Tapausselosteet 2018

Häirintä

Häirintä, hakaristilippu, ihmisarvo, syrjintäolettama, syy-yhteys, sananvapaus

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 3xx/2018

Antopäivä: xx.xx.2018

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa arvioimaan,
oliko vastaajan menettely häirintää, kun hän oli ripustanut hakaristilipun
kerrostaloasuntonsa ikkunaan sekä kieltämään vastaajaa jatkamasta tai uusimasta
menettelyään ja asettamaan päätöksensä tehosteeksi uhkasakon. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että hakaristilippu yhdistetään yleisesti toisen maailmansodan aikaisiin juutalaisvainoihin ja juutalaisvihaan. Koska asianomistaja oli uskonnoltaan ja alkuperältään juutalainen, lautakunta katsoi, että vastaajan käyttäytyminen juutalaisvastaisen merkityksen omaavan lipun esillä pidossa oli liittynyt asianomistajan henkilöön liittyvään syyhyn (uskonto ja alkuperä) yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. 

Lautakunta katsoi, että hakaristilipun esillä pitäminen asuinalueen kerrostalon ikkunassa yhdessä rasistisesti motivoituun ilkivaltaan ja vihapostiin liittyvän rasistisen käyttäytymisen kanssa ovat hakaristilipun symbolisen merkityksenkin vuoksi sellaisia toisiinsa rasistisen ilmapiirin kautta syy-yhteydessä olevia tekijöitä, joiden vuoksi on objektiivisesti arvioiden perusteltua aihetta olettaa, että vastaaja oli osaltaan hakaristilipun ripustamisella ikkunaansa luonut asianomistajaa koskevan uhkaavan ja vihamielisen ilmapiirin yhdenvertaisuuslain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Vastaaja ei esittänyt selvitystä, jolla olisi pyrkinyt kumoamaan syntynyttä syrjintäolettamaa.

Lautakunta katsoi yhdenvertaisuuslain 28 § huomioon ottaen, ettei vastaaja ollut kyennyt
kumoamaan asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa ja että vastaaja oli hakaristilipun
ripustamisella ikkunaansa luonut asianomistajaa kohtaan uhkaavan ja vihamielisen
ilmapiirin yhdenvertaisuuslain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi vastaajaa uusimasta asianomistajaan kohdistunutta lautakunnan päätöksestä ilmenevää yhdenvertaisuuslain 14 §:n vastaista menettelyä. Lautakunta katsoi, ettei ollut aihetta määrätä uhkasakkoa päätöksen tehosteeksi, koska hakemus koski vastaajan menettelyä vuonna 2016, eikä asiassa esitetty mitään selvitystä siitä, että vastaaja pitäisi yhä hakaristilippua ikkunassaan tai että hän aikoisi tehdä niin.

(Ään.)

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2018 Häirintä (PDF) [pdf, 116.7 kB]

Etninen profilointi

Etninen profilointi, henkilöntarkastus, ihmisarvo, välitön syrjintä, syrjintäolettama,
prostituutiovalvonta, poliisi

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 3xx/2018

Antopäivä: xx.xx.2018

Suomen kansalaiset C ja D olivat yöllä kävelemässä Helsingin keskustassa, kun
siviiliasuiset poliisimiehet pysäyttivät heidät pyytäen nähdä heidän
henkilöllisyystodistuksensa. Hakijat kieltäytyivät näyttämästä henkilöllisyystodistuksiaan ja
yrittivät poistua paikalta. Tilanteen edetessä poliisimiehet laittoivat hakijat käsirautoihin,
tekivät heille henkilöntarkastuksen, jonka yhteydessä he löysivät heidän passinsa. C ja D
pyysivät yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, perustuiko heidän
pysäyttämisensä ja muu kohtelunsa tarkoitetussa tilanteessa syrjivään etniseen profilointiin
ja kieltämään vastaajaa jatkamasta menettelyään ja asettamaan päätöksensä tehosteeksi
uhkasakon.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kiinnitti huomiota siihen, että vastaavat
toimenpiteet eivät olleet kohdistuneet naisten kanssa keskustelleeseen ”valkoihoiseen”
miespuoliseen henkilöön, vaikka kyse oli ollut nimenomaan katuprostituutioon
kohdistuvasta valvonnasta ja vaikka seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö
on kriminalisoitu rikoslain 20 luvun 8 §:ssä ja seksuaalipalvelujen ostaminen ja maksullinen
tarjoaminen yleisellä paikalla on kielletty järjestyslain 2 luvun 7 §:ssä. Vastaaja oli
myöntänyt, että poliisimiesten menettelyn perusteena on osaltaan ollut se, että naiset olivat
olleet ”tummaihoisia” ja että heidän kokemuksensa mukaan prostituoidut olivat usein
ulkomaalaistaustaisia.

Lautakunta katsoi, että lainvalvonnassa tällainen etninen profilointi ihmisten ihonvärin ja
stereotyyppisten käsitysten perusteella ei ole hyväksyttävää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaajan menettely hakijoita kohtaan
oli ollut yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä välitöntä syrjintää heidän alkuperänsä perusteella
ja kielsi vastaajaa uusimasta hakijoihin kohdistunutta lautakunnan päätöksestä ilmenevää
yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaista menettelyä. Lautakunta asetti kieltopäätöksensä
tehosteeksi 10 000 euron uhkasakon.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2018 Etninen profilointi (PDF) [pdf, 161.6 kB]

Vammaisuuden huomioiminen opetuksessa

Vammaisuus, opetuksen järjestäminen, koulun retket, syrjintäolettama, oikeuttamisperuste

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 4xx/2018

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakijan lapsella (A) on vammaisuuteensa liittyen vaikea syömisongelma, vaikeuksia
toiminnanohjauksessa, impulsiivisuutta ja karkailutaipumusta. A:lla ei ole vaarantajua, ja hän tarvitsee
yhtämittaisesti aikuisen ohjauksen ja valvonnan. A kävi hakemushetkellä pidennetyn
oppivelvollisuutensa ensimmäistä luokkaa. Hänelle oli tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä hänen
terveydentilaansa liittyvistä syistä. Kyseisellä päätöksellä hänen koulupäiviensä pituutta oli lyhennetty,
jotta hän ehtisi kotiin ruokailemaan. Hakija pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa arvioimaan,
oliko A:n opetuksen järjestämisestä vastannut kunta menetellyt syrjinnän kiellon vastaisesti, kun A:ta ei
ollut otettu mukaan koulun retkille.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut perusteltua aihetta olettaa, että
vastaajan menettelyssä olisi ollut kyse kohtuullisten mukautusten epäämisestä. Sen sijaan lautakunta
katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama A:n välittömästä syrjinnästä hänen vammaisuuteensa
perustuen. Saadusta selvityksestä ilmeni kuitenkin, että hakija oli hakemusta edeltävästi kieltänyt
ehdottomasti A:n ruokailun koulussa yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Hän oli myös toimittanut
lautakunnalle lääkärinlausunnon, jossa todettiin A:n tarvitsevan syömisongelmansa takia erillisen
rauhallisen ruokailutilan ja ruokailuunsa oman aikuisen ohjauksen. Selvityksestä ei ilmennyt hakijan
ilmoittaneen kouluun, että A voisikin edellä todetuista seikoista huolimatta osallistua koulun retkille ja
ruokailla niillä yhdessä muiden lasten kanssa. Lautakunta katsoi, että vastaajan menettelylle oli ollut
yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeuttamisperuste, ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 4xx/2018 Vammaisuuden huomioiminen opetuksessa (PDF) [pdf, 126.1 kB]

Julkisen sosiaalipalvelun esteettömyys

Saavutettavuus, sosiaalipalvelut

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2018

Antopäivä: xx.xx.2018

A:n kaupungin hyvinvointipalvelujen palveluohjausyksikön sisäänkäynti oli ollut
esteellinen, koska sisäänpääsy edellytti suullista kommunikointia ovisummeriin. Vaikka
hakija oli painanut ovikelloa, häntä ei päästetty sisään toimistoon, koska hän ei ollut
vammansa takia pystynyt vastaamaan ovisummeriin suullisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että mikäli vammaisen henkilön julkisen
sosiaalipalvelun saaminen on estynyt puutteellisen saavutettavuuden vuoksi,
palveluntarjoajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä.

