Tapausselosteet 2018

Häirintä, hakaristilippu, ihmisarvo, syrjintäolettama, syy-yhteys, sananvapaus

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 393/2018
Antopäivä: 19.12.2018

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa arvioimaan, oliko vastaajan menettely häirintää, kun hän oli ripustanut hakaristilipun kerrostaloasuntonsa ikkunaan sekä kieltämään vastaajaa jatkamasta tai uusimasta menettelyään ja asettamaan päätöksensä tehosteeksi uhkasakon.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että hakaristilippu yhdistetään yleisesti toisen maailmansodan aikaisiin juutalaisvainoihin ja juutalaisvihaan. Koska asianomistaja oli uskonnoltaan ja alkuperältään juutalainen, lautakunta katsoi, että vastaajan käyttäytyminen juutalaisvastaisen merkityksen omaavan lipun esillä pidossa oli liittynyt asianomistajan henkilöön liittyvään syyhyn (uskonto ja alkuperä) yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Lautakunta katsoi, että hakaristilipun esillä pitäminen asuinalueen kerrostalon ikkunassa yhdessä rasistisesti motivoituun ilkivaltaan ja vihapostiin liittyvän rasistisen käyttäytymisen kanssa ovat hakaristilipun symbolisen merkityksenkin vuoksi sellaisia toisiinsa rasistisen ilmapiirin kautta syy-yhteydessä olevia tekijöitä, joiden vuoksi on objektiivisesti arvioiden perusteltua aihetta olettaa, että vastaaja oli osaltaan hakaristilipun ripustamisella ikkunaansa luonut asianomistajaa koskevan uhkaavan ja vihamielisen ilmapiirin yhdenvertaisuuslain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Vastaaja ei esittänyt selvitystä, jolla olisi pyrkinyt kumoamaan syntynyttä syrjintäolettamaa.

Lautakunta katsoi yhdenvertaisuuslain 28 § huomioon ottaen, ettei vastaaja ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa ja että vastaaja oli hakaristilipun ripustamisella ikkunaansa luonut asianomistajaa kohtaan uhkaavan ja vihamielisen ilmapiirin yhdenvertaisuuslain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi vastaajaa uusimasta asianomistajaan kohdistunutta lautakunnan päätöksestä ilmenevää yhdenvertaisuuslain 14 §:n vastaista menettelyä. Lautakunta katsoi, ettei ollut aihetta määrätä uhkasakkoa päätöksen tehosteeksi, koska hakemus koski vastaajan menettelyä vuonna 2016, eikä asiassa esitetty mitään selvitystä siitä, että vastaaja pitäisi yhä hakaristilippua ikkunassaan tai että hän aikoisi tehdä niin.

(Äänestys, Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-19.12.2018-hairinta-hakaristilippu.pdf (pdf, 0.04 Mt)---------------------

Etninen profilointi, henkilöntarkastus, ihmisarvo, välitön syrjintä, syrjintäolettama, prostituutiovalvonta, poliisi

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 337/2018
Antopäivä: 19.12.2018

Suomen kansalaiset C ja D olivat yöllä kävelemässä Helsingin keskustassa kun siviiliasuiset poliisimiehet pysäyttivät heidät pyytäen nähdä heidän henkilöllisyystodistuksensa. Hakijat kieltäytyivät näyttämästä henkilöllisyystodistuksiaan ja yrittivät poistua paikalta. Tilanteen edetessä poliisimiehet laittoivat hakijat käsirautoihin, tekivät heille henkilöntarkastuksen, jonka yhteydessä he löysivät heidän passinsa. C ja D pyysivät yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, perustuiko heidän pysäyttämisensä ja muu kohtelunsa tarkoitetussa tilanteessa syrjivään etniseen profilointiin ja kieltämään vastaajaa jatkamasta menettelyään ja asettamaan päätöksensä tehosteeksi uhkasakon.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kiinnitti huomiota siihen, että vastaavat toimenpiteet eivät olleet kohdistuneet naisten kanssa keskustelleeseen "valkoihoiseen" miespuoliseen henkilöön, vaikka kyse oli ollut nimenomaan katuprostituutioon kohdistuvasta valvonnasta ja vaikka seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö on kriminalisoitu rikoslain 20 luvun 8 §:ssä ja seksuaalipalvelujen ostaminen ja maksullinen tarjoaminen yleisellä paikalla on kielletty järjestyslain 2 luvun 7 §:ssä. Vastaaja oli myöntänyt, että poliisimiesten menettelyn perusteena on osaltaan ollut se, että naiset olivat olleet "tummaihoisia" ja että heidän kokemuksensa mukaan prostituoidut olivat usein ulkomaalaistaustaisia.

Lautakunta katsoi, että lainvalvonnassa tällainen etninen profilointi ihmisten ihonvärin ja stereotyyppisten käsitysten perusteella ei ole hyväksyttävää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaajan menettely hakijoita kohtaan oli ollut yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä välitöntä syrjintää heidän alkuperänsä perusteella ja kielsi vastaajaa uusimasta hakijoihin kohdistunutta lautakunnan päätöksestä ilmenevää yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaista menettelyä. Lautakunta asetti kieltopäätöksensä tehosteeksi 10 000 euron uhkasakon.

(Äänestys, ei lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-19.12.2018-etninen profilointi.pdf (pdf, 0.05 Mt)

----------------------

Vammaisuus, opetuksen järjestäminen, koulun retket, syrjintäolettama, oikeuttamisperuste

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 463/2018

Antopäivä: 29.11.2018

Hakijan lapsella (A) on vammaisuuteensa liittyen vaikea syömisongelma, vaikeuksia toiminnanohjauksessa, impulsiivisuutta ja karkailutaipumusta. A:lla ei ole vaarantajua, ja hän tarvitsee yhtämittaisesti aikuisen ohjauksen ja valvonnan. A kävi hakemushetkellä pidennetyn oppivelvollisuutensa ensimmäistä luokkaa. Hänelle oli tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä hänen terveydentilaansa liittyvistä syistä. Kyseisellä päätöksellä hänen koulupäiviensä pituutta oli lyhennetty, jotta hän ehtisi kotiin ruokailemaan. Hakija pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa arvioimaan, oliko A:n opetuksen järjestämisestä vastannut kunta menetellyt syrjinnän kiellon vastaisesti kun A:ta ei ollut otettu mukaan koulun retkille.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut perusteltua aihetta olettaa, että vastaajan menettelyssä olisi ollut kyse kohtuullisten mukautusten epäämisestä. Sen sijaan lautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama A:n välittömästä syrjinnästä hänen vammaisuuteensa perustuen. Saadusta selvityksestä ilmeni kuitenkin, että hakija oli hakemusta edeltävästi kieltänyt ehdottomasti A:n ruokailun koulussa yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Hän oli myös toimittanut lautakunnalle lääkärinlausunnon, jossa todettiin A:n tarvitsevan syömisongelmansa takia erillisen rauhallisen ruokailutilan ja ruokailuunsa oman aikuisen ohjauksen. Selvityksestä ei ilmennyt hakijan ilmoittaneen kouluun, että A voisikin edellä todetuista seikoista huolimatta osallistua koulun retkille ja ruokailla niillä yhdessä muiden lasten kanssa. Lautakunta katsoi, että vastaajan menettelylle oli ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeuttamisperuste, ja hylkäsi hakemuksen.

Tapausseloste YVTltk 463 2018 vammaisen lapsen kouluretket.pdf (pdf, 0.13 Mt)

----------------------

Saavutettavuus, sosiaalipalvelut

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 388/2018
Antopäivä: 29.11.2018

A:n kaupungin hyvinvointipalvelujen palveluohjausyksikön sisäänkäynti oli ollut esteellinen, koska sisäänpääsy edellytti suullista kommunikointia ovisummeriin. Vaikka hakija oli painanut ovikelloa, häntä ei päästetty sisään toimistoon, koska hän ei ollut vammansa takia pystynyt vastaamaan ovisummeriin suullisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että mikäli vammaisen henkilön julkisen sosiaalipalvelun saaminen on estynyt puutteellisen saavutettavuuden vuoksi, palveluntarjoajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä.

