tai muustakaan syrjinnästä, ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-26.9.2017-saattajalipun saatavuus-syrjintaolettama.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Koulutukseen hyväksyminen, transsukupuolisuus, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 320/2016
Antopäivä: 26.9.2017

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun häntä ei ollut hyväksytty ammattikorkeakoulun järjestämään seksuaalineuvonta –täydennyskoulutukseen. Koulutukseen hyväksymisen edellytyksenä oli aiempi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkinto, joka hakijalta puuttui. Hakija katsoi, etteivät koulutukselliset rajoitukset edistäneet yhdenvertaisuutta, ja että asiassa olisi tullut ottaa huomioon yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu positiivinen erityiskohtelu hakijan transsukupuolisuudesta johtuen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että ammattikorkeakoululla oli oikeus asettaa täydennyskoulutukseen ottamisen edellytykseksi määrittelemiään aikaisemmin suoritettuja tutkintoja edellyttäen, ettei niiden asettaminen perustu syrjiviin syihin. Hakijan selvityksestä ei ilmennyt, että häntä olisi kohdeltu hänen henkilöönsä liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin muita kyseiseen koulutukseen hakeneita.

Hakija ei myöskään esittänyt selvitystä siitä, ettei hän olisi henkilöönsä liittyvän syyn vuoksi voinut hankkia koulutukseen hyväksymisen edellytyksenä ollutta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkintoa, joten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei hakijan kohtelu ollut edellyttänyt ammattikorkeakoulun kohdistavan hakijaan positiivista erityiskohtelua hänen tosiasiallisen yhdenvertaisuutensa edistämiseksi taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa ja hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-26.9.2017-koulutukseen hyvaksyminen-transsukupuolisuus-syrjintaolettama L.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, välitön syrjintä, verkkopankkitunnukset, näkövamma

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 173/2016
Antopäivä: 30.8.2017

Hakijalla on näkövamma. Hän katsoi pankin syrjineen häntä, kun se esti hänen verkkopankkitunnustensa käytön. Pankki kiisti syrjineensä hakijaa ja totesi, että verkkopankkitunnusten käytön estäminen oli johtunut väärinkäsityksestä, jonka mukaan hakijan henkilökohtainen avustaja olisi käyttänyt hakijalle myönnettyjä henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia.

Pankin hakijalle aiemmin lähettämästä kirjeestä ilmeni pankin pitäneen hakijan näkövammaa riskinä verkkopankkitunnusten asianmukaisesta säilyttämisestä huolehtimiselle ja tunnusten oikeudettoman käytön estämiselle. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt välitöntä syrjintää koskeva syrjintäolettama.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaajan käyttämät keinot hakijan verkkopankkitunnusten suojaamiseksi oikeudettomalta käytöltä eivät olleet oikeasuhtaisia. Lautakunta katsoi pankin syrjineen hakijaa välittömästi ja kielsi pankkia uusimasta syrjintää.

(Ään.)

(Lainvoimainen)

Pankin_menettely_verkkopalvelutunnusten_myontamisessa_30.8.2018.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Poliisin menettely, esitutkinnan aloittaminen, kuulovamma, kohtuullinen mukautus

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 196/2016
Antopäivä: 30.8.2017

Hakijalla on kuulovamma. Hän katsoi poliisin syrjineen häntä, kun se ei kuulustellut hänen ilmoittamiaan todistajia, jotka hän oli ilmoittanut poliisille tekemiinsä tutkintapyyntöihin liittyen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei saadusta selvityksestä ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi syntynyt perustellusti olettama siitä, että poliisin menettely hakijan tekemien tutkintapyyntöjen käsittelyssä olisi perustunut syrjiviin syihin. Saadusta selvityksestä ei myöskään ilmennyt, että hakija olisi vaatinut poliisilta kohtuullisia mukautuksia tai että hän olisi edes tarvinnut niitä asioidakseen poliisin kanssa yhdenvertaisesti muiden henkilöiden kanssa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Poliisin menettely esitutkinnan suorittamatta jattamisessa 30.8.2017.pdf (pdf, 0.01 Mt)

----------------------

Kohtuulliset mukautukset, myymäläpalvelu, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 281/2017
Antopäivä: 30.8.2017

Näkövammainen hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska hakijan kertoman mukaan myyjä oli sanonut hänelle esimiehen antaneen ohjeen, ettei henkilökunta saisi käyttää paljoa aikaa asiakkaiden palvelemiseen. Vastaajan mukaan myymälä on suunniteltu itsepalvelumyymäläksi ja sen henkilöstöresurssit on mitoitettu tämän mukaisesti.