Hakija ei pelkästään nappia painamalla ilman suullista kommunikointia päässyt asioimaan
palveluohjausyksikön tiloihin ja nimenomaisesti hakijan vammaisuus oli rajoittanut hänen
mahdollisuuksiaan vastata ovisummeriin. A:n kaupungin hyvinvointipalvelut on vahvistanut
tilanteen menneen hakijan kuvaamalla tavalla. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
katsoi, että saadun selvityksen perusteella kaikille asiakkaille näennäisesti yhdenvertainen
sisäänkäynti oli tosiasiassa johtanut hakijan asioinnin estymiseen ja näin ollen saattanut
hakijan muita epäedullisempaan asemaan hänen vammaisuutensa perusteella. Asiassa
syntyi olettama välillisestä syrjinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kun vastaaja ei osoittanut, että hakijan
pelkkään ovikellon soittoon tai mahdolliseen videokuvaan olisi sisäänpääsyn
mahdollistavalla tavalla reagoitu, hakijan sisäänpääsyn oli katsottava estyneen
nimenomaisesti hänen puutteellisen suullisen reagointinsa vuoksi. Ottaen huomioon, että
palveluohjausyksikön tiloja oli käytetty nimenomaisesti vammaisten asiakkaiden
vastaanottamiseen, esteellisyysasioihin olisi tullut kiinnittää korostettua huomiota. A:n
kaupunki ei kumonnut asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi A:n kaupungin hyvinvointipalveluiden
syrjineen hakijaa hänen vammaisuutensa perusteella ja kielsi hyvinvointipalveluja
uusimasta hakijaan kohdistuvaa syrjintää.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2018 Julkisen sosiaalipalvelun esteettömyys (PDF) [pdf, 92.9 kB]

Vammaisuuden huomioiminen päivähoidossa

Syrjintäolettama, lapsen vammaisuus, päiväkoti, apuvälineet, retket, välitön syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija katsoi vammaisen lapsensa tulleen syrjityksi, kun lapsi ei ollut päässyt päiväkodin
järjestämään metsäretkeen ja liikuntatapahtumaan, eikä hänen lääkinnällisen kuntoutuksen
kommunikointivälineitään ollut käytetty päiväkodissa sovituin tavoin.

Vastaaja kiisti syrjineensä hakijan lasta ja katsoi päiväkodin menettelyn johtuneen
resurssipulasta.

Retkien osalta lautakunta totesi, että päiväkodin henkilöstö voi lähtökohtaisesti
syrjintäkieltojen estämättä arvioida, mitkä päiväkodin toiminnot soveltuvat kullekin lapselle.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että päiväkodilla oli metsäretkeen
osallistumisen osalta ollut sellainen lasten turvallisuuteen liittyvä tavoite, jota oli pidettävä
hyväksyttävänä. Tavoitteen saavuttamiseksi käytettyä keinoa oli lisäksi pidettävä
oikeasuhtaisena ottaen huomioon, että yksi ryhmän aikuisista oli ollut poissa
sairastumisensa vuoksi. Syrjintäolettama oli näin ollen kumoutunut eikä kyse ollut
kielletystä syrjinnästä.

Ottaen huomioon erityisesti A:n liikunnallisuuden, sen, että hänelle laaditussa
henkilökohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa oli sovittu menetelmistä, joilla häntä
helpotettiin hahmottamaan ympäristössä tapahtuvia asioitaan ja siirtymätilanteiden
ennakointia sekä sen, että hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaavia koritehtäviä suunniteltiin
syksyllä 2017 tehtävän hänen kanssaan kuitenkin vain viikoittain, yhdenvertaisuus- ja tasa-
arvolautakunta katsoi, että lastentarhan keino A:n tarkoituksenmukaisen tuen
järjestämiseksi ei ollut liikuntatapahtuman kohdalla oikeasuhtainen. A:n kohtelulle ei näin
ollen ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeuttamisperustetta, eikä
välittömästä syrjinnästä syntynyt syrjintäolettama kumoutunut.

Asiassa oli selvitetty, että A:n käyttöön lääkinnällisenä kuntoutuksena tarkoitettujen
kommunikaatiovälineiden käytössä oli ollut päiväkodissa puutteita. Lautakunta katsoi, että
asiassa oli syntynyt olettama välittömästä syrjinnästä vammaisuuden perusteella.

Vastaajan mukaan A:n kommunikointivälineiden käytössä ilmenneet puutteet olivat
johtuneet henkilökunnan osaamattomuudesta ja henkilökuntamuutoksista.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että resurssien puute, henkilökunnan
osaamattomuus tai henkilökuntamuutokset eivät ole sellaisia yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä
tarkoitettuja oikeuttamisperusteita, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että syrjinnän
kieltoa ei ole rikottu.

Koska vastaaja ei kumonnut asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa, yhdenvertaisuus- ja tasa-
arvolautakunta katsoi vastaajan menetelleen yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjinnän kiellon
vastaisesti.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Vammaisuuden huomioiminen päivähoidossa (PDF) [pdf, 117.8 kB]

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus, toimivalta, tuomioistuimet

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 5xx/2018

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija vaati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa oikaisemaan lautakunnan
puheenjohtajan päätöksen, jolla hakijan hakemus oli jätetty tutkimatta lautakunnan
toimivaltaan kuulumattomana. Lautakunta katsoi, että asia ei yhdenvertaisuuslain 18 §:n 3
momentin mukaan kuulu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan, koska
hakemus koski korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden menettelyä
avoimien ovien päivän järjestämisessä. Näin ollen puheenjohtajan oli tullut päätöksellään
hylätä hakemus lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana.

Tapausseloste YVTltk 5xx/2018 Oikaisuvaatimus (PDF) [pdf, 21.7 kB]

Helsingin hallinto-oikeuden päätös lisätään myöhemmin.

Korkein hallinto-oikeus kumosi 12.12.2019 antamallaan päätöksellä hallinto-oikeuden ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan sekä sen puheenjohtajan päätökset ja palautti asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.

Linkki KHO:n päätökseen KHO 2019:155: 
KHO:2019:155 - Korkein hallinto-oikeus

Yhdistystoimintaan osallistuminen

Muu henkilöön liittyvä syy, yhdistystoiminta, vastatoimien kielto, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Kunta oli myöntänyt hakijan puolison täysi-ikäiselle lapselle (A) ympärivuorokautisen asumispalvelun
yksityisen palveluntuottajan ylläpitämässä asumisyksikössä. Hakija oli kyseisen asumisyksikön
omaisyhdistyksen varapuheenjohtaja ja aktiivinen toimija. Hän oli myös osallistunut kunnan ja
palveluntuottajan kanssa pidettyihin, yksikön toimintaa koskeviin ohjausryhmäkokouksiin sekä
allekirjoittanut omaisyhdistyksen puolesta yksikön toiminnasta aluehallintovirastolle tehdyn kantelun.

Kunta ja palveluntuottaja asettivat asumisyksikköön tehdyn työsuojelutarkastuksen johdosta hakijalle ja
eräille muille henkilöille erilliset järjestyssäännöt, joilla muun muassa rajoitettiin heidän oikeuttaan
vierailla yksikössä. Kunta päätti myös tarkistaa A:lle tehdyn erityishuolto-ohjelman asumispalvelun osalta.

Hakija katsoi kunnan ja yksityisen palveluntuottajan syrjineen häntä muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella. Hän katsoi, että muu henkilöön liittyvä syy oli asiassa se, että hän oli toiminut
omaishoitoyhdistyksen varapuheenjohtajana ja aktiivisena toimijana. Hän pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa- arvolautakuntaa tutkimaan, olivatko vastaajat menetelleet asiassa syrjinnän kiellon tai vastatoimien kiellon vastaisesti sekä asettamaan vastaajille uhkasakot.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että yhdistystoimintaan osallistuminen voi olla
yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilöön liittyvä syy. Hakija ei kuitenkaan ollut
esittänyt asiassa sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi oletettavissa, että vastaajien menettely olisi
perustunut hänen yhdistystoimintaansa tai muuhunkaan hänen henkilöönsä liittyvään syyhyn, vaan hänen käyttäytymiseensä, mikä ei muodostanut henkilöön liittyvää syytä. Selvityksen perusteella ei ollut
myöskään aihetta olettaa, että hakijaa olisi kohdeltu asiassa vastatoimien kiellon vastaisesti. Koska asiassa ei ollut syntynyt olettamaa syrjinnän kiellon tai vastatoimien kiellon vastaisesta menettelystä, lautakunta hylkäsi hakemuksen.

Lainkohdat

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 8 § 1 ja 2 momentti, 10 §, 13 §, 16 § ja 28 §

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) 34 §

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Yhdistystoimintaan osallistuminen (PDF) [pdf, 95.9 kB]

Muu henkilöön liittyvä syy

Muu henkilöön liittyvä syy, oikeudellinen asema, vastatoimien kielto, toimivalta

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Kunta oli myöntänyt hakijan täysi-ikäiselle lapselle (A) ympärivuorokautisen asumispalvelun yksityisen
palveluntuottajan ylläpitämässä asumisyksikössä. Hakija oli A:n edunvalvoja ja asumisyksikön
omaisyhdistyksen aktiivinen jäsen. Kunta ja palveluntuottaja asettivat asumisyksikköön tehdyn
työsuojelutarkastuksen johdosta hakijalle ja eräille muille henkilöille erilliset järjestyssäännöt, joilla muun muassa rajoitettiin heidän oikeuttaan vierailla yksikössä.

Hakija katsoi kunnan ja yksityisen palveluntuottajan syrjineen häntä muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella. Hän katsoi, että muu henkilöön liittyvä syy oli asiassa se, että hän oli pyrkinyt varmistamaan
A:n hoidon asianmukaisuuden asumisyksikössä. Hän katsoi lisäksi kunnan toimineen vastatoimien kiellon vastaisesti, kun kunta oli aloittanut A:lle laaditun erityishuolto-ohjelman tarkistamisen. Hakija vaati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, olivatko vastaajat menetelleet asiassa syrjinnän kiellon tai vastatoimien kiellon vastaisesti sekä asettamaan vastaajille uhkasakot.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakijan asema edunvalvojana oli yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu muu henkilöön liittyvä syy. Saadun selvityksen perusteella ei kuitenkaan ollut aihetta olettaa, että hakijan kohtelu olisi perustunut hänen edunvalvoja-asemaansa vaan hänen käyttäytymiseensä, mikä ei muodostanut henkilöön liittyvää syytä. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt olettamaa syrjinnän kiellon tai vastatoimien kiellon vastaisesta menettelystä ja hylkäsi hakemuksen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi lisäksi, että siltä osin kuin asia koski hakijan
vanhemmuutta, lautakunnalla ei ollut toimivaltaa tutkia asiaa, koska sitä ei ollut saattanut vireille naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tasa-
arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö.