Hakija ei pelkästään nappia painamalla ilman suullista kommunikointia päässyt asioimaan palveluohjausyksikön tiloihin ja nimenomaisesti hakijan vammaisuus oli rajoittanut hänen mahdollisuuksiaan vastata ovisummeriin. A:n kaupungin hyvinvointipalvelut on vahvistanut tilanteen menneen hakijan kuvaamalla tavalla. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että saadun selvityksen perusteella kaikille asiakkaille näennäisesti yhdenvertainen sisäänkäynti oli tosiasiassa johtanut hakijan asioinnin estymiseen ja näin ollen saattanut hakijan muita epäedullisempaan asemaan hänen vammaisuutensa perusteella. Asiassa syntyi olettama välillisestä syrjinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kun vastaaja ei osoittanut, että hakijan pelkkään ovikellon soittoon tai mahdolliseen videokuvaan olisi sisäänpääsyn mahdollistavalla tavalla reagoitu, hakijan sisäänpääsyn oli katsottava estyneen nimenomaisesti hänen puutteellisen suullisen reagointinsa vuoksi. Ottaen huomioon, että palveluohjausyksikön tiloja oli käytetty nimenomaisesti vammaisten asiakkaiden vastaanottamiseen, esteellisyysasioihin olisi tullut kiinnittää korostettua huomiota. A:n kaupunki ei kumonnut asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi A:n kaupungin hyvinvointipalveluiden syrjineen hakijaa hänen vammaisuutensa perusteella ja kielsi hyvinvointipalveluja uusimasta hakijaan kohdistuvaa syrjintää.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-29.11.2018-saavutettavuus-sosiaalipalvelut.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Oikaisuvaatimus, toimivalta, tuomioistuimet

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 570/2018
Antopäivä: 14.11.2018

Hakija vaati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa oikaisemaan lautakunnan puheenjohtajan päätöksen, jolla hakijan hakemus oli jätetty tutkimatta lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana. Lautakunta katsoi, että asia ei yhdenvertaisuuslain 18 §:n 3 momentin mukaan kuulu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan, koska hakemus koski korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden menettelyä avoimien ovien päivän järjestämisessä. Näin ollen puheenjohtajan oli tullut päätöksellään hylätä hakemus lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana.

YVTltk-tapausseloste-14.11.2018-toimivalta-tuomioistuimet.pdf (pdf, 0.01 Mt)

Helsingin hallinto-oikeuden päätös dnro 07238/18/1205.pdf (pdf, 0.18 Mt)

----------------------

Muu henkilöön liittyvä syy, yhdistystoiminta, vastatoimien kielto, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 351/2017
Antopäivä: 14.11.2018

Kunta oli myöntänyt hakijan puolison täysi-ikäiselle lapselle (A) ympärivuorokautisen asumispalvelun yksityisen palveluntuottajan ylläpitämässä asumisyksikössä. Hakija oli kyseisen asumisyksikön omaisyhdistyksen varapuheenjohtaja ja aktiivinen toimija. Hän oli myös osallistunut kunnan ja palveluntuottajan kanssa pidettyihin, yksikön toimintaa koskeviin ohjausryhmäkokouksiin sekä allekirjoittanut omaisyhdistyksen puolesta yksikön toiminnasta aluehallintovirastolle tehdyn kantelun.

Kunta ja palveluntuottaja asettivat asumisyksikköön tehdyn työsuojelutarkastuksen johdosta hakijalle ja eräille muille henkilöille erilliset järjestyssäännöt, joilla muun muassa rajoitettiin heidän oikeuttaan vierailla yksikössä. Kunta päätti myös tarkistaa A:lle tehdyn erityishuolto-ohjelman asumispalvelun osalta.

Hakija katsoi kunnan ja yksityisen palveluntuottajan syrjineen häntä muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hän katsoi, että muu henkilöön liittyvä syy oli asiassa se, että hän oli toiminut omaishoitoyhdistyksen varapuheenjohtajana ja aktiivisena toimijana. Hän pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, olivatko vastaajat menetelleet asiassa syrjinnän kiellon tai vastatoimien kiellon vastaisesti sekä asettamaan vastaajille uhkasakot.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että yhdistystoimintaan osallistuminen voi olla yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilöön liittyvä syy. Hakija ei kuitenkaan ollut esittänyt asiassa sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi oletettavissa, että vastaajien menettely olisi perustunut hänen yhdistystoimintaansa tai muuhunkaan hänen henkilöönsä liittyvään syyhyn, vaan hänen käyttäytymiseensä, mikä ei muodostanut henkilöön liittyvää syytä. Selvityksen perusteella ei ollut myöskään aihetta olettaa, että hakijaa olisi kohdeltu asiassa vastatoimien kiellon vastaisesti. Koska asiassa ei ollut syntynyt olettamaa syrjinnän kiellon tai vastatoimien kiellon vastaisesta menettelystä, lautakunta hylkäsi hakemuksen.

Lainkohdat

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 8 § 1 ja 2 momentti, 10 §, 13 §, 16 § ja 28 §

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) 34 §

Tapausseloste YVTltk 351/2017 kehitysvammaisten asumispalveluyksikko yhdistystoimintaan osallistuminen.pdf (pdf, 0.1 Mt)

----------------------

Muu henkilöön liittyvä syy, oikeudellinen asema, vastatoimien kielto, toimivalta

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 350/2017
Antopäivä: 14.11.2018

Kunta oli myöntänyt hakijan täysi-ikäiselle lapselle (A) ympärivuorokautisen asumispalvelun yksityisen palveluntuottajan ylläpitämässä asumisyksikössä. Hakija oli A:n edunvalvoja ja asumisyksikön omaisyhdistyksen aktiivinen jäsen. Kunta ja palveluntuottaja asettivat asumisyksikköön tehdyn työsuojelutarkastuksen johdosta hakijalle ja eräille muille henkilöille erilliset järjestyssäännöt, joilla muun muassa rajoitettiin heidän oikeuttaan vierailla yksikössä.

Hakija katsoi kunnan ja yksityisen palveluntuottajan syrjineen häntä muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hän katsoi, että muu henkilöön liittyvä syy oli asiassa se, että hän oli pyrkinyt varmistamaan A:n hoidon asianmukaisuuden asumisyksikössä. Hän katsoi lisäksi kunnan toimineen vastatoimien kiellon vastaisesti kun kunta oli aloittanut A:lle laaditun erityishuolto-ohjelman tarkistamisen. Hakija vaati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, olivatko vastaajat menetelleet asiassa syrjinnän kiellon tai vastatoimien kiellon vastaisesti sekä asettamaan vastaajille uhkasakot.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakijan asema edunvalvojana oli yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu muu henkilöön liittyvä syy. Saadun selvityksen perusteella ei kuitenkaan ollut aihetta olettaa, että hakijan kohtelu olisi perustunut hänen edunvalvoja-asemaansa vaan hänen käyttäytymiseensä, mikä ei muodostanut henkilöön liittyvää syytä. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt olettamaa syrjinnän kiellon tai vastatoimien kiellon vastaisesta menettelystä ja hylkäsi hakemuksen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi lisäksi, että siltä osin kuin asia koski hakijan vanhemmuutta, lautakunnalla ei ollut toimivaltaa tutkia asiaa, koska sitä ei ollut saattanut vireille naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö.

Lainkohdat

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 8 § 1 ja 2 momentti, 10 §, 16 § ja 28 §

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) 34 §

Tapausseloste YVTltk 350/2017 kehitysvammaisten asumispalveluyksikko edunvalvoja-asema.pdf (pdf, 0.1 Mt)

----------------------

Vammaisuus, päivähoito, häirintä, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 474/2018

Antopäivä: 23.10.2018

Hakijan lapsella on alaraajojen jäykkähalvaus. Lapsi oli hakemushetkellä päivähoidossa kunnallisessa päiväkodissa. Hakija oli osallistunut päiväkodissa lapsensa esiopetuksen järjestämistä koskevaan tapaamiseen, jossa hän oli saanut lastentarhanopettajan puheista sen käsityksen, etteivät kaikki kunnan varhaiskasvatuksen työntekijät halunneet työskennellä erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten kanssa. Hän katsoi, että hänen lapsensa oli näin ollen asetettu päivähoitopalvelussa eriarvoiseen asemaan. Hakija vaati lautakuntaa tutkimaan, oliko kunta syrjinyt hänen lastaan tämän vammaisuuden perusteella ja arvioimaan, oliko lastentarhanopettajan menettely edellä tarkoitetussa tapaamisessa yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua häirintää.

Saadun selvityksen mukaan syy siihen, miksi kaikki kunnan varhaiskasvatuksen työntekijät eivät halunneet työskennellä erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten kanssa saattoi liittyä esimerkiksi työntekijöiden terveydentilaan tai heidän ammattitaitoonsa. Kyseisessä päiväkodissa henkilökunnalta edellytettiin motivoituneisuutta työskennellä erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten kanssa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt välitöntä syrjintää tai häirintää koskevaa syrjintäolettamaa ja hylkäsi hakemuksen.

