Oikeustapauksia Suomesta

Helsingin hovioikeus

Tuomio

18/108226

Antamispäivä
23.02.2018

Asianumero
R 16/738

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus 12.02.2016 nro 106431
(liitteenä)

Asia
Siviilipalveluksesta kieltäytyminen

Valittaja
X

Vastapuoli
Kihlakunnansyyttäjä Maren Salvesén

Asian käsittely hovioikeudessa

X:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa 21.4.2016.

Pääkäsittely on toimitettu 4.5.2017.

Presidentti on 21.8.2017 siirtänyt vahvennetun kokoonpanon ratkaistavaksi kysymyksen siitä, voiko perustuslaissa säädetty yhdenvertaisuuden vaatimus estää muun vakaumuksen kuin Jehovan todistajien vakaumuksen omaavan henkilön tuomitsemisen rangaistukseen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ottaen huomioon Jehovan todistajia koskeva erityislainsäädäntö ja valittajan vakaumuksesta kolmijäsenisessä kokoonpanossa tehty arvio.

Vahvennetun kokoonpanon ratkaistavaksi siirretty kysymys on ratkaistu esittelystä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella.

Valitus

X on vaatinut ensisijaisesti, että syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä hylätään ja toissijaisesti, että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta tai että hänet tuomitaan valvontarangaistukseen.

Ei lainvoimainen

Helsingin hovioikeuden tuomio 18/108226.pdf (pdf, 1.77 Mt)

----------------------

KHO:2017:19

Yhdenvertaisuuslaki - Syrjintä - Pankkipalvelut - Verkkopankkitunnukset - Ensitunnistaminen - Henkilöllisyyden todentaminen - Passi - Vahva sähköinen tunnistaminen - Tunnistusväline - Tunnistuspalvelu

Diaarinumero: 2350/3/15

Antopäivä: 6.2.2017

Taltio: 424

Pankki ei ollut verkkopankkitunnuksia haettaessa hyväksynyt Viron viranomaisen myöntämää passia Suomessa asuvan ja suomalaisen henkilötunnuksen omaavan Viron kansalaisen T:n henkilöllisyyden todentamiseen, vaan oli edellyttänyt mainitun Euroopan unionin jäsenvaltion passin lisäksi suomalaisen viranomaisen myöntämän tunnistusasiakirjan esittämistä. Syrjintälautakunta oli päätöksessään katsonut pankin ilman asianmukaista perustetta asettaneen T:n muita vastaavassa asemassa olevia suomalaisen henkilötunnistusasiakirjan haltijoita epäsuotuisampaan asemaan henkilöllisyyden osoittamisessa. Syrjintälautakunta oli kieltänyt pankkia sakon uhalla jatkamasta yhdenvertaisuuslain vastaiseksi katsottua menettelyä. Hallinto-oikeus oli päätöksessään katsonut, että syrjintälautakunnan päätöstä ei ollut ollut syytä muuttaa.

Sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain (tunnistuslaki) 17 §:n ja sen esitöiden mukaan tunnistuspalvelun tarjoajan on hyväksyttävä Euroopan talousalueen valtion, Sveitsin tai San Marinon viranomaisen myöntämä passi tai henkilökortti tunnistamisasiakirjaksi, jollei asiassa ole tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tunnistusvälineen hakijan henkilöllisyyttä ei voida luotettavasti todentaa.

Viron viranomaisen T:lle myöntämä passi oli Euroopan unionissa hyväksytty matkustusasiakirjaksi ja sen luotettavuus oli henkilöllisyyden tunnistamisessa rinnastettava Suomen viranomaisten myöntämään passiin. Puheena olevassa asiassa pankki ei ollut esittänyt sellaista konkreettista kysymyksessä olevan asian riskiarviointiin liittyvää seikkaa, jonka vuoksi pankilla olisi ollut perusteltu syy epäillä T:n virolaisen passin aitoutta, tai että T:n henkilöllisyyden tunnistamisessa olisi ollut kysymys muusta tunnistuslain 17 §:ssä ja sen esitöissä tarkoitetusta tilanteesta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, kuten syrjintälautakunta ja hallinto-oikeus, että pankki oli ilman asianmukaista perustetta asettanut T:n Euroopan unionin yhdenmukaistetut passien myöntämissäännökset huomioon ottaen epäsuotuisampaan asemaan kuin vastaavat Suomen viranomaisen myöntämien passien haltijat.