Lainkohdat

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 8 § 1 ja 2 momentti, 10 §, 16 § ja 28 §

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) 34 §

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Muu henkilöön liittyvä syy (PDF) [pdf, 98.7 kB]

Vammaisuuden huomioiminen päivähoidossa

Vammaisuus, päivähoito, häirintä, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 4xx/2018

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakijan lapsella on alaraajojen jäykkähalvaus. Lapsi oli hakemushetkellä päivähoidossa kunnallisessa
päiväkodissa. Hakija oli osallistunut päiväkodissa lapsensa esiopetuksen järjestämistä koskevaan
tapaamiseen, jossa hän oli saanut lastentarhanopettajan puheista sen käsityksen, etteivät kaikki kunnan
varhaiskasvatuksen työntekijät halunneet työskennellä erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten
kanssa. Hän katsoi, että hänen lapsensa oli näin ollen asetettu päivähoitopalvelussa eriarvoiseen asemaan. Hakija vaati lautakuntaa tutkimaan, oliko kunta syrjinyt hänen lastaan tämän vammaisuuden perusteella ja arvioimaan, oliko lastentarhanopettajan menettely edellä tarkoitetussa tapaamisessa yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua häirintää.

Saadun selvityksen mukaan syy siihen, miksi kaikki kunnan varhaiskasvatuksen työntekijät eivät halunneet työskennellä erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten kanssa saattoi liittyä esimerkiksi
työntekijöiden terveydentilaan tai heidän ammattitaitoonsa. Kyseisessä päiväkodissa henkilökunnalta
edellytettiin motivoituneisuutta työskennellä erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten kanssa.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt välitöntä syrjintää tai häirintää koskevaa syrjintäolettamaa ja hylkäsi hakemuksen.

Tapausseloste YVTltk 4xx/2018 Vammaisuuden huomioiminen päivähoidossa (PDF) [pdf, 112.0 kB]

Oman avustajan käyttäminen äänestämisessä

Kohtuulliset mukautukset, äänestäminen, avustaja, vaalisalaisuus

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2018

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija ei ollut saanut käyttää äänestystilanteessa omaa avustajaansa, vaikka hänen
kykynsä tehdä äänestysmerkintä oli hänen vammansa vuoksi olennaisesti heikentynyt.
Hakija olisi halunnut äänestää oman avustajansa avustuksella, mutta yleinen vaaliavustaja
oli äänestänyt hänen kanssaan. 

Hakijan selvityksestä käy ilmi, että vaaliavustaja oli kysynyt hänen omalta avustajaltaan,
pärjääkö hän hakijan kanssa yksin. Hakijan mukaan vaaliavustaja ei ollut kohdistanut
tiedusteluaan suoraan hänelle. Hakijan mukaan hänen oma avustajansa oli kysymykseen
vastannut, että hakijan kanssa pärjää yksin. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että hakemuksen perusteella käy ilmi, että
hakija ei ole itse pystynyt tilanteen nopean etenemisen vuoksi kommunikoimaan tai
ilmaisemaan tahtoaan, ja lisäksi hänelle oli syntynyt käsitys, että yleisen vaaliavustajan
mukanaolo on hänen ainoa keinonsa äänestää. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa syntyi olettama siitä, että
hakijalta oli äänestystilanteessa evätty hänen toiveensa mukainen ja vammaisuutensa
vuoksi tarpeellinen kohtuullinen mukautus eli oman avustajan käyttäminen. 

Kuten vammaisyleissopimuksen 29 artiklassa määrätään, sopimuspuolten on taattava
vammaisten äänestäjien vapaa tahdonilmaisu ja sallittava tätä varten tarvittaessa heidän
pyynnöstään heidän valitsemansa henkilön avustaa heitä äänestyksessä. Myös Suomen
vaalilaki mahdollistaa oman avustajan käyttämisen tilanteessa, jossa henkilön kyky tehdä
äänestysmerkintä on olennaisesti heikentynyt. 

Vastaaja ei kiistänyt hakijan väitettä syrjinnästä. Hakijan kanssa asioinut yleinen
vaaliavustaja oli myöntänyt, ettei hän ollut varmistunut hakijan toiveesta tai tarpeesta
käyttää tilanteessa omaa avustajaa. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakijan yhdenvertaisen
äänestysoikeuden takaamiseksi vaaliavustajan olisi tullut yhdenvertaisuuslain 5 ja 15 §:n
perusteella aktiivisin toimin selvittää hakijalle hänelle kuuluvat äänestystilannetta koskevat
oikeudet. Hakijan kanssa olisi tullut kommunikoida hänen toiveistaan ja varmistaa,
pystyykö hakija tekemään äänestysmerkinnän ja millaista apua hän tarvitsee. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että avustavan henkilön valitseminen takaa
välillisesti myös vammaisen henkilön yhdenvertaista äänestysoikeuteen liittyvää
vaalisalaisuutta. Hakijan olisi tullut mahdollisuuksien mukaan voida vaikuttaa siihen,
kenelle hän joutuu vaalisalaisuutensa paljastamaan. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kohtuullisten mukautusten epäämistä
koskeva syrjintäolettama ei kumoutunut. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi kaupungin keskusvaalilautakunnan
evänneen hakijalta hänen tarvitsemansa kohtuullisen mukautuksen ja siten syrjineen hakijaa hänen vammaisuutensa perusteella. Lautakunta kielsi keskusvaalilautakuntaa uusimasta hakijaan kohdistunutta syrjintää.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2018 Oman avustajan käyttäminen äänestämisessä (PDF) [pdf, 90.6 kB]

Tulkin käyttäminen terveyspalvelussa

Kuulovammaisuus, tulkki, terveyspalvelut, välitön syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Kuulovammaiselta hakijalta oli evätty pääsy hyvinvointiyhtymän terveyspalveluihin
kuuluneeseen voimavara 60+ ryhmään. Hakija katsoi sen johtuneen siitä, että hän olisi
tarvinnut ryhmään osallistuakseen tulkkia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että mikäli kuulovammaisen henkilön
käyttämän tulkin tai muun hänen osallistumisensa mahdollistavan apuvälineen voidaan
katsoa olevan syynä henkilön epäsuotuisaan kohteluun, tätä henkilöön liittyvään syyhyn
perustuvaa kohtelua on pidettävä yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna välittömänä
syrjintänä. Hakijan selvityksen perusteella kirjoitustulkki olisi mahdollistanut hänen
yhdenvertaisen osallistumisensa ryhmään, joten hakijan käyttämä tulkki ei ole voinut olla
vaikuttavana tekijänä ryhmään pääsemisessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että pelkästään hakijan esittämien
seikkojen johdosta asiassa syntyi olettama välittömästä syrjinnästä. Vaikka sairaanhoitaja
A oli kiistänyt ryhmään epäämisen johtuneen hakijan kuulovammasta, hän oli
selvityksessään hakijan väitteitä tukevasti todennut, että huonokuuloisuuteen liittyvät asiat
oli koettu aikaisemmissa ryhmissä ongelmallisiksi ja että ylimääräisen ihmisen läsnäolo
saattoi vaikeuttaa ryhmätyöskentelyä huomattavasti. A oli lisäksi kertonut, että hakijan olisi
tultuaan valituksi ryhmään tullut ensin yrittää osallistumista ilman tulkkia. Myös vastauksen
perusteella ryhmään osallistumisesta päättäneen sairaanhoitaja A:n on katsottava
suhtautuneen tulkin käyttöön negatiivisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa esitetyn selvityksen
perusteella hakijan pääsy ryhmään oli evätty ainakin osittain syrjivistä syistä. Asiassa
syntyi näin ollen olettama välittömästä syrjinnästä.