Tapausseloste YVTltk 474 2018 vammaisen lapsen paivahoito.pdf (pdf, 0.1 Mt)

----------------------

Kohtuulliset mukautukset, äänestäminen, avustaja, vaalisalaisuus

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 396/2018
Antopäivä: 23.10.2018

Hakija ei ollut saanut käyttää äänestystilanteessa omaa avustajaansa, vaikka hänen kykynsä tehdä äänestysmerkintä oli hänen vammansa vuoksi olennaisesti heikentynyt. Hakija olisi halunnut äänestää oman avustajansa avustuksella, mutta yleinen vaaliavustaja oli äänestänyt hänen kanssaan.

Hakijan selvityksestä käy ilmi, että vaaliavustaja oli kysynyt hänen omalta avustajaltaan, pärjääkö hän hakijan kanssa yksin. Hakijan mukaan vaaliavustaja ei ollut kohdistanut tiedusteluaan suoraan hänelle. Hakijan mukaan hänen oma avustajansa oli kysymykseen vastannut, että hakijan kanssa pärjää yksin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että hakemuksen perusteella käy ilmi, että hakija ei ole itse pystynyt tilanteen nopean etenemisen vuoksi kommunikoimaan tai ilmaisemaan tahtoaan, ja lisäksi hänelle oli syntynyt käsitys, että yleisen vaaliavustajan mukanaolo on hänen ainoa keinonsa äänestää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa syntyi olettama siitä, että hakijalta oli äänestystilanteessa evätty hänen toiveensa mukainen ja vammaisuutensa vuoksi tarpeellinen kohtuullinen mukautus eli oman avustajan käyttäminen.

Kuten vammaisyleissopimuksen 29 artiklassa määrätään, sopimuspuolten on taattava vammaisten äänestäjien vapaa tahdonilmaisu ja sallittava tätä varten tarvittaessa heidän pyynnöstään heidän valitsemansa henkilön avustaa heitä äänestyksessä. Myös Suomen vaalilaki mahdollistaa oman avustajan käyttämisen tilanteessa, jossa henkilön kyky tehdä äänestysmerkintä on olennaisesti heikentynyt.

Vastaaja ei kiistänyt hakijan väitettä syrjinnästä. Hakijan kanssa asioinut yleinen vaaliavustaja oli myöntänyt, ettei hän ollut varmistunut hakijan toiveesta tai tarpeesta käyttää tilanteessa omaa avustajaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakijan yhdenvertaisen äänestysoikeuden takaamiseksi vaaliavustajan olisi tullut yhdenvertaisuuslain 5 ja 15 §:n perusteella aktiivisin toimin selvittää hakijalle hänelle kuuluvat äänestystilannetta koskevat oikeudet. Hakijan kanssa olisi tullut kommunikoida hänen toiveistaan ja varmistaa, pystyykö hakija tekemään äänestysmerkinnän ja millaista apua hän tarvitsee.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että avustavan henkilön valitseminen takaa välillisesti myös vammaisen henkilön yhdenvertaista äänestysoikeuteen liittyvää vaalisalaisuutta. Hakijan olisi tullut mahdollisuuksien mukaan voida vaikuttaa siihen, kenelle hän joutuu vaalisalaisuutensa paljastamaan.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kohtuullisten mukautusten epäämistä koskeva syrjintäolettama ei kumoutunut.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi kaupungin keskusvaalilautakunnan evänneen hakijalta hänen tarvitsemansa kohtuullisen mukautuksen ja siten syrjineen hakijaa hänen vammaisuutensa perusteella. Lautakunta kielsi keskusvaalilautakuntaa uusimasta hakijaan kohdistunutta syrjintää.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-23.10.2018-kohtuulliset mukautukset-aanestaminen.pdf (pdf, 0.04 Mt)
----------------------

Kuulovammaisuus, tulkki, terveyspalvelut, välitön syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 328/2017
Antopäivä: 23.10.2018

Kuulovammaiselta hakijalta oli evätty pääsy hyvinvointiyhtymän terveyspalveluihin kuuluneeseen voimavara 60+ ryhmään. Hakija katsoi sen johtuneen siitä, että hän olisi tarvinnut ryhmään osallistuakseen tulkkia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että mikäli kuulovammaisen henkilön käyttämän tulkin tai muun hänen osallistumisensa mahdollistavan apuvälineen voidaan katsoa olevan syynä henkilön epäsuotuisaan kohteluun, tätä henkilöön liittyvään syyhyn perustuvaa kohtelua on pidettävä yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna välittömänä syrjintänä. Hakijan selvityksen perusteella kirjoitustulkki olisi mahdollistanut hänen yhdenvertaisen osallistumisensa ryhmään, joten hakijan käyttämä tulkki ei ole voinut olla vaikuttavana tekijänä ryhmään pääsemisessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että pelkästään hakijan esittämien seikkojen johdosta asiassa syntyi olettama välittömästä syrjinnästä. Vaikka sairaanhoitaja A oli kiistänyt ryhmään epäämisen johtuneen hakijan kuulovammasta, hän oli selvityksessään hakijan väitteitä tukevasti todennut, että huonokuuloisuuteen liittyvät asiat oli koettu aikaisemmissa ryhmissä ongelmallisiksi ja että ylimääräisen ihmisen läsnäolo saattaoi vaikeuttaa ryhmätyöskentelyä huomattavasti. A oli lisäksi kertonut, että hakijan olisi tultuaan valituksi ryhmään tullut ensin yrittää osallistumista ilman tulkkia. Myös vastauksen perusteella ryhmään osallistumisesta päättäneen sairaanhoitaja A:n on katsottava suhtautuneen tulkin käyttöön negatiivisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hakijan pääsy ryhmään oli evätty ainakin osittain syrjivistä syistä. Asiassa syntyi näin ollen olettama välittömästä syrjinnästä.

Lautakunta katsoi, että asiassa ei esitetty sellaista yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä tarkoitettua hyväksyttävää oikeuttamisperustetta, joka olisi kumonnut syntyneen syrjintäolettaman. Ottaen erityisesti huomioon tulkkia sitova vaitiolovelvollisuus sekä julkisten tilojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevat vaatimukset fyysisten tilojen kokoon tai luottamuksellisuuteen liittyvät seikat eivät voineet olla esteenä hakijan osallistumiselle kurssille avustajaa käyttäen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja kyennyt kumoamaan syntynyttä syrjintäolettamaa, ja katsoi vastaajan syrjineen hakijaa hänen vammaisuutensa perusteella. Lautakunta kielsi vastaajaa uusimasta hakijaan kohdistuvaa syrjintää.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-23.10.2018-kuulovammaisuus-tulkki-terveyspalvelut.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Kohtuulliset mukautukset, häirintä, sosiaalipalvelut

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 323/2017
Antopäivä: 23.10.2018

Hakija ei vammansa takia pysty suullisesti asioimaan tilanteessa, jossa on läsnä useampia henkilöitä. Kaupungin hyvinvointipalvelut oli tästä huolimatta ilmoittanut hakijalle, että lomakkeentäyttöön liittyvä neuvontatilanne toteutetaan siten, että paikalla on hakijan lisäksi kaksi sosiaalityöntekijää. Hakija ei ollut tilanteeseen osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden määrän vuoksi lopulta lainkaan saanut kysymyksessä olevaa hänelle sosiaalihuoltolain mukaan kuuluvaa neuvontaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että hakijan kohdalla yksittäisessä lomakkeentäyttöön liittyvässä neuvontatilanteessa hakijalle tarpeellinen mukautus olisi ollut se, että tilanteeseen olisi osallistunut hakijan lisäksi vain yksi sosiaalityöntekijä.