Hakijan mukaan hän oli saanut kaupassa asioidessaan aina henkilökohtaista apua ostostensa tekemiseen asianmukaisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa syntynyt olettamaa kohtuullisten mukautusten laiminlyömisestä ja hylkäsi hakemuksen.

(Ei lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-30.8.2017-Kauppa-vamm-syr.pdf (pdf, 0.01 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, erot tosiasiallisissa olosuhteissa

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 85/2015
Antopäivä: 30.8.2017

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi kansalaisuuden perusteella kun häntä ei hyväksytty auktorisoiduksi patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeusasiamieheksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että erot ihmisten tosiasiallisissa olosuhteissa, toiminnassa tai menettelytavoissa eivät ole laissa tarkoitettua syrjintää. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ole syntynyt perusteltua olettamaa siitä, että syrjinnän kieltoa olisi rikottu ja hylkäsi hakemuksen.

(Ei lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-30.8.2017-prh-kansalaisuus.pdf (pdf, 0.01 Mt)

----------------------

Pankkipalvelu, verkkopankkitunnukset, tunnistaminen, syrjintäolettama, Kiinan passi, hyväksyttävä syy, erilainen kohtelu, välitön syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 28/2015
Antopäivä: 8.6.2017

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun pankki ei ollut avannut hänelle tilin avauksen yhteydessä verkkopankkia, eikä toimittanut tiliin liittyvää pankkikorttia ja muita tilipalveluja ilman pankin hyväksymää henkilöllisyystodistusta. Hakijan esittämä Kiinan kansantasavallan passi ei kuulunut pankin hyväksymiin tunnistusasiakirjoihin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi pankilla olleen hyväksyttävät syyt menettelylleen 24.10.2016 saakka, jolloin se muutti ohjeitaan tunnistamisessa hyväksyttävistä asiakirjoista. Pankki hyväksyy tunnistusasiakirjaksi peruspankkipalveluita avattaessa minkä tahansa maan passin.

Pankki avasi hakijan tilin hänen käyttöönsä kuitenkin vasta 25.3.2017. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että 24.10.2016 jälkeen pankki ei voinut enää vedota yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteisiin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan evänneen hakijalta mahdollisuuden pankkipalveluihin yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjintäkiellon vastaisesti siten, ettei hakijan ollut mahdollista lainkaan käyttää pankkitiliään. Lautakunta katsoi pankin menettelyn olleen hakijaa välittömästi syrjivää 24.10.2016 - 25.3.2017 välisenä aikana.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi pankkia uusimasta hakijaan kohdistunutta yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaista menettelyä.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-8.6.2017-4-tunnistautuminen-pankki-1.pdf (pdf, 0.04 Mt)

----------------------

Verkkopankkitunnukset, tunnistaminen, syrjintäolettama, Australian passi, hyväksyttävä syy, oikeasuhtaisuus

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 133/2016
Antopäivä: 8.6.2017

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hänen Australian passiaan, oleskelulupaansa, Kela –korttiaan eikä suomalaiseksi vaihdettua ajokorttiaan hyväksytty tunnistusasiakirjoiksi verkkopankkitilin avaamiseksi pankissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että pankin menettely oli yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla perustunut lakiin ja menettelyllä oli hyväksyttävä tavoite. Näin ollen lautakunta katsoi, ettei kysymys ollut välittömästä syrjinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että pankki oli voinut yhdenvertaisuuslaissa mainituin perustein hyväksyttävästi vaatia hakijalta pankin tunnistusperiaatteissa tunnistamiseen hyväksytyn asiakirjan hänen tunnistamisekseen. Kun hakijalla oli mahdollisuus saada suomalainen henkilökortti, joka maksaa 55 euroa ja on voimassa 5 vuotta, lautakunta katsoi, ettei tätä voitu pitää kohtuuttomana.