Lautakunta katsoi, että asiassa ei esitetty sellaista yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä tarkoitettua
hyväksyttävää oikeuttamisperustetta, joka olisi kumonnut syntyneen syrjintäolettaman.
Ottaen erityisesti huomioon tulkkia sitova vaitiolovelvollisuus sekä julkisten tilojen
esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevat vaatimukset fyysisten tilojen kokoon tai
luottamuksellisuuteen liittyvät seikat eivät voineet olla esteenä hakijan osallistumiselle
kurssille avustajaa käyttäen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja kyennyt kumoamaan
syntynyttä syrjintäolettamaa, ja katsoi vastaajan syrjineen hakijaa hänen vammaisuutensa
perusteella. Lautakunta kielsi vastaajaa uusimasta hakijaan kohdistuvaa syrjintää.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Tulkin käyttäminen terveyspalvelussa (PDF) [pdf, 40.6 kB]

Vammaisuuden huomioiminen sosiaalipalvelussa

Kohtuulliset mukautukset, häirintä, sosiaalipalvelut

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija ei vammansa takia pysty suullisesti asioimaan tilanteessa, jossa on läsnä useampia
henkilöitä. Kaupungin hyvinvointipalvelut oli tästä huolimatta ilmoittanut hakijalle, että
lomakkeentäyttöön liittyvä neuvontatilanne toteutetaan siten, että paikalla on hakijan lisäksi
kaksi sosiaalityöntekijää. Hakija ei ollut tilanteeseen osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden
määrän vuoksi lopulta lainkaan saanut kysymyksessä olevaa hänelle sosiaalihuoltolain
mukaan kuuluvaa neuvontaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että hakijan kohdalla yksittäisessä
lomakkeentäyttöön liittyvässä neuvontatilanteessa hakijalle tarpeellinen mukautus olisi
ollut se, että tilanteeseen olisi osallistunut hakijan lisäksi vain yksi sosiaalityöntekijä.
Lautakunta katsoi, että tällainen mukautus olisi esimerkiksi mukautuksen kustannukset
huomioon ottaen ollut yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla myös kohtuullinen.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi hakijan esittäneen asiassa sellaista
selvitystä, että syrjintäolettama kiellettynä syrjintänä pidettävän kohtuullisten mukautusten
epäämisen osalta syntyi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja ei esittänyt mitään yksilöityjä
ja konkreettisia perusteita sille, miksi yksittäistä lomakkeentäyttötilannetta ei voitu toteuttaa
tavalla, jolla hakija olisi vammastaan huolimatta pystynyt asioimaan. Vastaaja ei perustellut,
miksi käytetystä työparimenetelmästä ei ollut tehtävissä kohtuullisena mukautuksena
pidettävää poikkeusta hakijan lomakkeentäyttötilanteessa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei A:n kaupunki ollut kumonnut
selvityksen perusteella syntynyttä syrjintäolettamaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi A:n kaupungin evänneen hakijalta hänen
tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset ja siten syrjineen häntä hänen vammaisuutensa
perusteella.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Vammaisuuden huomioiminen sosiaalipalveluissa (PDF) [pdf, 101.5 kB]

Tulkkauspalvelu

Vammaisuus, tulkkauspalvelu, toimivalta

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 4xx/2018

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakijoiden kahdella lapsella on oikeus vammansa perusteella Kansaneläkelaitoksen järjestämään
tulkkauspalveluun. Lapsilla on käytössään tulkkilistat tulkkauspalvelutilausten järjestämiseksi. Hakijat
katsoivat Kansaneläkelaitoksen syrjineen heidän lapsiaan, koska nämä eivät saaneet tutustua uusiin
tulkkeihin ennen kyseisten tulkkien lisäämistä tulkkilistoille. Lisäksi he katsovat Kansaneläkelaitoksen
syrjineen heidän lapsiaan tulkkauspalvelua koskevan neuvonnan ja ohjauksen järjestämisessä sekä erään tulkkauspalvelutilanteen vahvistamisessa virheellisesti. Hakijat vaativat lautakuntaa antamaan
Kansaneläkelaitokselle huomautuksen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei sillä ole toimivaltaa antaa huomautuksia ja jätti tätä
koskevan vaatimuksen tutkimatta. Vaikka lautakunnalla ei ollutkaan toimivaltaa asettaa asiassa
hakijoiden vaatimaa seuraamusta, se kuitenkin tutki asian. Lautakunta katsoi, ettei saadun selvityksen
perusteella ollut objektiivisesti arvioiden aihetta olettaa Kansaneläkelaitoksen menetelleen
hakemuksessa tarkoitetuissa asioissa yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetun syrjinnän kiellon vastaisesti, ja hylkäsi hakemuksen.

Tapausseloste YVTltk 4xx(2018 Tulkkauspalvelu (PDF) [pdf, 131.6 kB]

Koulukuljetus

Vammaisuus, koulukuljetus, julkinen joukkoliikenne, hakemuksen kohdistaminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakijan huollettavana olevalla lapsella on monimuotoinen kehityshäiriö, joka rajoittaa tämän kulkemista
julkisessa joukkoliikenteessä. Hakija pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa selvittämään, oliko
seudullisen joukkoliikenteen järjestämisestä vastannut viranomainen syrjinyt hänen lastaan kun bussin X reittiä ei ollut muutettu hakijan pyynnöstä pysähtymään bussin Y pysäkillä, joka oli lähempänä perheen kotia. Hakija totesi, että jos kyseisen bussin reittiä muutettaisiin pyydetyllä tavalla, hänen lapsensa pystyisi kulkemaan koulumatkansa itsenäisesti.

Saadusta selvityksestä ilmeni, ettei hakijan vastaajaksi nimeämä taho ollut vastuussa hakijan asuinkunnan sisäisen joukkoliikenteen reiteistä eikä kyseisen kunnan koulukuljetusten järjestämisestä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt välitöntä syrjintää koskevaa
syrjintäolettamaa tai olettamaa muustakaan syrjivästä menettelystä. Lautakunta katsoi, että hakijan
julkisen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle tekemää pyyntöä voitiin pitää
pyyntönä kohtuulliseen mukautukseen. Pyyntö olisi kuitenkin tullut tehdä koulukuljetuksen
järjestämisestä vastaavalle kunnalle eikä vastaajalle. Näin ollen lautakunta hylkäsi hakemuksen.

Myös eriävän mielipiteen jättänyt esittelijä katsoi, ettei vastaajalla ollut toimivaltaa kunnan sisäisen
joukkoliikenteen reittejä ja koulukuljetuksen järjestämistä koskevassa asiassa, ja hylkäsi hakemuksen tältä osin. Toisin kuin lautakunta, esittelijä katsoi, että asiassa tuli arvioida, täyttyikö asiassa kohtuullisten mukautusten laiminlyöntiä koskeva syrjintäolettama. Koska hakijan vastaajalta pyytämä bussireitin muuttaminen ei ollut sellainen yhdenvertaisuuslain 15 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimenpide, joka vastaajan olisi tullut tehdä, jotta hakijan lapsi voisi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada koulutusta, asiassa ei ollut syntynyt kohtuullisten mukautusten epäämistä koskevaa syrjintäolettamaa. Myös esittelijä hylkäsi hakemuksen kokonaisuudessaan.

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Koulukuljetus (PDF) [pdf, 118.8 kB]

Vaalikampanjatilan esteettömyys

Saavutettavuus, vaalikampanja, kohtuulliset mukautukset

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2018

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija käyttää vammansa johdosta liikkumiseensa sähköpyörätuolia. Hakija olisi halunnut
käydä tutustumassa Helsingissä presidentinvaaliehdokkaan vaalikampanjaan osoitteessa
Kluuvikatu 1 sijainneessa yleisölle avoimessa vaalikampanjatilassa joulukuussa 2017 ja
tammikuussa 2018. Hakijan ei kuitenkaan ollut mahdollista päästä tilaan sen
esteellisyydestä johtuen.

Vastaaja totesi, että kaikki sen käytössä olleet tilat olivat olleet väliaikaisia ja käytössä
korkeintaan noin kahden kuukauden ajan. Tilat olivat perustuneet väliaikaisiin ratkaisuihin,
joissa myös esteettömyyskysymykset oli arvioitu tapauskohtaisesti. Helsingin Kluuvikadun
toimipisteessä ei ollut mahdollisuutta täysin esteettömään vaihtoehtoon. Vastaaja oli
kuitenkin tiedostanut mahdolliset ongelmat ja varautunut niihin yhdenvertaisuuslaissa
mainituin kohtuullisin mukautuksin, ja tilaan oli hankittu erilliset rampit.

Vastaaja oli selvittänyt ryhtyneensä toimenpiteisiin esteettömyyden varmistamiseksi
kohtuullisin mukautuksin ja järjestämällä Helsingin ydinkeskustaan myös täysin
esteettömät kampanjatilat. Nämä tilat olivat sijainneet noin 900 metrin päässä Kluuvikatu
1:n tiloista. Hakija oli jo ennen vierailuaan Helsingissä ollut siinä käsityksessä, ettei hän voi
päästä sähköpyörätuolillaan turvallisesti luiskaa pitkin Kluuvikatu 1:n vaalikampanjatilaan.
Näin ollen lautakunta katsoi, ettei hakija esittänyt sellaista selvitystä, joka olisi antanut
aiheen olettaa, ettei hänen olisi ollut kohtuudella mahdollista käydä vastaajan järjestämässä
esteettömässä vaalikampanjatilassa samassa tarkoituksessa kuin Kluuvikatu 1:n
vaalikampanjatilassa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti hyväksyttävänä poliittisten perusoikeuksien
toteuttamisena vastaajan tavoitetta, poliittisen vaalikampanjan käymistä ja tilapäisen
vaalikampanjatilan järjestämistä siinä tarkoituksessa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että vastaajan järjestämiä kohtuullisia
mukautuksia ei voitu pitää asianmukaisina, koska ne eivät olleet ainakaan hakijalle tehtyinä
olleet turvallisia yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi kuitenkin, että asiaa kokonaisuutena
arvioiden ja kun vastaaja oli järjestänyt kaupungin ydinkeskustaan myös vastaavan
esteettömän vaalikampanjatilan, jossa hakijan oli ollut kohtuudella mahdollisuus käydä,
voidaan vastaajan käyttämiä keinoja hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi pitää
yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla asianmukaisina ja tarpeellisina.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi hakijan kyenneen kumoamaan syntyneen
syrjintäolettaman ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2018 Vaalikampanjatilan esteettömyys (PDF) [pdf, 35.0 kB]

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus, tutkimatta jättämisen peruste, päätöksen tiedoksianto, kieli, välitön syrjintä,
syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 339/2017

Antopäivä: 18.6.2018

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakijan aiemmin lautakunnalle tekemä hakemus
oli tullut jättää tutkimatta, koska hakijalla oli ollut hakemuksentekohetkellä vireillä samaa asiaa
koskeva valitusasia hallinto-oikeudessa. Koska valitusasia ei ollut vireillä hallinto-oikeudessa enää
oikaisuvaatimushetkellä, lautakunta tutki asian. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi poliisilaitoksen syrjineen ranskankielistä hakijaa
hänen kielensä perusteella häntä koskevan päätöksen tiedoksiantamisessa. Lautakunta hylkäsi
hakemuksen muilta osin.