Lautakunta katsoi, että tällainen mukautus olisi esimerkiksi mukautuksen kustannukset huomioon ottaen ollut yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla myös kohtuullinen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi hakijan esittäneen asiassa sellaista selvitystä, että syrjintäolettama kiellettynä syrjintänä pidettävän kohtuullisten mukautusten epäämisen osalta syntyi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja ei esittänyt mitään yksilöityjä ja konkreettisia perusteita sille, miksi yksittäistä lomakkeentäyttötilannetta ei voitu toteuttaa tavalla, jolla hakija olisi vammastaan huolimatta pystynyt asioimaan. Vastaaja ei perustellut, miksi käytetystä työparimenetelmästä ei ollut tehtävissä kohtuullisena mukautuksena pidettävää poikkeusta hakijan lomakkeentäyttötilanteessa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei A:n kaupunki ollut kumonnut selvityksen perusteella syntynyttä syrjintäolettamaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi A:n kaupungin evänneen hakijalta hänen tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset ja siten syrjineen häntä hänen vammaisuutensa perusteella.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-23.10.2018-kohtuulliset mukautukset-sosiaalipalvelut.pdf (pdf, 0.04 Mt)
----------------------

Vammaisuus, tulkkauspalvelu, toimivalta

YHDENVERTAISUUS- ja TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 408/2018
Antopäivä: 19.9.2018

Hakijoiden kahdella lapsella on oikeus vammansa perusteella Kansaneläkelaitoksen järjestämään tulkkauspalveluun. Lapsilla on käytössään tulkkilistat tulkkauspalvelutilausten järjestämiseksi. Hakijat katsoivat Kansaneläkelaitoksen syrjineen heidän lapsiaan, koska nämä eivät saaneet tutustua uusiin tulkkeihin ennen kyseisten tulkkien lisäämistä tulkkilistoille. Lisäksi he katsovat Kansaneläkelaitoksen syrjineen heidän lapsiaan tulkkauspalvelua koskevan neuvonnan ja ohjauksen järjestämisessä sekä erään tulkkauspalvelutilanteen vahvistamisessa virheellisesti. Hakijat vaativat lautakuntaa antamaan Kansaneläkelaitokselle huomautuksen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei sillä ole toimivaltaa antaa huomautuksia ja jätti tätä koskevan vaatimuksen tutkimatta. Vaikka lautakunnalla ei ollutkaan toimivaltaa asettaa asiassa hakijoiden vaatimaa seuraamusta, se kuitenkin tutki asian. Lautakunta katsoi, ettei saadun selvityksen perusteella ollut objektiivisesti arvioiden aihetta olettaa Kansaneläkelaitoksen menetelleen hakemuksessa tarkoitetuissa asioissa yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetun syrjinnän kiellon vastaisesti, ja hylkäsi hakemuksen.

Tapausseloste YVTltk 408/2018 tulkkauspalvelun jarjestaminen.pdf (pdf, 0.26 Mt)----------------------

Vammaisuus, koulukuljetus, julkinen joukkoliikenne, hakemuksen kohdistaminen

YHDENVERTAISUUS- ja TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 316/2017
Antopäivä: 19.9.2018

Hakijan huollettavana olevalla lapsella on monimuotoinen kehityshäiriö, joka rajoittaa tämän kulkemista julkisessa joukkoliikenteessä. Hakija pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa selvittämään, oliko seudullisen joukkoliikenteen järjestämisestä vastannut viranomainen syrjinyt hänen lastaan kun bussin X reittiä ei ollut muutettu hakijan pyynnöstä pysähtymään bussin Y pysäkillä, joka oli lähempänä perheen kotia. Hakija totesi, että jos kyseisen bussin reittiä muutettaisiin pyydetyllä tavalla, hänen lapsensa pystyisi kulkemaan koulumatkansa itsenäisesti.

Saadusta selvityksestä ilmeni, ettei hakijan vastaajaksi nimeämä taho ollut vastuussa hakijan asuinkunnan sisäisen joukkoliikenteen reiteistä eikä kyseisen kunnan koulukuljetusten järjestämisestä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt välitöntä syrjintää koskevaa syrjintäolettamaa tai olettamaa muustakaan syrjivästä menettelystä. Lautakunta katsoi, että hakijan julkisen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle tekemää pyyntöä voitiin pitää pyyntönä kohtuulliseen mukautukseen. Pyyntö olisi kuitenkin tullut tehdä koulukuljetuksen järjestämisestä vastaavalle kunnalle eikä vastaajalle. Näin ollen lautakunta hylkäsi hakemuksen.

Myös eriävän mielipiteen jättänyt esittelijä katsoi, ettei vastaajalla ollut toimivaltaa kunnan sisäisen joukkoliikenteen reittejä ja koulukuljetuksen järjestämistä koskevassa asiassa, ja hylkäsi hakemuksen tältä osin. Toisin kuin lautakunta, esittelijä katsoi, että asiassa tuli arvioida, täyttyikö asiassa kohtuullisten mukautusten laiminlyöntiä koskeva syrjintäolettama. Koska hakijan vastaajalta pyytämä bussireitin muuttaminen ei ollut sellainen yhdenvertaisuuslain 15 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimenpide, joka vastaajan olisi tullut tehdä, jotta hakijan lapsi voisi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada koulutusta, asiassa ei ollut syntynyt kohtuullisten mukautusten epäämistä koskevaa syrjintäolettamaa. Myös esittelijä hylkäsi hakemuksen kokonaisuudessaan.

Tapausseloste YVTltk 316/2017 vammaisen lapsen koulukuljetus.pdf (pdf, 0.28 Mt)

----------------------

Saavutettavuus, vaalikampanja, kohtuulliset mukautukset

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 382/2018
Antopäivä: 18.6.2018

Hakija käyttää vammansa johdosta liikkumiseensa sähköpyörätuolia. Hakija olisi halunnut käydä tutustumassa Helsingissä presidentinvaaliehdokkaan vaalikampanjaan osoitteessa Kluuvikatu 1 sijainneessa yleisölle avoimessa vaalikampanjatilassa joulukuussa 2017 ja tammikuussa 2018. Hakijan ei kuitenkaan ollut mahdollista päästä tilaan sen esteellisyydestä johtuen.

Vastaaja totesi, että kaikki sen käytössä olleet tilat olivat olleet väliaikaisia ja käytössä korkeintaan noin kahden kuukauden ajan. Tilat olivat perustuneet väliaikaisiin ratkaisuihin, joissa myös esteettömyyskysymykset oli arvioitu tapauskohtaisesti. Helsingin Kluuvikadun toimipisteessä ei ollut mahdollisuutta täysin esteettömään vaihtoehtoon. Vastaaja oli kuitenkin tiedostanut mahdolliset ongelmat ja varautunut niihin yhdenvertaisuuslaissa mainituin kohtuullisin mukautuksin, ja tilaan oli hankittu erilliset rampit.

Vastaaja oli selvittänyt ryhtyneensä toimenpiteisiin esteettömyyden varmistamiseksi kohtuullisin mukautuksin ja järjestämällä Helsingin ydinkeskustaan myös täysin esteettömät kampanjatilat. Nämä tilat olivat sijainneet noin 900 metrin päässä Kluuvikatu 1:n tiloista. Hakija oli jo ennen vierailuaan Helsingissä ollut siinä käsityksessä, ettei hän voi päästä sähköpyörätuolillaan turvallisesti luiskaa pitkin Kluuvikatu 1:n vaalikampanjatilaan. Näin ollen lautakunta katsoi, ettei hakija esittänyt sellaista selvitystä, joka olisi antanut aiheen olettaa, ettei hänen olisi ollut kohtuudella mahdollista käydä vastaajan järjestämässä esteettömässä vaalikampanjatilassa samassa tarkoituksessa kuin Kluuvikatu 1:n vaalikampanjatilassa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti hyväksyttävänä poliittisten perusoikeuksien toteuttamisena vastaajan tavoitetta, poliittisen vaalikampanjan käymistä ja tilapäisen vaalikampanjatilan järjestämistä siinä tarkoituksessa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että vastaajan järjestämiä kohtuullisia mukautuksia ei voitu pitää asianmukaisina, koska ne eivät olleet ainakaan hakijalle tehtyinä olleet turvallisia yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi kuitenkin, että asiaa kokonaisuutena arvioiden ja kun vastaaja oli järjestänyt kaupungin ydinkeskustaan myös vastaavan esteettömän vaalikampanjatilan, jossa hakijan oli ollut kohtuudella mahdollisuus käydä, voidaan vastaajan käyttämiä keinoja hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi pitää yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla asianmukaisina ja tarpeellisina.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi hakijan kyenneen kumoamaan syntyneen syrjintäolettaman ja hylkäsi hakemuksen.

(ei lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-18.6.2018-saavutettavuus-kohtuulliset_mukautukset-vaalikampanja.pdf (pdf, 0.02 Mt)
----------------------

Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, syrjintäolettama, välillinen syrjintä, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 390/2018
Antopäivä: 11.6.2018

Kuulonäkövammainen hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hän ei saanut tarvitsemaansa tulkkausta huolimatta tulkkauspäätöksestä, jonka mukaan hän on kuulonäkövammansa perusteella oikeutettu saamaan Kelan tarjoamaa tulkkauspalvelua.

Hakijan mukaan vapaita päteviä kuulovammaisten tuoteryhmän tulkkeja olisi ollut saatavilla, mutta he eivät saa tulkata kuulonäkövammaisille henkilöille, eikä Kela välitä heitä silloinkaan, kun se johtaa siihen, että hakija jää kokonaan ilman tulkkia.

Hakija oli jäänyt kokonaan ilman tulkkia 20.1.2018 ja 2.2.2018, koska Kela ei kyennyt välittämään hänen tilauksiinsa kuurosokeiden tulkeilta edellyttämänsä lisäpätevyyden omaavia tulkkeja.