Suomen perustuslaki 6 § 2 momentti

Laki yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (1347/2014) 6 § 1 momentti

Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 1 §, 2 § 2 momentti 4 kohta (84/2009), 6 § 1 momentti sekä 2 momentti 1 ja 2 kohta, 11 § 2 momentti, 13 § 1 momentti 2 kohta, 15 § 1 momentti ja 17 §

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta (660/2001) 7 c § (22/2004)

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) 1 §, 2 § 1 ja 2 kohta sekä 4 - 6 kohta, 14 § 1 ja 4 momentti sekä 17 § 1 ja 4 momentti

Laki luottolaitostoiminnasta (121/2007) 134 § 1 momentti (299/2010) ja 2 momentti sekä 145 § (505/2008)

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä (503/2008) 7 § 1 momentti 1 ja 5 kohta sekä 4 momentti

Uhkasakkolaki (1113/1990) 6 § 1 ja 3 momentti

KHO-S-pankki-2017-uhkasakko 2 (pdf, 0.09 Mt)

-----------------------

KKO:2016:48

Yh­den­ver­tai­suus­la­ki - Hy­vi­tys - Kan­neai­ka

Diaa­ri­nu­me­ro: S2013/791

Tal­tio­nu­me­ro: 1568

An­to­päi­vä: 06.07.2016

Työn­te­ki­jät vaa­ti­vat yh­den­ver­tai­suus­lain mu­kais­ta hy­vi­tys­tä sil­lä pe­rus­teel­la, et­tä työ­nan­ta­ja oli koh­dis­ta­nut tuo­tan­nol­li­sin ja ta­lou­del­li­sin pe­rus­tein teh­dyt ir­ti­sa­no­mi­set hei­hin yh­den­ver­tai­suus­lain 6 §:n syr­jin­nän kiel­lon vas­tai­ses­ti. Kan­ne oli nos­tet­tu kah­den vuo­den ku­lues­sa työ­suh­tei­den päät­ty­mi­ses­tä. Kan­ne oli nos­tet­tu ajois­sa. (Ään.)

Yh­den­ver­tai­suusL 6 § 1 mom (21/2004)

Yh­den­ver­tai­suusL 9 § 1 mom (21/2004)

Yh­den­ver­tai­suusL 16 § (21/2004)

Asian kä­sit­te­ly alem­mis­sa oi­keuk­sis­sa

Kan­ne ja vas­taus Pir­kan­maan kä­rä­jäoi­keu­des­sa

A ja hä­nen myö­tä­puo­len­sa vaa­ti­vat kan­tees­saan, et­tä kä­rä­jäoi­keus vah­vis­taa N Oyj:n koh­dis­ta­neen tuo­tan­nol­li­sin ja ta­lou­del­li­sin pe­rus­tein te­ke­män­sä ir­ti­sa­no­mi­set kan­ta­jiin yh­den­ver­tai­suus­lain 6 §:n kiel­lon vas­tai­ses­ti hei­dän ter­vey­den­ti­lan­sa pe­rus­teel­la. Li­säk­si A ja hä­nen myö­tä­puo­len­sa vaa­ti­vat, et­tä yh­tiö vel­voi­te­taan suo­rit­ta­maan kul­le­kin kan­ta­jal­le yh­den­ver­tai­suus­lain 9 §:n mu­kais­ta hy­vi­tys­tä.

Yh­tiö vaa­ti kan­tei­den hyl­kää­mis­tä en­si­si­jai­ses­ti van­hen­tu­nei­na. A:n ja hä­nen myö­tä­puol­ten­sa työ­suh­teet oli ir­ti­sa­not­tu tam­mi­kuus­sa 2009 päät­ty­mään kuu­den kuu­kau­den ku­lut­tua ir­ti­sa­no­mi­sis­ta eli hei­nä­kuus­sa 2009. Yh­den­ver­tai­suus­lain 9 §:ssä tar­koi­tet­tua hy­vi­tys­tä kos­ke­va kan­ne oli lain 16 §:n mu­kaan nos­tet­ta­va kah­den vuo­den ku­lues­sa lain 6 tai 8 §:n vas­tai­ses­ta me­net­te­lys­tä. Hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen HE 44/2003 vp mu­kaan kan­neai­ka al­kaa syr­jin­nän kiel­lon rik­ko­mis­het­kes­tä eli sii­tä het­kes­tä, jol­loin hen­ki­löä on koh­del­tu epä­suo­tui­sas­ti. Yh­tiön mu­kaan kan­ta­jien väit­tä­mä syr­jin­nän kiel­lon rik­ko­mis­het­ki oli kan­ta­jien työ­suh­tei­den ir­ti­sa­no­mis­het­ki tam­mi­kuus­sa 2009. Kan­ne oli tul­lut vi­reil­le hei­nä­kuus­sa 2011, jol­loin väi­te­tys­tä syr­jin­nän kiel­lon rik­ko­mi­ses­ta oli ku­lu­nut enem­män kuin kak­si vuot­ta.