Tapausseloste YVTltk 339/2017 Oikaisuvaatimus (PDF) [pdf, 113.0 kB]

Vegaaninen ruokavalio

Julkinen päivähoito, syrjintäolettama, uskonto, vegaaninen ruokavalio, välitön syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakijan perhe on uskonnoltaan buddhalainen ja noudattaa siitä johtuen
vegaaniruokavaliota. Hakijan Helsingin kaupungin päiväkodissa päivähoidossa olleelle
lapselle ei ollut järjestetty kaupungin julkisessa päivähoidossa hänen uskontoonsa sopivaa
ruokavaliota, vaikka kaupunki oli järjestänyt muiden uskontojen lapsille heidän
uskontoonsa sopivan ruokavalion. Tällä perusteella yhdenvertaisuus- ja tasa-
arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt syrjintäolettama välittömästä syrjinnästä.

Vastaaja ei esittänyt, ettei sen olisi ollut mahdollista järjestää varhaiskasvatuslain mukaista
vegaaniruokaa päiväkodissa myös hakijan lapselle.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja ole kyennyt kumoamaan
syntynyttä syrjintäolettamaa, ja kielsi kaupunkia jatkamasta tai uusimasta syrjivää
menettelyään.

Ottaen huomioon, että vegaaniruokaa on vuoden 2018 alusta lähtien tarjottu kaikissa
kaupungin päiväkodeissa lapsille, jotka noudattavat myös kotona vegaaniruokavaliota, ja
että myös hakijan lapsi on saanut päiväkodissa vegaaniruokaa vuoden 2018 alusta lähtien,
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei katsonut aiheelliseksi asettaa uhkasakkoa
kieltopäätöksensä tehosteeksi.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Vegaaninen ruokavalio (PDF) [pdf, 88.7 kB]

Tutustuminen kouluun

Tutustuminen kouluun, vammaisuus, positiivinen erityiskohtelu, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi vammaisuutensa perusteella, kun häntä ei kutsuttu koulun
järjestämään yleiseen tutustumispäivään pidennetyn oppivelvollisuutensa esiopetusta tai
perusopetuksen ensimmäistä luokkaa edeltävästi, vaan hänet kutsuttiin tutustumaan kouluun
pidennetyn oppivelvollisuutensa esiopetusta edeltävästi hänelle erikseen järjestettynä
ajankohtana.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että koulun menettelyssä oli hakijalle hänen
pidennetyn oppivelvollisuutensa esiopetusta edeltävästi järjestettyä tutustumista koskevilta
osin kyse positiivisesta erityiskohtelusta. Lautakunta katsoi lisäksi, ettei hakijaa ollut kohdeltu
vertailukelpoisessa tilanteessa olleita oppilaita epäsuotuisammin, kun häntä ei ollut kutsuttu
koulun yleisesti järjestämään tutustumispäivään perusopetuksen ensimmäistä luokkaa
edeltävästi. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa ja hylkäsi
hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Tutustuminen kouluun (PDF) [pdf, 126.5 kB]

Vegaaninen ruokavalio

Yksityinen päivähoito, vakaumus, vegaaninen ruokavalio, välitön syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 2xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Yksityinen päiväkoti peri hakijan lapsille päiväkodissa tarjottavasta vegaaniruuasta erillisen
lisämaksun. Yritys ei perinyt lisämaksua muiden erityisruokavalioiden perusteella
päiväkodissa tarjottavista ruuista, vaikka esimerkiksi allergian vuoksi tarjottavasta
erityisruoka-annoksista aiheutui yritykselle samansuuruisia kustannuksia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei yritys kyennyt kumoamaan asiassa
syntynyttä, vakaumukseen perustunutta välitöntä syrjintää koskevaa syrjintäolettamaa, ja
kielsi vastaajaa jatkamasta hakijaan kohdistunutta syrjintää.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 2xx/2017 Vegaaninen ruokavalio (PDF) [pdf, 87.0 kB]

Asuinpaikan vaikutus tulkkauspalvelun saamiseen

Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, asuinpaikka, syrjintäolettama, välitön syrjintä, positiivinen
erityiskohtelu, yhdenvertaisuuden edistäminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 2xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Etelä-Suomessa asuva kuulonäkövammainen hakija katsoi tulleensa ilman painavaa syytä
asetetuksi eri asemaan ja siten syrjityksi, koska Kela vaati kaikilta viittomakielen tulkeilta
tietyn kurssin käymistä ehtona sille, että tulkki voi tulkata kuulonäkövammaisille. Kuitenkin
X:n kunnassa Kela oli hyväksynyt käytettäväksi sellaisen tulkin palveluja, joka ei ollut tätä
kurssia suorittanut. X:n seudulla asuvat kuurosokeat saavat edelleen tilata kurssia
käymättömän tulkin. Sen sijaan muualla asuva ei enää saa käyttää tuttua tulkkia, jos tämä ei
ole suorittanut vaadittua kurssia, vaan tilalle tuodaan satojenkin kilometrien päästä
korvaava tulkki. Lisäksi hakija katsoi Kelan X:n kunnassa toteuttamien erityisjärjestelyjen
olleen yhden henkilön kiellettyä suosimista.

Kelan selvityksen mukaan, kun asiakkaan palveluun ei toistuvasti onnistuttu järjestämään
tulkkia marras-joulukuussa 2016 ja asiakkaan oikeus palveluun vaarantui, Kela hankki
asiakkaan tarvitseman palvelun suorahankinnalla Pohjois-Suomessa toimivalta
palveluntuottajalta, jonka tulkkina työskenteli X:n kunnassa työskentelevä Kelan aiemmin
käyttämä tulkki, jolta puuttui Kelan edellyttämä lisäpätevöityminen kuulonäkövammaisille
tulkkaamiseen. Tehty suorahankintasopimus turvasi X:n kunnassa asuvan asiakkaan
oikeuden tulkkauspalveluun ja varmisti asiakkaiden keskinäisen yhdenvertaisen kohtelun
toteutumisen palvelun järjestämisessä. Kyseinen suorahankinta ei millään tavoin rajoittanut
hakijan oikeutta palveluun tai saattanut häntä eriarvoiseen asemaan X:n kunnassa asuvaan
asiakkaaseen verrattuna.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama
asuinpaikkaan perustuvasta välittömästä syrjinnästä.

Lautakunta katsoi Kelan X:n kunnassa asuneen kuulonäkövammaisen tulkkauspalvelujen
turvaamiseksi toteuttaman järjestelyn perustuneen tulkkauspalvelulain velvoitteisiin ja, että
menettelyllä oli sinänsä ollut hyväksyttävä tavoite, kuten yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä
edellytetään. Edelleen lautakunta katsoi Kelan hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi
käyttämien keinojen olleen oikeasuhtaisia.