Kela ei pitänyt menettelyänsä palvelun laadun ja toteuttamistavan määrittelyssä yksittäistä asiakasta vammaisuuden perusteella syrjivänä, koska samoja periaatteita noudatetaan yleisesti eri asiakasryhmien tulkkauspalvelun järjestämisessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama välillisestä syrjinnästä, koska näennäisesti yhdenvertainen peruste oli asettanut hakijan muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn takia.

Kela oli katsonut, ettei se voi enää olla vastuussa asiakkaan palvelun järjestämisestä, jos yksittäisessä tapauksessa poikettaisiin Kelan kuulonäkövammaisten tulkeille asettamista osaamisvaatimuksista. Kela oli kuitenkin poikennut edellyttämistään pätevyysvaatimuksista yksittäisessä tapauksessa X:n kunnassa asuneen kuulonäkövammaisen asiakkaan tulkkauspalvelujen järjestämiseksi.

Lautakunta katsoi, että sinänsä hyväksyttävän, tulkkauksen laadun varmistamiseen liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi käytetty keino ei ollut asianmukainen ja tarpeellinen yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lautakunta katsoi, että Kela ei ole tulkkauspalvelulain 10 §:n mukaisesti huomioinut hakijan toiveita ja yksilöllisiä tarpeita tulkkauspalvelua järjestettäessä, ottaen erityisesti huomioon, että hakijan tulkkauspyyntöön olisi ollut käytettävissä kuulovammaisille tulkitsemaan hyväksyttyjä tulkkeja ja kuulonäkövammaisen henkilön tulkkauspalvelun luonne subjektiivisena oikeutena sekä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussaan 12.1.2018 (KHO 2018:16) antama linjaus siitä, että henkilökohtaisen avun luonteesta subjektiivisena oikeutena seuraa, ettei henkilökohtaista apua saa järjestää siten, että sen käyttö järjestämistavan vuoksi tosiasiassa estyy.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan saaneen aiemmin lautakunnan kieltopäätöksen vastaavasta asiasta. Näin ollen Kelan olisi tullut palvelun tarjoajana tietää, miten yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa tulkitaan tämäntyyppisessä asiassa ja että hakijan asettaminen muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn perusteella olisi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei Kela kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä olettamaa välillisestä syrjinnästä ja asetti kieltopäätöksensä tehosteeksi 25.000 euron uhkasakon.

Lainvoimainen.

YVTltk-tapausseloste-11.6.2018-tulkkauspalvelu-2.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, asuinpaikka, syrjintäolettama, välitön syrjintä, positiivinen erityiskohtelu, yhdenvertaisuuden edistäminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 246/2017
Antopäivä: 11.6.2018

Etelä-Suomessa asuva kuulonäkövammainen hakija katsoi tulleensa ilman painavaa syytä asetetuksi eri asemaan ja siten syrjityksi, koska Kela vaati kaikilta viittomakielen tulkeilta tietyn kurssin käymistä ehtona sille, että tulkki voi tulkata kuulonäkövammaisille. Kuitenkin X:n kunnassa Kela oli hyväksynyt käytettäväksi sellaisen tulkin palveluja, joka ei ollut tätä kurssia suorittanut. X:n seudulla asuvat kuurosokeat saavat edelleen tilata kurssia käymättömän tulkin. Sen sijaan muualla asuva ei enää saa käyttää tuttua tulkkia, jos tämä ei ole suorittanut vaadittua kurssia, vaan tilalle tuodaan satojenkin kilometrien päästä korvaava tulkki. Lisäksi hakija katsoi Kelan X:n kunnassa toteuttamien erityisjärjestelyjen olleen yhden henkilön kiellettyä suosimista.

Kelan selvityksen mukaan, kun asiakkaan palveluun ei toistuvasti onnistuttu järjestämään tulkkia marras-joulukuussa 2016 ja asiakkaan oikeus palveluun vaarantui, Kela hankki asiakkaan tarvitseman palvelun suorahankinnalla Pohjois-Suomessa toimivalta palveluntuottajalta, jonka tulkkina työskenteli X:n kunnassa työskentelevä Kelan aiemmin käyttämä tulkki, jolta puuttui Kelan edellyttämä lisäpätevöityminen kuulonäkövammaisille tulkkaamiseen. Tehty suorahankintasopimus turvasi X:n kunnassa asuvan asiakkaan oikeuden tulkkauspalveluun ja varmisti asiakkaiden keskinäisen yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen palvelun järjestämisessä. Kyseinen suorahankinta ei millään tavoin rajoittanut hakijan oikeutta palveluun tai saattanut häntä eriarvoiseen asemaan X:n kunnassa asuvaan asiakkaaseen verrattuna.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama asuinpaikkaan perustuvasta välittömästä syrjinnästä.

Lautakunta katsoi Kelan X:n kunnassa asuneen kuulonäkövammaisen tulkkauspalvelujen turvaamiseksi toteuttaman järjestelyn perustuneen tulkkauspalvelulain velvoitteisiin ja, että menettelyllä oli sinänsä ollut hyväksyttävä tavoite, kuten yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä edellytetään. Edelleen lautakunta katsoi Kelan hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi käyttämien keinojen olleen oikeasuhtaisia.

Ottaen huomioon yhdenvertaisuuslain 9 §:ssä hyväksytty positiivinen erityiskohtelu sekä kuulonäkövammaisen henkilön tulkkauspalvelun luonne subjektiivisena oikeutena, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei katsonut Kelan X:n kunnassa asuvan kuulonäkövammaisen henkilön tulkkauspalvelun yhdenvertaisen saamisen turvaamiseksi toteuttaman järjestelyn merkinneen kiellettyä yhden henkilön suosimista.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi hakijan ja X:n kunnassa asuneen kuulonäkövammaisen olleen oikeudellisesti merkittäviltä osin vertailukelpoisessa tilanteessa, koska kummankin kuulonäkövammaisen asiakaan tulkkauspalvelujen turvaamiseksi olisi ollut tarpeen joustaa Kelan kuulonäkövammaisen tulkille asettamasta lisäkoulutusvaatimuksesta, mutta vain toisen kuulonäkövammaisen asiakkaan kohdalla Kela menetteli niin, että se jousti asettamastaan lisäkoulutusvaatimuksesta. Hakijan tulkkauspalvelujen järjestämisessä Kela ei menetellyt samoin, minkä johdosta hakija jäi vaille tarvitsemaansa tulkkauspalvelua yksittäisissä tulkkauspalvelutilauksissa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi Kelan menettelyn hakijan ja X:n kunnassa tulkkauspalveluja tarvinneen kuulonäkövammaisen asiassa on olleen yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitettua hakijan syrjintää hänen asuinpaikkaan liittyvästä syystä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei katsonut aiheelliseksi antaa asiassa kieltopäätöstä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta määräsi Kelan ryhtymään yhdenvertaisuuslain 5 §:n 1 momentin mukaisiin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi tulkkauspalvelujen järjestämisessä. Kelan tulee huolehtia siitä, että tulkkauspalveluja tarvitsevien kuurosokeiden henkilöiden oikeus tulkkauspalveluihin toteutuu yhdenvertaisesti niin, etteivät he jää ilman tulkkauspalvelua asuinpaikkaan tai muuhun henkilöön liittyvistä syistä.

Lainvoimainen.

YVTltk-tapausseloste-11.6.2018-tulkkauspalvelu-1.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Oikaisuvaatimus, tutkimatta jättämisen peruste, päätöksen tiedoksianto, kieli, välitön syrjintä, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 339/2017
Antopäivä: 18.6.2018

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakijan aiemmin lautakunnalle tekemä hakemus oli tullut jättää tutkimatta, koska hakijalla oli ollut hakemuksentekohetkellä vireillä samaa asiaa koskeva valitusasia hallinto-oikeudessa. Koska valitusasia ei ollut vireillä hallinto-oikeudessa enää oikaisuvaatimushetkellä, lautakunta tutki asian.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi poliisilaitoksen syrjineen ranskankielistä hakijaa hänen kielensä perusteella häntä koskevan päätöksen tiedoksiantamisessa. Lautakunta hylkäsi hakemuksen muilta osin.