Näin ollen lautakunta katsoi, että pankin menettelylleen esittämä tavoite oli hyväksyttävä ja sen saavuttamiseksi käytetyt keinot oikeasuhtaisia, ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-8.6.2017-tunnistautuminen-pankki-2.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Verkkopankkitunnukset, tunnistaminen, syrjintäolettama, Venäjän passi, hyväksyttävä syy, oikeasuhtaisuus

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 174/2016
Antopäivä: 8.6.2017

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hänen Venäjän passiaan ei hyväksytty tunnistusasiakirjaksi verkkopankkitunnusten saamiseksi pankissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että pankin menettely oli yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla perustunut lakiin ja menettelyllä oli hyväksyttävä tavoite. Näin ollen lautakunta katsoi, ettei kysymys ollut välittömästä syrjinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että pankki oli voinut yhdenvertaisuuslaissa mainituin perustein hyväksyttävästi vaatia hakijalta pankin tunnistusperiaatteissa tunnistamiseen hyväksytyn asiakirjan hänen tunnistamisekseen. Kun hakijalla oli mahdollisuus saada suomalainen henkilökortti, joka maksaa 55 euroa ja on voimassa 5 vuotta, lautakunta katsoi, ettei tätä voitu pitää kohtuuttomana.

Näin ollen lautakunta katsoi, että pankin menettelylleen esittämä tavoite oli hyväksyttävä ja sen saavuttamiseksi käytetyt keinot oikeasuhtaisia, ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-8.6.2017-tunnistautuminen-pankki-3.pdf (pdf, 0.03 Mt)

-----------------------

Yleisötilaisuus, esteellisyys, syrjintäolettama, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 249/2017 (26/2015)
Antopäivä: 8.6.2017

Poliittisen yhdistyksen yleisölle avoimen keskustelutilaisuuden järjestäminen esteellisissä tiloissa oli pyörätuolia käyttävän vammaisen hakijan syrjintää

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta oli 14.12.2015 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n hakemuksen, jossa hän oli pyytänyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa toteamaan vastaajan toimineen yhdenvertaisuuslain välillisen syrjinnän kiellon vastaisesti järjestäessään yleisölle avointa poliittista keskustelutilaisuutta ja kieltämään vastaajaa syrjimästä uudelleen tilaisuuksissaan. A:n haettua päätökseen muutosta, hallinto-oikeus katsoi, ettei vastaaja ollut kyennyt kumoamaan syntynyttä syrjintäolettamaa ja kumosi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen sekä palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Vastaaja oli selvittänyt järjestävänsä perinteisesti tilaisuutensa jossakin panimoravintolassa, yleensä ravintola K:ssa. Koska tila oli kuitenkin ollut 16.4.2015 pidettyä tilaisuutta järjestettäessä jo varattu, tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisesti ravintola T:ssä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta selvitti, että tila jossa vastaaja kertoi yleensä järjestävänsä tilaisuutensa, on esteetön.

Vastaaja ilmoitti pyrkivänsä valitsemaan tilaisuuksiensa paikat siten, että niiden saavutettavuus on mahdollisimman hyvä. Vastaaja ilmoitti kiinnittävänsä jatkossa tarkempaa huomiota tilan saavutettavuuteen.