Ottaen huomioon yhdenvertaisuuslain 9 §:ssä hyväksytty positiivinen erityiskohtelu sekä
kuulonäkövammaisen henkilön tulkkauspalvelun luonne subjektiivisena oikeutena,
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei katsonut Kelan X:n kunnassa asuvan
kuulonäkövammaisen henkilön tulkkauspalvelun yhdenvertaisen saamisen turvaamiseksi
toteuttaman järjestelyn merkinneen kiellettyä yhden henkilön suosimista.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi hakijan ja X:n kunnassa asuneen
kuulonäkövammaisen olleen oikeudellisesti merkittäviltä osin vertailukelpoisessa
tilanteessa, koska kummankin kuulonäkövammaisen asiakaan tulkkauspalvelujen
turvaamiseksi olisi ollut tarpeen joustaa Kelan kuulonäkövammaisen tulkille asettamasta
lisäkoulutusvaatimuksesta, mutta vain toisen kuulonäkövammaisen asiakkaan kohdalla
Kela menetteli niin, että se jousti asettamastaan lisäkoulutusvaatimuksesta. Hakijan
tulkkauspalvelujen järjestämisessä Kela ei menetellyt samoin, minkä johdosta hakija jäi vaille tarvitsemaansa tulkkauspalvelua yksittäisissä tulkkauspalvelutilauksissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi Kelan menettelyn hakijan ja X:n kunnassa
tulkkauspalveluja tarvinneen kuulonäkövammaisen asiassa on olleen yhdenvertaisuuslain 8
§:ssä tarkoitettua hakijan syrjintää hänen asuinpaikkaan liittyvästä syystä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei katsonut aiheelliseksi antaa asiassa
kieltopäätöstä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta määräsi Kelan ryhtymään yhdenvertaisuuslain 5
§:n 1 momentin mukaisiin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi
tulkkauspalvelujen järjestämisessä. Kelan tulee huolehtia siitä, että tulkkauspalveluja
tarvitsevien kuurosokeiden henkilöiden oikeus tulkkauspalveluihin toteutuu
yhdenvertaisesti niin, etteivät he jää ilman tulkkauspalvelua asuinpaikkaan tai muuhun
henkilöön liittyvistä syistä.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 2xx/2017 Asuinpaikan vaikutus tulkkauspalvelun saamiseen (PDF) [pdf, 98.3 kB]

Tulkkauspalvelu

Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, syrjintäolettama, välillinen syrjintä, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2018

Antopäivä: xx.xx.2018

Kuulonäkövammainen hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hän ei saanut tarvitsemaansa
tulkkausta huolimatta tulkkauspäätöksestä, jonka mukaan hän on kuulonäkövammansa perusteella
oikeutettu saamaan Kelan tarjoamaa tulkkauspalvelua.

Hakijan mukaan vapaita päteviä kuulovammaisten tuoteryhmän tulkkeja olisi ollut saatavilla, mutta
he eivät saa tulkata kuulonäkövammaisille henkilöille, eikä Kela välitä heitä silloinkaan, kun se
johtaa siihen, että hakija jää kokonaan ilman tulkkia.

Hakija oli jäänyt kokonaan ilman tulkkia 20.1.2018 ja 2.2.2018, koska Kela ei kyennyt välittämään
hänen tilauksiinsa kuurosokeiden tulkeilta edellyttämänsä lisäpätevyyden omaavia tulkkeja.
Kela ei pitänyt menettelyänsä palvelun laadun ja toteuttamistavan määrittelyssä yksittäistä
asiakasta vammaisuuden perusteella syrjivänä, koska samoja periaatteita noudatetaan yleisesti eri
asiakasryhmien tulkkauspalvelun järjestämisessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama välillisestä
syrjinnästä, koska näennäisesti yhdenvertainen peruste oli asettanut hakijan muita
epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn takia.

Kela oli katsonut, ettei se voi enää olla vastuussa asiakkaan palvelun järjestämisestä, jos
yksittäisessä tapauksessa poikettaisiin Kelan kuulonäkövammaisten tulkeille asettamista
osaamisvaatimuksista. Kela oli kuitenkin poikennut edellyttämistään pätevyysvaatimuksista
yksittäisessä tapauksessa X:n kunnassa asuneen kuulonäkövammaisen asiakkaan
tulkkauspalvelujen järjestämiseksi.

Lautakunta katsoi, että sinänsä hyväksyttävän, tulkkauksen laadun varmistamiseen liittyvän
tavoitteen saavuttamiseksi käytetty keino ei ollut asianmukainen ja tarpeellinen
yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lautakunta katsoi, että Kela ei ole tulkkauspalvelulain 10 §:n mukaisesti huomioinut hakijan toiveita
ja yksilöllisiä tarpeita tulkkauspalvelua järjestettäessä, ottaen erityisesti huomioon, että hakijan
tulkkauspyyntöön olisi ollut käytettävissä kuulovammaisille tulkitsemaan hyväksyttyjä tulkkeja ja
kuulonäkövammaisen henkilön tulkkauspalvelun luonne subjektiivisena oikeutena sekä
korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussaan 12.1.2018 (KHO 2018:16) antama linjaus
siitä, että henkilökohtaisen avun luonteesta subjektiivisena oikeutena seuraa, ettei henkilökohtaista
apua saa järjestää siten, että sen käyttö järjestämistavan vuoksi tosiasiassa estyy.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan saaneen aiemmin lautakunnan
kieltopäätöksen vastaavasta asiasta. Näin ollen Kelan olisi tullut palvelun tarjoajana tietää, miten
yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa tulkitaan tämäntyyppisessä asiassa ja että hakijan asettaminen
muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn perusteella olisi
yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei Kela kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä
olettamaa välillisestä syrjinnästä ja asetti kieltopäätöksensä tehosteeksi 25.000 euron uhkasakon.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2018 Tulkkauspalvelu (PDF) [pdf, 89.3 kB]

Muutoksen käsittelyn viivästyminen

Oleskeluluvan muutoksen käsittelyn viivästyminen, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakijat katsoivat tulleensa syrjityiksi, kun heidän hakemuksensa oleskeluluvan
muuttamisesta oli kestänyt pidempään kuin muiden hakijoiden.

Maahanmuuttoviraston mukaan oleskelulupahakemusten käsittely oli poliisin ja
Maahanmuuttoviraston välisestä toimivallansiirrosta johtuen tilapäisesti ruuhkautunut
vuodenvaihteessa 2016–2017, jolloin hakijoiden oleskelulupahakemukset ovat olleet vireillä.
Maahanmuuttovirasto oli myös joutunut priorisoimaan tiettyjä hakemuksia, kuten
esimerkiksi sellaisia, joissa hakijoilla ei ole ollut voimassa olevaa oleskelulupaa lainkaan tai
muun kiireellisen syyn takia. Muuten maahanmuuttovirasto oli yrittänyt purkaa ruuhkaa
tasaisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ei syntynyt perustelua
olettamaa siitä, että Maahanmuuttovirasto olisi viivytellyt hakijoiden hakemusten
käsittelyssä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sen sijaan hakijoiden
oleskelulupahakemusten pitkän käsittelyajan on selvitetty johtuneen vastaajan
ruuhkautuneesta työtilanteesta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Muutoksen käsittelyn viivästyminen (PDF) [pdf, 108.9 kB]

Asiointi englanniksi

Kieli, asunto-osakeyhtiön menettely, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 379/2017

Antopäivä: 11.6.2018

Englanninkielinen hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun asunto-osakeyhtiön hallitus ei
vastannut hänen englanninkielisiin viesteihinsä englannin kielellä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-
arvolautakunta katsoi, ettei saadusta selvityksestä ilmennyt, että englanti olisi ollut yhtiön
hallinnon asiointikieli. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa ja
hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 379/2017 Asiointi englanniksi (PDF) [pdf, 101.2 kB]

Perhesuhteen vaikutus lapsilisään

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus, perhesuhde, erilainen kohtelu, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Kansaneläkelaitos lakkautti lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen maksamisen hakijalle hänen
solmittua avioliiton. Hakija katsoi Kansaneläkelaitoksen syrjineen häntä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kun otettiin huomioon aviopuolisoiden
keskinäisen elatusvastuun periaate ja puolisoiden elatuskykyarvioinnissa huomioon otettavat
elatusvastuut, asiassa ei ollut syntynyt syrjintäolettamaa. Lautakunta jätti tutkimatta väitteet,
jotka koskivat sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden menettelyjä,
koska lautakunnalla ei ole toimivaltaa tutkia kyseisten lainkäyttöelinten toimintaa.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Perhesuhteen vaikutus lapsilisään (PDF) [pdf, 63.8 kB]

Asiointi englanniksi

Kieli, isännöitsijän menettely, syrjintäolettama, oikeuttamisperuste

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 2xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Asunto-osakeyhtiön isännöitsijä ei ollut vastannut englanninkielisen hakijan
isännöitsijälle lähettämiin sähköpostiviesteihin englannin kielellä, vaikka englanti oli
saadun selvityksen mukaan yksi yhtiön asiointikielistä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei isännöitsijän menettelylle ollut
yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua oikeuttamisperustetta, ja että yhtiö oli siten
syrjinyt hakijaa välittömästi hänen kielensä perusteella. Lautakunta kielsi yhtiötä
uusimasta syrjivää menettelyään.

Tapausseloste YVTltk 2xx/2017 Asiointi englanniksi (PDF) [pdf, 84.7 kB]

Passin peruuttaminen

Passin peruuttaminen, sosiaaliviranomaisen, rajavartiolaitoksen ja poliisilaitoksen menettely,
sukupuoli, tutkimatta jättäminen, alkuperä, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 2xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi alkuperänsä ja sukupuolensa perusteella sijaishuoltoon
sijoitetun lapsensa passin peruuttamista ja maasta poistamisen estämistä koskevassa asiassa.
Hakija katsoi, että häntä olivat syrjineet asiassa kunnan sosiaaliviranomainen,
rajavartiolaitos ja poliisilaitos.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta jätti hakemuksen tutkimatta siltä osin kun se koski
aikaa ennen 1.1.2015 sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa
tarkoitettua syrjintää. Lautakunta hylkäsi hakemuksen muilta osin katsoen, ettei asiassa ollut
syntynyt syrjintäolettamaa.