YVTltk tapausseloste 339 18.6.2018 vireillaolo- paatoksen kaantaminen tiedoksianto.pdf (pdf, 0.08 Mt)

----------------------

Julkinen päivähoito, syrjintäolettama, uskonto, vegaaninen ruokavalio, välitön syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 317/2017
Antopäivä: 18.6.2018

Hakijan perhe on uskonnoltaan buddhalainen ja noudattaa siitä johtuen vegaaniruokavaliota. Hakijan Helsingin kaupungin päiväkodissa päivähoidossa olleelle lapselle ei ollut järjestetty kaupungin julkisessa päivähoidossa hänen uskontoonsa sopivaa ruokavaliota, vaikka kaupunki oli järjestänyt muiden uskontojen lapsille heidän uskontoonsa sopivan ruokavalion. Tällä perusteella yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt syrjintäolettama välittömästä syrjinnästä.

Vastaaja ei esittänyt, ettei sen olisi ollut mahdollista järjestää varhaiskasvatuslain mukaista vegaaniruokaa päiväkodissa myös hakijan lapselle.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja ole kyennyt kumoamaan syntynyttä syrjintäolettamaa, ja kielsi kaupunkia jatkamasta tai uusimasta syrjivää menettelyään.

Ottaen huomioon, että vegaaniruokaa on vuoden 2018 alusta lähtien tarjottu kaikissa kaupungin päiväkodeissa lapsille, jotka noudattavat myös kotona vegaaniruokavaliota, ja että myös hakijan lapsi on saanut päiväkodissa vegaaniruokaa vuoden 2018 alusta lähtien, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei katsonut aiheelliseksi asettaa uhkasakkoa kieltopäätöksensä tehosteeksi.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-18.6.2018-uskonnollinen vakaumus - paivakotiruoka.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Tutustuminen kouluun, vammaisuus, positiivinen erityiskohtelu, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 314/2017
Antopäivä: 18.6.2018

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi vammaisuutensa perusteella kun häntä ei kutsuttu koulun järjestämään yleiseen tutustumispäivään pidennetyn oppivelvollisuutensa esiopetusta tai perusopetuksen ensimmäistä luokkaa edeltävästi, vaan hänet kutsuttiin tutustumaan kouluun pidennetyn oppivelvollisuutensa esiopetusta edeltävästi hänelle erikseen järjestettynä ajankohtana.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että koulun menettelyssä oli hakijalle hänen pidennetyn oppivelvollisuutensa esiopetusta edeltävästi järjestettyä tutustumista koskevilta osin kyse positiivisesta erityiskohtelusta. Lautakunta katsoi lisäksi, ettei hakijaa ollut kohdeltu vertailukelpoisessa tilanteessa olleita oppilaita epäsuotuisammin kun häntä ei ollut kutsuttu koulun yleisesti järjestämään tutustumispäivään perusopetuksen ensimmäistä luokkaa edeltävästi. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa ja hylkäsi hakemuksen.

YVTltk-tapausseloste-18.6.2018-vammaisen lapsen tutustuminen kouluun.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Yksityinen päivähoito, vakaumus, vegaaninen ruokavalio, välitön syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 291/2017
Antopäivä: 18.6.2018

Yksityinen päiväkoti peri hakijan lapsille päiväkodissa tarjottavasta vegaaniruuasta erillisen lisämaksun. Yritys ei perinyt lisämaksua muiden erityisruokavalioiden perusteella päiväkodissa tarjottavista ruuista, vaikka esimerkiksi allergian vuoksi tarjottavasta erityisruoka-annoksista aiheutui yritykselle samansuuruisia kustannuksia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei yritys kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä, vakaumukseen perustunutta välitöntä syrjintää koskevaa syrjintäolettamaa, ja kielsi vastaajaa jatkamasta hakijaan kohdistunutta syrjintää.

(Lainvoimainen)

YVTltk_tapausseloste18.6.2018-vegaaniruokailu yksityisessa paivakodissa.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Oleskeluluvan muutoksen käsittelyn viivästyminen, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 300/2017
Antopäivä: 11.6.2018

Hakijat katsoivat tulleensa syrjityiksi kun heidän hakemuksensa oleskeluluvan muuttamisesta oli kestänyt pidempään kuin muiden hakijoiden.

Maahanmuuttoviraston mukaan oleskelulupahakemusten käsittely oli poliisin ja Maahanmuuttoviraston välisestä toimivallansiirrosta johtuen tilapäisesti ruuhkautunut vuodenvaihteessa 2016 – 2017, jolloin hakijoiden oleskelulupahakemukset ovat olleet vireillä. Maahanmuuttovirasto oli myös joutunut priorisoimaan tiettyjä hakemuksia, kuten esimerkiksi sellaisia, joissa hakijoilla ei ole ollut voimassa olevaa oleskelulupaa lainkaan tai muun kiireellisen syyn takia. Muuten maahanmuuttovirasto oli yrittänyt purkaa ruuhkaa tasaisesti

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ei syntynyt perustelua olettamaa siitä, että Maahanmuuttovirasto olisi viivytellyt hakijoiden hakemusten käsittelyssä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sen sijaan hakijoiden oleskelulupahakemusten pitkän käsittelyajan on selvitetty johtuneen vastaajan ruuhkautuneesta työtilanteesta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-11.6.2018-oleskelulupa-kasittelyn viivastyminen.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Kieli, asunto-osakeyhtiön menettely, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 379/2017
Antopäivä: 11.6.2018

Englanninkielinen hakija katsoi tulleensa syrjityksi kun asunto-osakeyhtiön hallitus ei vastannut hänen englanninkielisiin viesteihinsä englannin kielellä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei saadusta selvityksestä ilmennyt, että englanti olisi ollut yhtiön hallinnon asiointikieli. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa ja hylkäsi hakemuksen.

YVTltk_tapausseloste-11.6.2018-asunto-osakeyhtion asiointikieli.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus, perhesuhde, erilainen kohtelu, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 335/2017
Antopäivä: 11.6.2018

Kansaneläkelaitos lakkautti lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen maksamisen hakijalle hänen solmittua avioliiton. Hakija katsoi Kansaneläkelaitoksen syrjineen häntä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kun otettiin huomioon aviopuolisoiden keskinäisen elatusvastuun periaate ja puolisoiden elatuskykyarvioinnissa huomioon otettavat elatusvastuut, asiassa ei ollut syntynyt syrjintäolettamaa. Lautakunta jätti tutkimatta väitteet, jotka koskivat sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden menettelyjä, koska lautakunnalla ei ole toimivaltaa tutkia kyseisten lainkäyttöelinten toimintaa.

YVTltk_tapausseloste_11.6.2018-lapsilisan_yksinhuoltajakorotus.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Kieli, isännöitsijän menettely, syrjintäolettama, oikeuttamisperuste

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 286/2017
Antopäivä: 11.6.2018

Asunto-osakeyhtiön isännöitsijä ei ollut vastannut englanninkielisen hakijan isännöitsijälle lähettämiin sähköpostiviesteihin englannin kielellä, vaikka englanti oli saadun selvityksen mukaan yksi yhtiön asiointikielistä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei isännöitsijän menettelylle ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua oikeuttamisperustetta, ja että yhtiö oli siten syrjinyt hakijaa välittömästi hänen kielensä perusteella. Lautakunta kielsi yhtiötä uusimasta syrjivää menettelyään.

YVTltk_tapausseloste-116.2018-isannoitsijan menettely englanninkielisiin viesteihin vastaamisessa.pdf (pdf, 0.02 Mt)

---------------------

Passin peruuttaminen, sosiaaliviranomaisen, rajavartiolaitoksen ja poliisilaitoksen menettely, sukupuoli, tutkimatta jättäminen, alkuperä, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 269/2017
Antopäivä: 11.6.2018

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi alkuperänsä ja sukupuolensa perusteella sijaishuoltoon sijoitetun lapsensa passin peruuttamista ja maasta poistamisen estämistä koskevassa asiassa. Hakija katsoi, että häntä olivat syrjineet asiassa kunnan sosiaaliviranomainen, rajavartiolaitos ja poliisilaitos.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta jätti hakemuksen tutkimatta siltä osin kun se koski aikaa ennen 1.1.2015 sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa tarkoitettua syrjintää. Lautakunta hylkäsi hakemuksen muilta osin katsoen, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa.

YVTltk_tapausseloste-11.6.2018-passin peruuttaminen ym.pdf (pdf, 0.02 Mt)

---------------------

Kohtuulliset mukautukset, avustaja, avustaminen, lentomatkustaminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 304/2017
Antopäivä: 2.5.2018

Kuulo- ja näkövammaiselta hakijalta, jolla oli priority -turvatarkastuslinjan käyttämiseen oikeuttava business -luokan lentolippu, oli evätty kulku priority –turvatarkastukseen, koska hänen henkilökohtaisella avustajallaan oli economy –luokan lentolippu, joka ei oikeuttanut priority –turvatarkastuslinjan käyttöön.