Hallinto-oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan vastaava tilaisuus oli edelleen vuonna 2016 järjestetty samoissa esteellisissä tiloissa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei sillä 14.12.2015 päätöstä tehdessään voinut olla tiedossa, että vastaaja aikoo edelleen päätöksen jälkeenkin järjestää vastaavat tilaisuutensa esteellisissä tiloissa. Vastaaja ei hallinto-oikeudelle lähettämässään selvityksessä esittänyt, että sen 26.4.2016 järjestämän yleisölle avoimen tilaisuuden järjestämiselle esteellisissä tiloissa olisi ollut jokin hyväksyttävä syy. Vastaaja ei myöskään lautakunnalle 31.3.2017 esittämässään vastauksessa tuonut esiin mitään hyväksyttävää syytä tilaisuuden järjestämiselle esteellisissä tiloissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen, ettei kyse ollut poikkeuksellisesta hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä, kun vastaaja oli edelleen jatkanut menettelyään ja järjestänyt yleisölle tarkoitettuja tilaisuuksiaan esteellisessä tilassa, jonne pyörätuolia käyttävillä vammaisilla ihmisillä ei ollut pääsyä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi aiheelliseksi asettaa kieltopäätöksensä tehosteeksi 2000 euron uhkasakon.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-8.6.2017-saavutettavuus-yleisotilaisuus.pdf (pdf, 0.03 Mt)

KHO:n päätös 1620/2018

-----------------------

Päävelvoite, uhkasakko, muuttuneet olosuhteet, asian uudelleen käsittely

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 257/2017
Antopäivä: 8.6.2017

Hakija esitti selvityksen siitä, ettei hänellä muuttuneiden olosuhteiden johdosta ollut mahdollisuutta noudattaa lautakunnan päätöksessä asetettuja päävelvoitteita, ja pyysi lautakuntaa käsittelemään asian uudelleen ja oikaisemaan alkuperäistä päätöstään niin, että häneltä poistetaan sakon uhka ja molemmat päätöksessä asetetut päävelvoitteet.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta käsitteli asian uudelleen ja katsoi hakijan esittämän selvityksen perusteella, ettei hänellä ole muuttuneiden olosuhteiden johdosta mahdollisuutta noudattaa lautakunnan päätöksessä hänelle asetettuja päävelvoitteita, ja poisti päätöksessään hakijaan kohdistetut päävelvoitteet ja niiden tehosteeksi asetetun uhkasakon.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-8.6.2017-uudell.kas.muutt.olosuhde.pdf (pdf, 0.01 Mt)

-----------------------

Uskonnollinen vakaumus, ohje tai käsky syrjiä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 96/2016
Antopäivä: 29.5.2017

Tulkkina turvapaikkapuhutteluissa toiminut hakija katsoi tulleensa syrjityksi uskonnollisen vakaumuksensa perusteella, kun Maahanmuuttovirasto oli ilmoittanut hakijan työnantajana toimineelle yritykselle, ettei se enää halua käyttää hakijaa tulkkina turvapaikkapuhutteluissa, saatuaan tiedon hakijan uskonnollisesta vakaumuksesta ja sen mukaisesta hakijan vapaa-ajalla tapahtuneesta uskonnolliseen käännytystyöhön osallistumisesta.

Maahanmuuttovirasto katsoi menettelynsä perustuneen hyväksyttäviin hakijasta johtuneisiin syihin, koska hakijan objektiivisuuteen ei enää voitu riittävästi luottaa, eikä häntä sen vuoksi voitu enää pitää sopivana tulkin tehtäviin turvapaikkapuhutteluissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että Maahanmuuttoviraston tavoitetta turvata tulkkauksen luotettavuus ja objektiivisuus oli sinänsä pidettävä hyväksyttävänä. Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan esittänyt riittävää selvitystä siitä, että hakija olisi pyrkinyt tekemään käännytystyötä työajallaan tai muutoin toiminut epäasiallisesti tulkkaustilanteissa siten, että hänen uskontonsa tai vapaa-ajalla tapahtunut uskonnon mukainen käännytystyönsä olisivat tosiasiassa jollakin tapaa vaikuttaneet tulkkauksen luotettavuuteen. Lautakunta katsoi, että pelkkä epäily siitä, että henkilön uskonto voi vaikuttaa tulkkauksen objektiivisuuteen, ei ole riittävä peruste erilaiselle kohtelulle. Tämän vuoksi lautakunta katsoi, että keinot tavoitteen saavuttamiseksi eivät ole olleet oikeasuhtaisia eikä asiassa syntynyt syrjintäolettama ole näin ollen tullut kumotuksi.