Tapausseloste YVTltk 2xx/2017 Passin peruuttaminen (PDF) [pdf, 77.5 kB]

Avustaja lentomatkustamisessa

Kohtuulliset mukautukset, avustaja, avustaminen, lentomatkustaminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Kuulo- ja näkövammaiselta hakijalta, jolla oli priority -turvatarkastuslinjan käyttämiseen
oikeuttava business -luokan lentolippu, oli evätty kulku priority –turvatarkastukseen, koska
hänen henkilökohtaisella avustajallaan oli economy –luokan lentolippu, joka ei oikeuttanut
priority –turvatarkastuslinjan käyttöön.

Ottaen huomioon, että Asetuksen (EY) N:o 1107/2006, liite III mukaan, jos vammaisella tai
liikuntarajoitteisella henkilöllä on mukanaan avustaja, tämän on voitava antaa pyydettäessä
tarvittava apu lentoasemalla sekä ilma-alukseen nousussa ja sieltä poistumisessa,
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt syrjintäolettama
yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetun asianmukaisen ja tarpeellisen mukautuksen
epäämisestä, jolloin todistustaakka kääntyy. Vastaajan on olettama kumotakseen
näytettävä, ettei se ole menetellyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjintäkiellon vastaisesti.

Vastaaja oli antamassaan selvityksessä todennut, että hakijan pyytämä kohtuullinen
mukautus olisi tullut tehdä, mutta se oli erehdyksessä evätty hakijalta.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja oli myöntänyt kohtuullisen
mukautuksen epäämisen hakijalta, joten asiassa syntynyt syrjintäolettama ei kumoutunut.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi A Oyj:n evänneen hakijalta
yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetun kohtuullisen ja tarpeellisen mukautuksen
lentokentän turvatarkastuksessa ja kielsi A Oyj:tä jatkamasta hakijan tai kenenkään muun
vammaisen henkilön syrjintää.

Koska vastaaja oli todennut, että hakijan pyytämä mukautus olisi tullut tehdä ja selvittänyt
ryhtyneensä toimenpiteisiin, jotta vastaava kohtuullisen mukautuksen epääminen ei
toistuisi, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei katsonut aiheelliseksi asettaa uhkasakkoa
kieltopäätöksensä tehosteeksi.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Avustaja lentomatkustamisessa (PDF) [pdf, 124.2 kB]

Iän vaikutus opiskelija-alennukseen

Julkinen joukkoliikennepalvelu, opiskelija-alennus, ikä, muu henkilöön liittyvä syy, välitön
syrjintä, välillinen syrjintä, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija, joka on opiskelija, katsoi vastaajan syrjineen häntä, kun se asetti hänelle hänen
ikänsä perusteella lisäedellytyksen opiskelija-alennuksen saamiseksi vastaajan järjestämissä
julkisissa joukkoliikennepalveluissa. Lisäksi hakija katsoi vastaajan syrjineen häntä, kun se
edellytti häneltä myönteistä opintotukipäätöstä opiskelija-alennuksen saamiseksi. Vastaaja
kiisti menetelleensä asiassa syrjivästi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan syrjineen hakijaa sekä välittömästi
hänen ikänsä perusteella että välillisesti yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun
muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lautakunta kielsi vastaajaa uusimasta tai
jatkamasta hakijaan kohdistunutta syrjivää menettelyään. Lautakunta asetti vastaajalle
kieltopäätöstensä tehosteiksi 20 000 euron suuruiset uhkasakot.

(Ään.)

Lainvoimainen välitöntä syrjintää koskevilta osin. Helsingin hallinto-oikeus kumosi 5.6.2020 antamallaan lainvoimaisella päätöksellä lautakunnan päätöksen välillistä syrjintää koskevilta osin, koska katsoi, että hakijan asema 30 vuotta täyttäneenä yliopisto-opiskelijana, joka ei voi saada opintotukea, on tosiasiallinen olosuhde, eikä henkilöön liittyvä syy.

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Iän vaikutus opiskelija-alennukseen (PDF) [pdf, 132.4 kB]

Tasa-arvolain soveltaminen

Vanhemmuus, vireillepano-oikeus, tasa-arvolaki, tutkimatta jättäminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hän ei ollut saanut koululta tietoja huostaanotetusta
lapsestaan, eikä esimerkiksi kutsuja koulun juhlatilaisuuksiin tai tietoa koulukuvausten
ajankohdista.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että tässä vanhemmuutta ja
perheenhuoltovelvollisuutta koskeneessa syrjintäasiassa sovellettiin tasa-arvolakia.
Koska asiaa ei ollut tuonut lautakunnan käsiteltäväksi tasa-arvolain 20 §:n 1 momentissa
edellytetyllä tavalla tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö, lautakunta jätti
hakemuksen on tutkimatta.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Tasa-arvolain soveltaminen (PDF) [pdf, 23.1 kB]

Kohtuulliset mukautukset julkisessa joukkoliikennepalvelussa

Julkinen joukkoliikennepalvelu, vammaisuus, kohtuulliset mukautukset, syrjintäolettama,
uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 1xx/2016

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija katsoi, ettei hän voi käyttää vastaajan järjestämiä julkisia joukkoliikennepalveluja
yhdenvertaisesti muiden kanssa, koska hän ei näkövammastaan johtuen pysty käyttämään
vastaajan matkakortin arvo-ominaisuutta. Hän pyysi vastaajalta kohtuullisena
mukautuksena vapautusta matkakortin arvo-ominaisuuden käytöstä. Vastaaja katsoi, että
hakijan mahdollisuus käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä yhdenvertaisesti muiden
kanssa oli turvattu muilla tavoin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut esittänyt asiassa
sellaista selvitystä, joka olisi kumonnut asiassa syntyneen syrjintäolettaman. Näin ollen
lautakunta katsoi vastaajan evänneen hakijalta kohtuulliset mukautukset ja kielsi tätä
uusimasta hakijaan kohdistunutta syrjintää.

Ottaen huomioon, että hakijalla on 1.1.2018 alkaen ollut mahdollisuus saada
näkövammansa perusteella vastaajan maksuton matkakortti, eikä hänellä ole siten ollut
kyseisestä ajankohdasta alkaen tarvetta näkövammastaan johtuville, matkojensa
maksamiseen liittyville kohtuullisille mukautuksille vastaajan järjestämissä julkisissa
joukkoliikennepalveluissa, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei uhkasakon
asettaminen ollut käsillä olevassa asiassa tarpeellista.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 1xx/2016 Kohtuulliset mukautukset julkisessa joukkoliikennepalvellussa (PDF) [pdf, 110.8 kB]

Luottokelpoisuuden arviointimenettely

Luottokelpoisuuden arviointimenettely, toimivalta, välitön moniperusteinen syrjintä, sukupuoli, kieli,
ikä, asuinpaikka, taloudelliset syyt, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 2xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, syyllistyikö
luottolaitosyhtiö yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kiellettyyn syrjintään, kun yhtiö oli evännyt A:lta
verkkokauppaostosten yhteydessä laskuluoton myöntämisen hänen asuinpaikkansa ja sellaisten
syrjintäperusteiksi luokiteltavien seikkojen kuin sukupuoli, ikä ja kieli sekä niiden yhteisvaikutuksen perusteella. Valtuutettu pyysi lautakuntaa kieltämään luottolaitosyhtiötä jatkamasta ja uusimasta syrjintää palvelutoiminnassaan sekä asettamaan kieltopäätöksen tehosteeksi sen suuruisen uhkasakon, jonka lautakunta katsoo olevan tehokas, oikeasuhtainen ja varoittava.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoi, että vaikka tilastollisista muuttujista muodostetaan yksilöllinen pisteytys, kyseessä ei ollut henkilön tuloihin ja muuhun taloudelliseen asemaan perustuva yksilöllinen arviointi, vaan pääosin syrjintäperusteisiin liittyviin syihin nojaava tilastollinen profilointi.

Luottolaitosyhtiö katsoi, ettei se ollut syrjinyt hakijaa taikka käyttänyt syrjiviä kriteerejä luotonannossaan. Vaikka jokin tietty kriteeri sellaisenaan vaikuttaisi olevan syrjivä, yhtiön mukaan tuli huomioida yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentti, jonka mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjivää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä on muutoin hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Yhtiön mukaan sen käyttämät tilastolliset arviointimenetelmät maksukyvyn arvioinnin osatekijänä on yksiselitteisesti hyväksytty.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi yhdenvertaisuuslain 3 §:n ja sen esitöiden perusteella, että käsillä ollut moniperusteinen syrjintä kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan, vaikka luottokelpoisuuden arviointijärjestelmässä on muun ohella käytetty yhtenä kriteerinä sukupuolta. Lautakunta katsoi yhdenvertaisuuslain esitöistä ilmenevän, että sillä on toimivalta lausua asiasta myös siltä osin kuin kyse on tasa-arvolain tulkinnasta, vaikka asiaa ei lautakunnassa ole saattanut vireille tasa-arvolain 20 §:ssä säädetyin tavoin tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että luottolaitosyhtiön käyttämässä pisteytysarvioinnissa oli kysymys muita henkilöitä koskevista tilastollisista tiedoista ja maksuhäiriöistä, joiden nojalla oli tehty oletuksia A:n luottokelpoisuudesta. Yhtiö oli sellaisilla henkilöön liittyvillä kielletyillä syrjintäperusteilla kuin sukupuoli, äidinkieli, ikä ja asuinalue olettanut A:n luottokelpoisuuden heikommaksi kuin se muutoin muilla ominaisuuksilla olisi ollut.