A ja hä­nen myö­tä­puo­len­sa kat­soi­vat, et­tä työ­suh­teen päät­tä­mis­ti­lan­tees­sa kan­nea­jan oli kat­sot­ta­va al­ka­van työ­suh­teen päät­ty­mi­ses­tä lu­kien. Työ­nan­ta­jan syr­ji­vä toi­mi ak­tua­li­soi­tui vas­ta ir­ti­sa­no­mi­sa­jan ku­lut­tua ja työ­suh­teen päät­tyes­sä. Syr­ji­vä toi­mi oli si­ten työ­suh­teen päät­ty­mi­nen ei­kä sii­tä il­moit­ta­mi­nen ir­ti­sa­no­mi­sai­kaa nou­dat­taen. Työ­nan­ta­jal­la on vel­vol­li­suus tar­jo­ta ir­ti­sa­no­tul­le työn­te­ki­jäl­le ir­ti­sa­no­mi­sa­jan ku­lues­sa va­pau­tu­via työ­teh­tä­viä tai muu­ta työ­nan­ta­jal­la ole­vaa työ­tä. Työ­nan­ta­jan tar­jo­tes­sa ir­ti­sa­no­mi­sa­jan ku­lues­sa työ­tä syr­ji­vä ja ir­ti­sa­no­mi­sai­kaa nou­dat­taen il­moi­tet­tu ir­ti­sa­no­mi­nen ku­mou­tuu ei­kä var­si­nais­ta syr­ji­vää toin­ta lo­pul­ta ta­pah­du­kaan. Väi­te syr­ji­vin pe­rus­tein to­teu­te­tus­ta ir­ti­sa­no­mi­ses­ta voi­daan­kin esit­tää vas­ta työ­suh­teen pää­tyt­tyä. Näin ol­len kan­neai­ka­kaan ei voi al­kaa ir­ti­sa­no­mis­het­kes­tä, vaan vas­ta työ­suh­teen päät­ty­mis­het­kes­tä.

Tä­mä tul­kin­ta vas­ta­si kan­ta­jien mu­kaan muu­ta työoi­keu­del­lis­ta lain­sää­dän­töä, jos­sa kan­neai­ka on ylei­ses­ti 2 vuot­ta työ­suh­teen päät­ty­mi­ses­tä lu­kien. Ti­lan­net­ta voi­tiin tul­ki­ta myös niin, et­tä syr­jin­tä kes­tää ko­ko ir­ti­sa­no­mi­sa­jan.

Kä­rä­jäoi­keu­den tuo­mio 29.10.2012

Kä­rä­jäoi­keus kat­soi, et­tei yh­tiön voi­tu kat­soa jat­ka­neen väi­tet­tyä syr­jin­tää työ­suh­tei­den päät­ty­mi­siin saak­ka ei­kä syr­ji­vi­nä toi­mi­na voi­tu pi­tää työ­suh­tei­den päät­ty­mi­siä. Näin ol­len syr­jin­nän kiel­lon väi­tet­ty rik­ko­mi­nen ei ol­lut yh­den­ver­tai­suus­lain 6 §:n tar­koit­ta­mal­la ta­val­la jat­ku­vaa. Myös­kään vel­vol­li­suus tar­jo­ta ir­ti­sa­no­tul­le työn­te­ki­jäl­le työ­tä ir­ti­sa­no­mi­sai­ka­na tai se, et­tä väi­te syr­ji­vin pe­rus­tein to­teu­te­tus­ta ir­ti­sa­no­mi­ses­ta voi­tiin kan­ta­jien mu­kaan esit­tää­kin vas­ta työ­suh­teen pää­tyt­tyä, ei­vät tee syr­jin­nän kiel­los­ta jat­ku­vaa. Väi­tet­ty yh­den­ver­tai­suus­lain tar­koit­ta­ma syr­jin­tä oli ta­pah­tu­nut sil­loin, kun kan­ta­jat oli ir­ti­sa­not­tu. Näin ol­len kä­rä­jäoi­keus hyl­kä­si kan­ne­vaa­ti­muk­set van­hen­tu­nei­na.

Asian on rat­kais­sut kä­rä­jä­tuo­ma­ri Il­ma­ri Dun­der.

Tu­run ho­vioi­keu­den tuo­mio 22.8.2013

A ja hä­nen myö­tä­puo­len­sa va­lit­ti­vat ho­vioi­keu­teen.

Ho­vioi­keus ei muut­ta­nut kä­rä­jäoi­keu­den tuo­mio­ta.

Asian ovat rat­kais­seet ho­vioi­keu­den jä­se­net Mat­ti Ja­la­va, Jou­ko Val­to­nen ja Kaa­ri­na Syys­vir­ta. Esit­te­li­jä Tai­na Mart­ti.