Lautakunta katsoi Maahanmuuttoviraston antaneen A Oy:lle syrjivän ohjeen, ja kielsi Maahanmuuttovirastoa jatkamasta tai uusimasta syrjintää.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-_29.5.2017-uskonnollinen_vakaumus_-_kasky_tai_ohje_syrjia.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, kuntoutuspalvelu, välitön syrjintä, välillinen syrjintä, häirintä, vastatoimien kielto

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 207/2016
Antopäivä: 29.5.2017

Hakijalla on vammainen henkilö, jolla oli oikeus lääkinnällisiin kuntoutuspalveluihin. Hän katsoi kuntoutuspalveluja tuottaneen vastaajan syrjineen häntä hänellä todetun, mikrobilääkehoidoille laajasti vastustuskykyisen bakteerikannan vuoksi. Hakijan mukaan bakteerin kantajuuteen ei olisi tullut liittää mitään erityistoimia. Hän katsoi vastaajan menettelyn olleen välitöntä syrjintää ja häirintää, minkä lisäksi hän pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, oliko vastaaja rikkonut vastatoimien kieltoa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja oli hankkimalla tietoa kyseisen bakteerin kantajuuden mahdollisista vaikutuksista kuntoutuspalvelujen asianmukaiseen järjestämiseen ja ottamalla käyttöön uusia hygieniakäytäntöjä pyrkinyt varmistumaan kaikkien asiakkaidensa potilasturvallisuudesta ja hyvän hoidon järjestämisestä. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt välitöntä tai välillistä syrjintää koskevaa syrjintäolettamaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa saadun selvityksen perusteella ollut syntynyt olettamaa siitä, että vastaajan menettely olisi ollut hakijan ihmisarvoa loukkaavaa tai että sillä olisi luotu hakijaa halventava tai nöyryyttävä ilmapiiri. Näin ollen lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt häirintää koskevaa syrjintäolettamaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella asiaa objektiivisesti arvioiden voitaisiin olettaa vastaajan rikkoneen myöskään vastatoimien kieltoa.

Edellä todetuin perustein yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta hylkäsi hakemuksen.

(Ei lainvoimainen)

YVTLTK-tapausseloste-29.5.2017-kuntoutuspalvelu.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, esittelyhuoneisto, palvelun saavutettavuus, esteettömyys

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 158/2016
Antopäivä: 29.5.2017

Vammansa takia pyörätuolia liikkumiseensa käyttävä hakija katsoi vastaajan syrjineen häntä välillisesti, kun hän ei ollut päässyt sisään yrityksen lavettiperävaunun päälle esille laittamaan esittelyhuoneistoon. Hakija katsoi, ettei asiassa ollut kyse kohtuullisten mukautusten arvioinnista.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että vastaajan kaltaisen suuren yrityksen on palveluja tarjotessaan varauduttava siihen, että ihmiset haluavat hyödyntää sen palveluja laajasti. Lautakunta katsoi, että vastaajan olisi tullut jo etukäteen varmistua siitä, että sen käyttöön ottama liikuteltava esittelyhuoneisto ei johda kenenkään henkilön syrjimiseen. Sillä, että hakijalla olisi ollut mahdollisuus saada tietoa esillä olevasta huoneistoista myös muilla tavoin, ei ollut lautakunnan näkemyksen mukaan asian arvioinnin kannalta merkitystä, koska kyseiset tavat eivät olleet rakennettuun esittelyhuoneistoon rinnastettavia palveluja.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut esittänyt sellaista näyttöä, joka kumoaisi hakijan selvityksen perusteella syntyneen syrjintäolettaman. Koska vastaajan näennäisesti yhdenvertaisena esitetty käytäntö oli johtanut siihen, että hakija ei ollut vammaisuudestaan johtuen tosiasiassa voinut yhdenvertaisesti muiden henkilöiden tavoin käyttää vastaajan yleisölle tarjoamaa palvelua, lautakunta katsoi vastaajan syrjineen hakijaa välillisesti. Koska hakija ei ollut vaatinut kohtuullisia mukautuksia, vastaajan esittämiä mahdollisia kohtuullisia mukautuksia ei arvioitu.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi vastaajaa uusimasta syrjintää.

(Ään.)