Ottaen huomioon, että Asetuksen (EY) N:o 1107/2006, liite III mukaan, jos vammaisella tai liikuntarajoitteisella henkilöllä on mukanaan avustaja, tämän on voitava antaa pyydettäessä tarvittava apu lentoasemalla sekä ilma-alukseen nousussa ja sieltä poistumisessa, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt syrjintäolettama yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetun asianmukaisen ja tarpeellisen mukautuksen epäämisestä, jolloin todistustaakka kääntyy. Vastaajan on olettama kumotakseen näytettävä, ettei se ole menetellyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjintäkiellon vastaisesti.

Vastaaja oli antamassaan selvityksessä todennut, että hakijan pyytämä kohtuullinen mukautus olisi tullut tehdä, mutta se oli erehdyksessä evätty hakijalta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja oli myöntänyt kohtuullisen mukautuksen epäämisen hakijalta, joten asiassa syntynyt syrjintäolettama ei kumoutunut.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi A Oyj:n evänneen hakijalta yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetun kohtuullisen ja tarpeellisen mukautuksen lentokentän turvatarkastuksessa ja kielsi A Oyj:tä jatkamasta hakijan tai kenenkään muun vammaisen henkilön syrjintää.

Koska vastaaja oli todennut, että hakijan pyytämä mukautus olisi tullut tehdä ja selvittänyt ryhtyneensä toimenpiteisiin, jotta vastaava kohtuullisen mukautuksen epääminen ei toistuisi, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei katsonut aiheelliseksi asettaa uhkasakkoa kieltopäätöksensä tehosteeksi.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-2.5.2018-kohtuulliset mukautukset-lentomatkustaminen.pdf (pdf, 0.02 Mt)

---------------------

Julkinen joukkoliikennepalvelu, opiskelija-alennus, ikä, muu henkilöön liittyvä syy, välitön syrjintä, välillinen syrjintä, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 309/2017
Antopäivä: 21.3.2018

Hakija, joka on opiskelija, katsoi vastaajan syrjineen häntä, kun se asetti hänelle hänen ikänsä perusteella lisäedellytyksen opiskelija-alennuksen saamiseksi vastaajan järjestämissä julkisissa joukkoliikennepalveluissa. Lisäksi hakija katsoi vastaajan syrjineen häntä, kun se edellytti häneltä myönteistä opintotukipäätöstä opiskelija-alennuksen saamiseksi. Vastaaja kiisti menetelleensä asiassa syrjivästi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan syrjineen hakijaa sekä välittömästi hänen ikänsä perusteella että välillisesti yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lautakunta kielsi vastaajaa uusimasta tai jatkamasta hakijaan kohdistunutta syrjivää menettelyään. Lautakunta asetti vastaajalle kieltopäätöstensä tehosteiksi
20 000 euron suuruiset uhkasakot.

(Ään.)

(Ei lainvoimainen)

Tapausseloste HSL opiskelija-alennus 21.3.2018.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Vanhemmuus, vireillepano-oikeus, tasa-arvolaki, tutkimatta jättäminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 305/2017
Antopäivä: 21.3.2018

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hän ei ollut saanut koululta tietoja huostaanotetusta lapsestaan, eikä esimerkiksi kutsuja koulun juhlatilaisuuksiin tai tietoa koulukuvausten ajankohdista.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että tässä vanhemmuutta ja perheenhuoltovelvollisuutta koskeneessa syrjintäasiassa sovellettiin tasa-arvolakia.

Koska asiaa ei ollut tuonut lautakunnan käsiteltäväksi tasa-arvolain 20 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö, lautakunta jätti hakemuksen on tutkimatta.

(Lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-21.3.2018-vanhemmuus-vireillepano-oikeus-tasa-arvolaki.pdf (pdf, 0.01 Mt)

---------------------

Julkinen joukkoliikennepalvelu, vammaisuus, kohtuulliset mukautukset, syrjintäolettama, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 178/2016
Antopäivä: 21.3.2018

Hakija katsoi, ettei hän voi käyttää vastaajan järjestämiä julkisia joukkoliikennepalveluja yhdenvertaisesti muiden kanssa, koska hän ei näkövammastaan johtuen pysty käyttämään vastaajan matkakortin arvo-ominaisuutta. Hän pyysi vastaajalta kohtuullisena mukautuksena vapautusta matkakortin arvo-ominaisuuden käytöstä. Vastaaja katsoi, että hakijan mahdollisuus käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä yhdenvertaisesti muiden kanssa oli turvattu muilla tavoin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut esittänyt asiassa sellaista selvitystä, joka olisi kumonnut asiassa syntyneen syrjintäolettaman. Näin ollen lautakunta katsoi vastaajan evänneen hakijalta kohtuulliset mukautukset ja kielsi tätä uusimasta hakijaan kohdistunutta syrjintää.

Ottaen huomioon, että hakijalla on 1.1.2018 alkaen ollut mahdollisuus saada näkövammansa perusteella vastaajan maksuton matkakortti, eikä hänellä ole siten ollut kyseisestä ajankohdasta alkaen tarvetta näkövammastaan johtuville, matkojensa maksamiseen liittyville kohtuullisille mukautuksille vastaajan järjestämissä julkisissa joukkoliikennepalveluissa, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei uhkasakon asettaminen ollut käsillä olevassa asiassa tarpeellista.

(Ei lainvoimainen)

Tapausseloste HSL kohtuulliset mukautukset 21.3.2018.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Luottokelpoisuuden arviointimenettely, toimivalta, välitön moniperusteinen syrjintä, sukupuoli, kieli, ikä, asuinpaikka, taloudelliset syyt, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto (ään.)

Diaarinumero: 216/2017
Antopäivä: 21.3.2018

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, syyllistyikö luottolaitosyhtiö yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kiellettyyn syrjintään, kun yhtiö oli evännyt A:lta verkkokauppaostosten yhteydessä laskuluoton myöntämisen hänen asuinpaikkansa ja sellaisten syrjintäperusteiksi luokiteltavien seikkojen kuin sukupuoli, ikä ja kieli sekä niiden yhteisvaikutuksen perusteella. Valtuutettu pyysi lautakuntaa kieltämään luottolaitosyhtiötä jatkamasta ja uusimasta syrjintää palvelutoiminnassaan sekä asettamaan kieltopäätöksen tehosteeksi sen suuruisen uhkasakon, jonka lautakunta katsoo olevan tehokas, oikeasuhtainen ja varoittava.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoi, että vaikka tilastollisista muuttujista muodostetaan yksilöllinen pisteytys, kyseessä ei ollut henkilön tuloihin ja muuhun taloudelliseen asemaan perustuva yksilöllinen arviointi, vaan pääosin syrjintäperusteisiin liittyviin syihin nojaava tilastollinen profilointi.

Luottolaitosyhtiö katsoi, ettei se ollut syrjinyt hakijaa taikka käyttänyt syrjiviä kriteerejä luotonannossaan. Vaikka jokin tietty kriteeri sellaisenaan vaikuttaisi olevan syrjivä, yhtiön mukaan tuli huomioida yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentti, jonka mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjivää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä on muutoin hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Yhtiön mukaan sen käyttämät tilastolliset arviointimenetelmät maksukyvyn arvioinnin osatekijänä on yksiselitteisesti hyväksytty.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi yhdenvertaisuuslain 3 §:n ja sen esitöiden perusteella, että käsillä ollut moniperusteinen syrjintä kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan, vaikka luottokelpoisuuden arviointijärjestelmässä on muun ohella käytetty yhtenä kriteerinä sukupuolta. Lautakunta katsoi yhdenvertaisuuslain esitöistä ilmenevän, että sillä on toimivalta lausua asiasta myös siltä osin kuin kyse on tasa-arvolain tulkinnasta, vaikka asiaa ei lautakunnassa ole saattanut vireille tasa-arvolain 20 §:ssä säädetyin tavoin tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että luottolaitosyhtiön käyttämässä pisteytysarvioinnissa oli kysymys muita henkilöitä koskevista tilastollisista tiedoista ja maksuhäiriöistä, joiden nojalla oli tehty oletuksia A:n luottokelpoisuudesta. Yhtiö oli sellaisilla henkilöön liittyvillä kielletyillä syrjintäperusteilla kuin sukupuoli, äidinkieli, ikä ja asuinalue olettanut A:n luottokelpoisuuden heikommaksi kuin se muutoin muilla ominaisuuksilla olisi ollut. Samalla yhtiö oli sivuuttanut A:n omasta luottokäyttäytymisestä ja –kelpoisuudesta kertovat yksilölliset tiedot, vaikka ne olisivat puoltaneet luoton myöntämistä hänelle. Yhtiön käyttämä menettely A:n luottokelpoisuuden arvioinnissa ei siten perustunut A:n luottokelpoisuuden yksilölliseen arviointiin vaan sellaiseen tilastolliseen arviointimenetelmään, joka olennaisin osin perustui yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä ja tasa-arvolaissa kielletyiksi määriteltyihin syrjintäperusteisiin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi luottolaitosyhtiötä uusimasta A:han tai kehenkään muuhun kohdistunutta lautakunnan päätöksestä ilmenevää yhdenvertaisuuslain 8 §:n ja tasa-arvolain 8 e §:n vastaista menettelyä ja asetti 100 000 euron uhkasakon kieltopäätöksensä tehosteeksi.