Muu­tok­sen­ha­ku Kor­keim­mas­sa oi­keu­des­sa

A:lle ja hä­nen myö­tä­puo­lil­leen myön­net­tiin va­li­tus­lu­pa.

Va­li­tuk­ses­sa vaa­dit­tiin, et­tä ho­vioi­keu­den tuo­mio ku­mo­taan ja asia pa­lau­te­taan kan­teen tut­ki­mis­ta var­ten kä­rä­jäoi­keu­teen.

Yh­tiö vas­ta­si va­li­tuk­seen ja vaa­ti sen hyl­kää­mis­tä.

KKO:2016:48.pdf (pdf, 0.03 Mt)----------------------

Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 HELSINKI

16.5.2016

16/0367/2

Diaarinumero 04478/14/1205

Asia
Verkkopankkitunnusten saamista koskeva valitus

Valittaja
X Oy

Päätös, josta valitetaan
Syrjintälautakunta 17.6.2014 Dnro 2014/747

Syrjintälautakunta on kieltänyt X Oy:tä jatkamasta tai uusimasta Y:n tai kehenkään muuhun kohdistuvaa yhdenvertaisuuslain 6 §:n vastaista menettelyä. Syrjintälautakunta on asettanut kieltopäätöksensä tehosteeksi 5 000 euron suuruisen uhkasakon ja määrännyt, että X Oy:n on noudatettava päätöstä 1.9.2014 mennessä.

Valituksessa esitetyt vaatimukset
Valituksenalainen päätös on kumottava.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 16/0367/2 dnro 04478/14/1205.pdf (pdf, 0.56 Mt)

Ei lainvoimainen.

----------------------

Rovaniemen hovioikeus
Tuomio
15/110477

Antamispäivä
06.03.2015

Asianumero
R 14/409

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus 18.03.2014 nro 112193 (liitteenä)

Asia

Syrjintä

Valittajat

Kihlakunnansyyttäjä Pasi Vainio

D

Vastapuolet

A

B

C

Osuuskauppa Arina

Vaatimukset Hovioikeudessa

Syyttäjän Valitus

Syyttäjä on vaatinut, että A, B ja C tuomitaan rangaistukseen syrjinnästä käräjäoikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti. Syyttäjä on toissijaisesti vaatinut, että B tuomitaan rangaistukseen yllytyksestä syrjintään. Syyttäjä on lisäksi vaatinut, että A, B ja C velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeudessa maksetut todistelukustannukset.

Syyttäjä on lausunut, että D:n asiassa antama kertomus oli ollut uskottava selvitys tapahtumista. A, B ja C olivat menetelleet syytteessä kuvatulla tavalla.

D:n valitus

D on vaatinut, että A, B ja C tuomitaan rangaistukseen syrjinnästä tai että B tuomitaan vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti rangaistukseen yllytyksestä syrjintään. D on lisäksi vaatinut, että ensisijaisesti Osuuskauppa Arina ja toissijaisesti Osuuskauppa Arina, A, B ja C yhteisvastuullisesti velvoitetaan korvaamaan hänelle loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1 500 euroa laillisine viivästyskorkoineen 7.4.2012 lukien. D on vielä vaatinut, että hänet vapautetaan tuomitusta korvausvelvollisuudesta tai että korvausvelvollisuutta joka tapauksessa alennetaan.

D on lausunut, että käräjäoikeus oli arvioinut asiassa esitetyn näytön väärin ja tehnyt siitä virheelliset johtopäätökset. Käräjäoikeudessa esitetty näyttö oli ollut riittävä syyksilukemisen perusteeksi. A, B ja C olivat syyllistyneet syrjintään. A:n, B:n ja C:n menettelyn vuoksi hän oli tuntenut olonsa loukatuksi.

Rovaniemen hovioikeuden tuomio 15/110477 (pdf, 0.33 Mt)

Tuomio on lainvoimainen.

----------------------

Helsingin käräjäoikeus

Tuomio
14/113185

Annettu kansliassa
24.03.2014

Asianumero
R 13/5508

Asia
Työsyrjintä

R 13-5508 Tuomio.pdf (pdf, 0.68 Mt)

Tuomio on lainvoimainen.

----------------------

HÖGSTA FÖRVALTNINGSDOMSTOLENS BESLUT

Givet 25.11.2011

Liggarnummer
3426

Diarienummer
4309/3/10

Ärende Besvär som gäller diskriminering

Andringssökande Minoritetsombudsmannen

Beslut som överklagas Vasa förvaltningsdomstol 17.11.2010 nr 10/0651/3

Hogsta forvaltningsdomstolen besvar som galle diskriminering 25.11.2011. (pdf, 2.35 Mt)

----------------------


 
Julkaistu 23.2.2018