(Lainvoimainen)

YVTLTK-tapausseloste-29.5.2017-esteettomyys-markkinointihuoneisto.pdf (pdf, 0.03 Mt)
----------------------

Syrjintäolettama, näkövamma, esteettömyys, vireillepano-oikeus

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 232/2017
Antopäivä: 29.5.2017

Hakija on näkövammainen henkilö. Hän katsoi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan puheenjohtajan päätöksestä tekemässä oikaisuvaatimuksessaan, ettei hänen asunnostaan taloyhtiön jätekatokselle johtava reitti ollut esteetön.

Hakija pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa selvittämään asuintalon esteettömyyden myös talossa asuvien ja pyörätuolia käyttävien henkilöiden liikkumisen kannalta. Hakija ei itse tarvinnut liikkumiseensa pyörätuolia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi arvioivansa asiaa yhdenvertaisuuslain 21 §:n 2 momentin perusteella ainoastaan hakijan, ei muiden hänen mainitsemiensa henkilöiden, kuten esimerkiksi pyörätuolinkäyttäjien, kannalta. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella vastaajan olisi katsottava menetelleen hakijaa kohtaan syrjivästi, ja hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

(Lainvoimainen)

YVTLTK-tapausseloste-29.5.2017-nakovamma-esteettomyys.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Työttömyys, alennus messujen pääsylipusta, lautakunnan toimivalta antaa lausuntoja

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 180/2016
Antopäivä: 29.5.2017

Hakija on työtön työnhakija. Hän katsoi Helsingin Messukeskuksen syrjineen häntä, koska se myönsi alennusta pääsylipuista lapsille, opiskelijoille, varusmiehille, eläkeläisille ja ryhmille, mutta ei työttömille. Hän pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta lausuntoa ja toimenpiteitä työttömien vähävaraisuuden huomioon ottamiseksi vastaajan pääsylippuhinnoittelussa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta jätti hakemuksen tutkimatta siltä osin kun se koski lausunnon antamista hakijalle, sillä lautakunnalla ei ole toimivaltaa antaa lausuntoja yksityishenkilöille.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että työttömyys on sellainen oikeudellinen asema, jonka voidaan katsoa olevan yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu kielletty syrjintäperuste (muu henkilöön liittyvä syy).

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että vastaajalla on liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä lähtökohtaisesti oikeus hinnoitella tarjoamansa palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla edellyttäen, että joillekin asiakasryhmille mahdollisesti tarjottavat alennukset ovat arvoltaan vähäisiä suhteessa palvelusta muilta asiakkailta perittävään maksuun.

Ottaen huomioon perusoikeuksina turvatut elinkeinovapauden ja omaisuuden suojan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa saatu selvitys ei antanut objektiivisesti arvioiden aihetta olettaa, että vastaaja olisi rikkonut syrjinnän kieltoa messukävijöiden pääsylippujen hinnoitteluperusteissaan. Näin ollen lautakunta hylkäsi hakemuksen.

(Ään.)

(Lainvoimainen)

YVTLTK-tapausseloste-29.5.2017-paasylippuhinnoittelu-tyottomyys.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, palvelun saavutettavuus, internet –sivusto, näkövamma, viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 152/2016
Antopäivä: 20.4.2017

Hakija on näkövammainen henkilö, joka katsoi tulleensa syrjityksi, koska Rovaniemen kaupungin matkapalvelukeskuksen internet-sivuilla ollut ohje sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten käyttäjille ei ollut luettavissa ruudunlukuohjelmalla ja koska matkapalvelukeskuksesta oli suositeltu hänelle kuljetuspalvelutilausten tekemistä puhelimitse.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi Rovaniemen matkapalvelukeskuksen syrjineen hakijaa välillisesti hänen näkövammansa perusteella, kun sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten käyttäjille tarkoitettu ohje ei ollut luettavissa matkapalvelukeskuksen internet-sivuilta ruudunlukuohjelmalla. Lisäksi lautakunta katsoi Rovaniemen kaupungin laiminlyöneen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta yhdenvertaisuuslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin, kun se ei ollut tarkastellut kohtuullisten mukautusten tarvetta hakijan matkapalvelukeskukselle antaman palautteen johdosta. Lautakunta kielsi Rovaniemen kaupunkia jatkamasta hakijaan tai muihin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää ja hylkäsi hakemuksen muilta osin.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-_20.4.2017-saavutettavuus-internet_-sivusto.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, kohtuulliset mukautukset, palvelun saavutettavuus, liikuntavamma, lentolipun hinnoittelu