Lainvoimainen.

YVTltk-tapausseloste-21.3.2018-luotto-moniperusteinen syrjinta-S. L.pdf (pdf, 0.06 Mt)

----------------------

Saavutettavuus, vesibussiliikenne, liikennekokeilu, yhdenvertaisuuden edistäminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 289/2017
Antopäivä: 8.3.2018

Vammastaan johtuen liikkumiseensa pyörätuolia käyttävä hakija oli aikonut matkustaa julkisen liikenteen vesibussilinjan veneellä. Hän oli kuitenkin saanut kaupungilta tiedon, etteivät vesibussilinjan kaikki laiturit olleet esteettömiä. Hakijalle oli selvitetty kyseessä olleen pikavauhtia toteutettu kokeilu, jossa kaikkia laitureita ei voitu muuttaa esteettömiksi, ja jonka perusteella päätettäisiin mahdollisesta vesibussiliikenteen jatkosta tulevina kesinä. Kokeilun yhteydessä kerättiin käyttäjäkokemuksia. Jos vesibussiliikennettä jatkettaisiin tulevina kesiä, se kilpailutettaisiin niin, että kilpailutuksessa pyritään liikkumisen esteettömyyteen kuten muussakin kaupunkiseudun joukkoliikenteessä.

Ottaen huomioon, että YK:n vammaisyleissopimuksen toteutumista valvovan komitean mukaan sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan syrjintäkielto velvoittaa määrittelemään kielletyksi syrjinnäksi pääsyn epäämisen vammaisilta yhdenvertaisesti kuljetukseen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt syrjintäolettama välillisestä syrjinnästä, jolloin todistustaakka kääntyi. Vastaajan on olettama kumotakseen näytettävä, ettei se ole menetellyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjintäkiellon vastaisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiaa yhdenvertaisuuslain soveltamisen kannalta arvioitaessa oli otettava huomioon, että kyse oli ollut kokeiluhankkeesta, jolla kerättiin tietoja kävijämääristä sekä palautetta käyttäjiltä, ja että Turun kaupunki oli ryhtynyt toimenpiteisiin hankkeen esteettömyyden edistämiseksi liikennöitsijän kanssa solmimaansa sopimukseen otetulla vähimmäisvaatimuksella siitä, että myös liikuntarajoitteisten mahdollisimman hyvä kulku alukseen tulee mahdollistaa, ja että liikennöintiin käytetty alus on ollut tämän vähimmäisvaatimuksen mukainen. Lisäksi oli otettava huomioon, että kaupunki ryhtyi laiturirakennelmien esteellisyyden osittaiseen poistamiseen, ja että myös liikuntarajoitteisten henkilöiden oli mahdollista osallistua kokeiluun, ja ettei laiturirakennelmien esteellisyyden poistaminen kokonaisuudessaan ollut mahdollista hankkeen nopean aikataulun johdosta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vesibussiliikenteen kokeiluhankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi käytetyt keinot olivat asianmukaisia ja tarpeellisia yhdenvertaisuuslain 13 §:n tarkoittamalla tavalla.

Asiassa saadun selvityksen perusteella yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettaman kumoutuneen ja hylkäsi hakemuksen.

(Ei lainvoimainen)

YVTltk-tapausseloste-8.3.2018-saavutettavuus-vesibussiliikenne-liikennekokeilu.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Hautaustoimi, uskonnottomat hautajaiset, kirkon tilojen luovuttaminen, syrjintäolettaman syntyminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 293/2017
Antopäivä: 6.2.2018

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun evankelis-luterilainen seurakunta olisi luovuttanut hautausmaan krematorion yhteydessä olleen kappelinsa hänen äitinsä uskonnottoman muistotilaisuuden järjestämiseen vain sillä ehdolla, että pappi olisi suorittanut vainajan siunauksen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettama, koska saadun selvityksen mukaan monissa seurakunnissa seurakunnan tiloja oli luovutettu käytettäväksi myös uskonnottoman muistotilaisuuden järjestämiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi hautaustoimilaista ja sen esitöistä sekä kirkkolaista ja kirkkojärjestyksestä käyvän ilmi, että kirkon kappelien käyttämisestä ja käyttöön luovuttamisesta säädetään hautaustoimilain sijasta kirkkolailla, kirkkojärjestyksellä sekä kirkon omilla suosituksilla, jotka perustuvat oleellisesti kirkon näkemykseen evankelis-luterilaisen uskonnon tulkinnasta.

Evankelis-luterilaisen seurakunnan ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon perusteet olla luovuttamatta sen omia kirkollisin toimituksin pyhitettyjä tiloja uskonnottomien tilaisuuksien pitämiseen perustuvat kirkon perustuslaissa tunnustetun itsehallinnon piiriin kuuluvaan ja perustuslaissa uskonnonvapautena turvattuun kirkon omaan uskonto- ja pyhyyskäsitykseen, joista päättäminen kuuluu kirkolle itselleen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettaman kumoutuneen ja hylkäsi hakemuksen.

Ei lainvoimainen.

YVTltk-tapausseloste-6.2.2018-hautaustoimi.pdf (pdf, 0.03 Mt)

Turun HaO päätos 19/0555/2 YVTltk dnro 743/2019 L.pdf (pdf, 0.36 Mt)

----------------------

Taksipalvelu, polvivamma, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 301/2017
Antopäivä: 30.1.2018

Hakija joutui liikkumaan kyynärsauvojen avulla, koska hän oli kahta kuukautta aiemmin loukannut polvensa. Hän katsoi tulleensa syrjityksi taksipalveluissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei hakijaa ollut pidettävä hakemuksessa tarkoitettuna ajankohtana lyhytaikaisen vammansa perusteella yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna vammaisena henkilönä. Taksinkuljettajan velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin ei näin ollen tullut asiassa arvioitavaksi. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa myöskään hakijan terveydentilan perusteella, ja hylkäsi hakemuksen.

Ei lainvoimainen.

Polvivammainen henkilö ja taksipalvelu 30.1.2018.doc.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Urheilumenestys, vammaisurheilu, palkitseminen, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 236/2017
Antopäivä: 30.1.2018

Hakija oli vuonna 2016 voittanut pronssia tarkkuussuunnistuksen MM-kilpailuissa perussarjan viestissä. Kaupunki ei palkinnut hakijaa suorituksesta, vaikka hänet oli vuonna 2011 palkittu vastaavasta urheilumenestyksestä. Uusien vuonna 2011 voimaan tulleiden palkitsemissääntöjen mukaan kaupunki katsoi, ettei tarkkuussuunnistus ole sellainen yleisesti tunnettu ja kilpailtu laji, joka oikeuttaisi palkitsemiseen. Hakija katsoi tulleensa syrjityksi urheilusuoritusten palkitsemisessa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen olettama välillisestä syrjinnästä, koska kaupungin palkitsemissäännön mukaan enimmäkseen vammaisille tarkoitetussa urheilulajissa kilpailevaa hakijaa ei palkittu hänen saavuttamastaan urheilumenestyksestä.

Lautakunta katsoi palkitsemissääntöjen muuttamiseen olleen hyväksyttävää niiden aikaisemman tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi ja että palkitseminen on voitu hyväksyttävästi rajoittaa uusien sääntöjen mukaisesti kansainvälisesti tunnettuihin ja kilpailtuihin lajeihin. Koska tarkkuussuunnistus ei ole ollut kansainvälisesti riittävän laajasti tunnettu urheilulaji, kaupungin urheilumenestyksen palkitsemiselle asettamat kriteerit eivät täyttyneet nyt käsillä olevassa tapauksessa. Palkitsemisen rajoittaminen kaupungin palkitsemissäännössä kansainvälisesti tunnettuihin ja kilpailtuihin lajeihin oli yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla asianmukainen ja tarpeellinen keino edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettaman kumoutuneen ja hylkäsi hakemuksen.

Ei lainvoimainen.

YVTltk-tapausseloste-30.1.2018-urheilumenestys-vammaisurheilu.pdf (pdf, 0.02 Mt)----------------------

 
Julkaistu 4.3.2020