Samalla yhtiö oli sivuuttanut A:n omasta luottokäyttäytymisestä ja –kelpoisuudesta kertovat yksilölliset tiedot, vaikka ne olisivat puoltaneet luoton myöntämistä hänelle. Yhtiön käyttämä menettely A:n luottokelpoisuuden arvioinnissa ei siten perustunut A:n luottokelpoisuuden yksilölliseen arviointiin vaan sellaiseen tilastolliseen arviointimenetelmään, joka olennaisin osin perustui yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä ja tasa-arvolaissa kielletyiksi määriteltyihin syrjintäperusteisiin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi luottolaitosyhtiötä uusimasta A:han tai kehenkään muuhun kohdistunutta lautakunnan päätöksestä ilmenevää yhdenvertaisuuslain 8 §:n ja tasa-arvolain 8 e §:n vastaista menettelyä ja asetti 100 000 euron uhkasakon kieltopäätöksensä tehosteeksi.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 2xx/2017 Luottokelpoisuuden arviointimenettely (PDF) [pdf, 145.2 kB]

Vesibussiliikenteen esteettömyys

Saavutettavuus, vesibussiliikenne, liikennekokeilu, yhdenvertaisuuden edistäminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 2xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Vammastaan johtuen liikkumiseensa pyörätuolia käyttävä hakija oli aikonut matkustaa
julkisen liikenteen vesibussilinjan veneellä. Hän oli kuitenkin saanut kaupungilta tiedon,
etteivät vesibussilinjan kaikki laiturit olleet esteettömiä. Hakijalle oli selvitetty kyseessä
olleen pikavauhtia toteutettu kokeilu, jossa kaikkia laitureita ei voitu muuttaa esteettömiksi,
ja jonka perusteella päätettäisiin mahdollisesta vesibussiliikenteen jatkosta tulevina kesinä.
Kokeilun yhteydessä kerättiin käyttäjäkokemuksia. Jos vesibussiliikennettä jatkettaisiin
tulevina kesiä, se kilpailutettaisiin niin, että kilpailutuksessa pyritään liikkumisen
esteettömyyteen kuten muussakin kaupunkiseudun joukkoliikenteessä.

Ottaen huomioon, että YK:n vammaisyleissopimuksen toteutumista valvovan komitean
mukaan sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan syrjintäkielto velvoittaa määrittelemään kielletyksi
syrjinnäksi pääsyn epäämisen vammaisilta yhdenvertaisesti kuljetukseen, yhdenvertaisuus-
ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt syrjintäolettama välillisestä
syrjinnästä, jolloin todistustaakka kääntyi. Vastaajan on olettama kumotakseen näytettävä,
ettei se ole menetellyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjintäkiellon vastaisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiaa yhdenvertaisuuslain
soveltamisen kannalta arvioitaessa oli otettava huomioon, että kyse oli ollut
kokeiluhankkeesta, jolla kerättiin tietoja kävijämääristä sekä palautetta käyttäjiltä, ja että
Turun kaupunki oli ryhtynyt toimenpiteisiin hankkeen esteettömyyden edistämiseksi
liikennöitsijän kanssa solmimaansa sopimukseen otetulla vähimmäisvaatimuksella siitä,
että myös liikuntarajoitteisten mahdollisimman hyvä kulku alukseen tulee mahdollistaa, ja
että liikennöintiin käytetty alus on ollut tämän vähimmäisvaatimuksen mukainen. Lisäksi oli
otettava huomioon, että kaupunki ryhtyi laiturirakennelmien esteellisyyden osittaiseen
poistamiseen, ja että myös liikuntarajoitteisten henkilöiden oli mahdollista osallistua
kokeiluun, ja ettei laiturirakennelmien esteellisyyden poistaminen kokonaisuudessaan ollut
mahdollista hankkeen nopean aikataulun johdosta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vesibussiliikenteen kokeiluhankkeen
tavoitteiden saavuttamiseksi käytetyt keinot olivat asianmukaisia ja tarpeellisia
yhdenvertaisuuslain 13 §:n tarkoittamalla tavalla.

Asiassa saadun selvityksen perusteella yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi
asiassa syntyneen syrjintäolettaman kumoutuneen ja hylkäsi hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 2xx/2017 Vesibussiliikenteen esteettömyys (PDF) [pdf, 100.1 kB]

Uskonnottomat hautajaiset

Hautaustoimi, uskonnottomat hautajaiset, kirkon tilojen luovuttaminen, syrjintäolettaman
syntyminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 2xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun evankelis-luterilainen seurakunta olisi luovuttanut
hautausmaan krematorion yhteydessä olleen kappelinsa hänen äitinsä uskonnottoman
muistotilaisuuden järjestämiseen vain sillä ehdolla, että pappi olisi suorittanut vainajan
siunauksen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettama, koska
saadun selvityksen mukaan monissa seurakunnissa seurakunnan tiloja oli luovutettu
käytettäväksi myös uskonnottoman muistotilaisuuden järjestämiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi hautaustoimilaista ja sen esitöistä sekä
kirkkolaista ja kirkkojärjestyksestä käyvän ilmi, että kirkon kappelien käyttämisestä ja
käyttöön luovuttamisesta säädetään hautaustoimilain sijasta kirkkolailla,
kirkkojärjestyksellä sekä kirkon omilla suosituksilla, jotka perustuvat oleellisesti kirkon
näkemykseen evankelis-luterilaisen uskonnon tulkinnasta.

Evankelis-luterilaisen seurakunnan ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon perusteet olla
luovuttamatta sen omia kirkollisin toimituksin pyhitettyjä tiloja uskonnottomien
tilaisuuksien pitämiseen perustuvat kirkon perustuslaissa tunnustetun itsehallinnon piiriin
kuuluvaan ja perustuslaissa uskonnonvapautena turvattuun kirkon omaan uskonto- ja
pyhyyskäsitykseen, joista päättäminen kuuluu kirkolle itselleen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettaman
kumoutuneen ja hylkäsi hakemuksen.

(Ei lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 2xx/2017 Uskonnottomat hautajaiset (PDF) [pdf, 45.7 kB]

Turun hallinto-oikeuden päätös lisätään myöhemmin.

Lyhytaikainen vamma

Taksipalvelu, polvivamma, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 3xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija joutui liikkumaan kyynärsauvojen avulla, koska hän oli kahta kuukautta aiemmin
loukannut polvensa. Hän katsoi tulleensa syrjityksi taksipalveluissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei hakijaa ollut pidettävä hakemuksessa
tarkoitettuna ajankohtana lyhytaikaisen vammansa perusteella yhdenvertaisuuslaissa
tarkoitettuna vammaisena henkilönä. Taksinkuljettajan velvollisuus kohtuullisiin
mukautuksiin ei näin ollen tullut asiassa arvioitavaksi. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut
syntynyt syrjintäolettamaa myöskään hakijan terveydentilan perusteella, ja hylkäsi
hakemuksen.

(Lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 3xx/2017 Lyhytaikainen vamma (PDF) [pdf, 92.4 kB]

Palkitseminen urheilumenestyksestä

Urheilumenestys, vammaisurheilu, palkitseminen, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 2xx/2017

Antopäivä: xx.xx.2018

Hakija oli vuonna 2016 voittanut pronssia tarkkuussuunnistuksen MM-kilpailuissa
perussarjan viestissä. Kaupunki ei palkinnut hakijaa suorituksesta, vaikka hänet oli vuonna
2011 palkittu vastaavasta urheilumenestyksestä. Uusien vuonna 2011 voimaan tulleiden
palkitsemissääntöjen mukaan kaupunki katsoi, ettei tarkkuussuunnistus ole sellainen
yleisesti tunnettu ja kilpailtu laji, joka oikeuttaisi palkitsemiseen. Hakija katsoi tulleensa
syrjityksi urheilusuoritusten palkitsemisessa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen olettama välillisestä
syrjinnästä, koska kaupungin palkitsemissäännön mukaan enimmäkseen vammaisille
tarkoitetussa urheilulajissa kilpailevaa hakijaa ei palkittu hänen saavuttamastaan
urheilumenestyksestä.

Lautakunta katsoi palkitsemissääntöjen muuttamiseen olleen hyväksyttävää niiden
aikaisemman tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi ja että palkitseminen on voitu
hyväksyttävästi rajoittaa uusien sääntöjen mukaisesti kansainvälisesti tunnettuihin ja
kilpailtuihin lajeihin. Koska tarkkuussuunnistus ei ole ollut kansainvälisesti riittävän laajasti
tunnettu urheilulaji, kaupungin urheilumenestyksen palkitsemiselle asettamat kriteerit eivät
täyttyneet nyt käsillä olevassa tapauksessa. Palkitsemisen rajoittaminen kaupungin
palkitsemissäännössä kansainvälisesti tunnettuihin ja kilpailtuihin lajeihin oli
yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla asianmukainen ja tarpeellinen keino edellä
mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettaman
kumoutuneen ja hylkäsi hakemuksen.

(Ei lainvoimainen)

Tapausseloste YVTltk 2xx/2017 Urheilumenestyksestä palkitseminen (PDF) [pdf, 111.0 kB]

‍