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 102/2016
Antopäivä: 20.4.2017

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, onko Finnair Oyj syrjinyt liikuntavammaista henkilöä, kun se ei lentoliikennepalveluja tarjotessaan ollut tehnyt yhdenvertaisuuslain tarkoittamia kohtuullisia mukautuksia vammansa takia kolme vierekkäistä penkkiä tarvitsevalle matkustajalle.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti T:n joutumista ostamaan kolme vierekkäistä istumapaikkaa kolmen basic-lipun yhteishinnalla hänen kannaltaan sellaisena kohtuuttomana kustannuksena, jonka vuoksi hänen pääsynsä palvelujen pariin oli kokonaan estynyt hinnan takia.

Lautakunta katsoi, ettei yhtiön toiminnan liiketaloudellinen perusta ja vapaus hinnoitella tuotteensa voi sellaisenaan vapauttaa tavaroiden ja palvelujen tarjoajaa yhdenvertaisuuslain mukaisesta velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia.

Lautakunta totesi Finnair Oyj:n olevan pörssiin listautunut liikevaihdoltaan merkittävä valtionyhtiö, jonka harjoittama liiketoiminta on jo itsessään taloudellisilta vaikutuksiltaan huomattavaa. Vaikka vastikkeettomasti annetusta lentolipusta tai lentolipun hinnan huomattavasta alentamisesta seuraisi yhtiölle tulonmenetystä, asiassa on arvioitava molempien osapuolten kykyä selviytyä lipun hinnan aiheuttamasta tappiosta. Kun otettiin huomioon T:n vamman erityislaatuisuus ja oletettava harvinaisuus sekä kohtuullisen mukautuksen tapauskohtaisuus, tapauksessa tarvittava kohtuullinen mukautus ei yleisemmin vaikuta yhtiön hinnoitteluvapauteen.

Lautakunta katsoi Finnair Oyj:n laiminlyöneen kohtuullisten mukautusten järjestämisen T:lle ja siten syrjineen häntä hänen liikuntavammaisuutensa perusteella yhdenvertaisuuslain vastaisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi Finnair Oyj:tä uusimasta tai jatkamasta T:hen tai muihin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää lentoliikennepalveluissa.

(Ei lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-20.4.2017-kohtuulliset mukautukset-lentolippu. L.3.pdf (pdf, 0.03 Mt)

--------------------

Syrjintäolettama, kohtuulliset mukautukset, postipalvelu, pakettiautomaatti

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 139/2016
Antopäivä: 20.4.2017

Pyörätuolia vammansa takia käyttävä hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska osa Postin pakettiautomaattien lokeroista oli niin korkealla, ettei pyörätuolissa istuva tai lyhyt henkilö ylety niihin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei Postin palvelun käyttämisen näkökulmasta ollut merkittävää eroa siinä, noutaako asiakas pakettinsa automaatista vai palvelupisteestä. Posti tarjoaa asiakkaalle laajasti mahdollisuuksia valita, käyttääkö hän pakettipalveluja vai Postin toimipisteitä ja mitä nimenomaista toimipistettä hän käyttää. Asiakkaalla on lisäksi pakettiautomaattia käyttäessään mahdollisuus etukäteisesti tiedustella, missä luukussa hänen pakettinsa on, ja mikäli luukku on liian korkealla, paketin paikkaa voidaan Postin toimesta vaihtaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että vastaajan selvityksen perusteella palvelu on järjestettävissä niin, että se on saavutettavissa myös pyörätuolin käyttäjälle ja lyhyelle henkilölle, eikä vastaaja näin ollen ole laiminlyönyt kohtuullisten mukautusten tekemistä asiassa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja oli kumonnut asiassa syntyneen syrjintäolettaman ja näyttänyt, ettei se ollut toiminut yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaisen syrjintäkiellon vastaisesti. Näin ollen lautakunta hylkäsi hakijan hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-20.4.2017-kohtuulliset mukautukset-pakettiautomaatti.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, häirintä, esteettömyys, palvelun saavutettavuus, ravintola, liikuntavamma,

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 150/2016
Antopäivä: 20.4.2017

Vammansa takia pyörätuolia käyttävä hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun esteettömäksi tarkoitettu ravintola oli usean kuukauden ajan ylläpitänyt esteellistä sisäänkäyntiä ja asettanut näin vammaiset asiakkaat muihin asiakkaisiin nähden eriarvoiseen asemaan.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että se arvioi ainoastaan yhdenvertaisuuslain mukaista syrjinnän kiellon rikkomista, eikä sen toimivaltaan kuulu esteettömyysmääräysten ja määräysten mukaisen rakentamisen ja siinä ilmenevien mahdollisten puutteiden sisällöllinen arviointi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että rakennuksen käyttöönottaja voi luottaa rakennuksen vastaavan esteettömyysmääräyksiä tilanteessa, jossa lupaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käytettäväksi tiettyyn tarkoitukseen, eikä kyse ole kovin vanhasta hyväksymisestä, Tapauksessa rakennus oli hyväksytty käyttöön edellisen omistajan aikana helmikuussa 2015 ja tila oli tullut vastaajan omistukseen 1.1.2016. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kysymys oli niin tuoreesta hyväksymisestä, että käyttöönottajalle oli syntynyt oikeus luottaa lupaviranomaisen hyväksyntään rakennuksen esteettömyydestä.

Lautakunta katsoi, ettei rakennuksen esteettömyyden aiempi hyväksyminen lupaviranomaisen toimesta kuitenkaan vielä sulje pois mahdollisuutta sellaisesta myöhemmin ilmenevästä esteellisyydestä, josta syntyvä puutteellinen saavutettavuus syrjisi vammaisia henkilöitä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan vastaajayrityksen toimitusjohtaja oli käynyt ravintolassa toteamassa esteettömyystilanteen ja tilannut pysyvän korjauksen noin kaksi viikkoa hakijan ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Tilapäiset luiskat oli asennettu noin puolitoista kuukautta hakijan ensimmäisen yhteydenoton jälkeen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei asiassa ollut osoitettu, että vastaaja olisi esteellisyyden ilmettyä asettanut hakijan muihin asiakkaisiin nähden epäedulliseen asemaan. Lautakunta katsoi vastaajan esittämänsä selvityksen perusteella kumonneen asiassa syntyneen syrjintäolettaman ja hylkäsi hakijan hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-20.4.2017-saavutettavuus-ravintola.pdf (pdf, 0.04 Mt)

----------------------

Syrjintäolettama, ikä, palvelumaksu

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 130/2016
Antopäivä: 20.4.2017

Sairaudestaan johtuen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun Finnair Oyj oli soveltanut häneen alle 65-vuotiaana eläkeläisenä erilaisia varauspalveluiden palvelumaksukäytäntöjä kuin yli 65-vuotiaaseen eläkeläiseen

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että asiassa näytti vastaajan vastauksen perusteella olleen tosiasiassa kysymys siitä, että palvelujen hintoja koskeva informaatio oli ollut epäselvästi esillä. Vastaaja kertoi ryhtyneensä toimiin internet-palvelunsa kehittämiseksi niin, että varauspalveluja koskeva ohjeistus on selkeämpää ja erityismatkustajien lipunvaraus onnistuisi suoraan internetissä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei hakija ollut esittänyt sellaista tavanomaisista käytännöistä poikkeavaa seikkaa, joka olisi antanut lautakunnalle perusteen olettaa vastaajan asettaneen hakijan erilaiseen asemaan suhteessa muihin vertailukelpoisessa tilanteessa oleviin henkilöihin nähden.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ollut syntynyt ja hylkäsi hakijan hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-20.4.2017-ika-palvelumaksu.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------


 
Julkaistu 2.4.2019