Tapausselosteet 2018

Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, syrjintäolettama, välillinen syrjintä, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 390/2018
Antopäivä: 11.6.2018

Kuulonäkövammainen hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hän ei saanut tarvitsemaansa tulkkausta huolimatta tulkkauspäätöksestä, jonka mukaan hän on kuulonäkövammansa perusteella oikeutettu saamaan Kelan tarjoamaa tulkkauspalvelua.

Hakijan mukaan vapaita päteviä kuulovammaisten tuoteryhmän tulkkeja olisi ollut saatavilla, mutta he eivät saa tulkata kuulonäkövammaisille henkilöille, eikä Kela välitä heitä silloinkaan, kun se johtaa siihen, että hakija jää kokonaan ilman tulkkia.

Hakija oli jäänyt kokonaan ilman tulkkia 20.1.2018 ja 2.2.2018, koska Kela ei kyennyt välittämään hänen tilauksiinsa kuurosokeiden tulkeilta edellyttämänsä lisäpätevyyden omaavia tulkkeja.

Kela ei pitänyt menettelyänsä palvelun laadun ja toteuttamistavan määrittelyssä yksittäistä asiakasta vammaisuuden perusteella syrjivänä, koska samoja periaatteita noudatetaan yleisesti eri asiakasryhmien tulkkauspalvelun järjestämisessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama välillisestä syrjinnästä, koska näennäisesti yhdenvertainen peruste oli asettanut hakijan muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn takia.

Kela oli katsonut, ettei se voi enää olla vastuussa asiakkaan palvelun järjestämisestä, jos yksittäisessä tapauksessa poikettaisiin Kelan kuulonäkövammaisten tulkeille asettamista osaamisvaatimuksista. Kela oli kuitenkin poikennut edellyttämistään pätevyysvaatimuksista yksittäisessä tapauksessa X:n kunnassa asuneen kuulonäkövammaisen asiakkaan tulkkauspalvelujen järjestämiseksi.

Lautakunta katsoi, että sinänsä hyväksyttävän, tulkkauksen laadun varmistamiseen liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi käytetty keino ei ollut asianmukainen ja tarpeellinen yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lautakunta katsoi, että Kela ei ole tulkkauspalvelulain 10 §:n mukaisesti huomioinut hakijan toiveita ja yksilöllisiä tarpeita tulkkauspalvelua järjestettäessä, ottaen erityisesti huomioon, että hakijan tulkkauspyyntöön olisi ollut käytettävissä kuulovammaisille tulkitsemaan hyväksyttyjä tulkkeja ja kuulonäkövammaisen henkilön tulkkauspalvelun luonne subjektiivisena oikeutena sekä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussaan 12.1.2018 (KHO 2018:16) antama linjaus siitä, että henkilökohtaisen avun luonteesta subjektiivisena oikeutena seuraa, ettei henkilökohtaista apua saa järjestää siten, että sen käyttö järjestämistavan vuoksi tosiasiassa estyy.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan saaneen aiemmin lautakunnan kieltopäätöksen vastaavasta asiasta. Näin ollen Kelan olisi tullut palvelun tarjoajana tietää, miten yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa tulkitaan tämäntyyppisessä asiassa ja että hakijan asettaminen muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn perusteella olisi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei Kela kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä olettamaa välillisestä syrjinnästä ja asetti kieltopäätöksensä tehosteeksi 25.000 euron uhkasakon.

Lainvoimainen.

YVTltk-tapausseloste-11.6.2018-tulkkauspalvelu-2.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, asuinpaikka, syrjintäolettama, välitön syrjintä, positiivinen erityiskohtelu, yhdenvertaisuuden edistäminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 246/2017
Antopäivä: 11.6.2018

Etelä-Suomessa asuva kuulonäkövammainen hakija katsoi tulleensa ilman painavaa syytä asetetuksi eri asemaan ja siten syrjityksi, koska Kela vaati kaikilta viittomakielen tulkeilta tietyn kurssin käymistä ehtona sille, että tulkki voi tulkata kuulonäkövammaisille. Kuitenkin X:n kunnassa Kela oli hyväksynyt käytettäväksi sellaisen tulkin palveluja, joka ei ollut tätä kurssia suorittanut. X:n seudulla asuvat kuurosokeat saavat edelleen tilata kurssia käymättömän tulkin. Sen sijaan muualla asuva ei enää saa käyttää tuttua tulkkia, jos tämä ei ole suorittanut vaadittua kurssia, vaan tilalle tuodaan satojenkin kilometrien päästä korvaava tulkki. Lisäksi hakija katsoi Kelan X:n kunnassa toteuttamien erityisjärjestelyjen olleen yhden henkilön kiellettyä suosimista.

Kelan selvityksen mukaan, kun asiakkaan palveluun ei toistuvasti onnistuttu järjestämään tulkkia marras-joulukuussa 2016 ja asiakkaan oikeus palveluun vaarantui, Kela hankki asiakkaan tarvitseman palvelun suorahankinnalla Pohjois-Suomessa toimivalta palveluntuottajalta, jonka tulkkina työskenteli X:n kunnassa työskentelevä Kelan aiemmin käyttämä tulkki, jolta puuttui Kelan edellyttämä lisäpätevöityminen kuulonäkövammaisille tulkkaamiseen. Tehty suorahankintasopimus turvasi X:n kunnassa asuvan asiakkaan oikeuden tulkkauspalveluun ja varmisti asiakkaiden keskinäisen yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen palvelun järjestämisessä. Kyseinen suorahankinta ei millään tavoin rajoittanut hakijan oikeutta palveluun tai saattanut häntä eriarvoiseen asemaan X:n kunnassa asuvaan asiakkaaseen verrattuna.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama asuinpaikkaan perustuvasta välittömästä syrjinnästä.

Lautakunta katsoi Kelan X:n kunnassa asuneen kuulonäkövammaisen tulkkauspalvelujen turvaamiseksi toteuttaman järjestelyn perustuneen tulkkauspalvelulain velvoitteisiin ja, että menettelyllä oli sinänsä ollut hyväksyttävä tavoite, kuten yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä edellytetään. Edelleen lautakunta katsoi Kelan hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi käyttämien keinojen olleen oikeasuhtaisia.

Ottaen huomioon yhdenvertaisuuslain 9 §:ssä hyväksytty positiivinen erityiskohtelu sekä kuulonäkövammaisen henkilön tulkkauspalvelun luonne subjektiivisena oikeutena, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei katsonut Kelan X:n kunnassa asuvan kuulonäkövammaisen henkilön tulkkauspalvelun yhdenvertaisen saamisen turvaamiseksi toteuttaman järjestelyn merkinneen kiellettyä yhden henkilön suosimista.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi hakijan ja X:n kunnassa asuneen kuulonäkövammaisen olleen oikeudellisesti merkittäviltä osin vertailukelpoisessa tilanteessa, koska kummankin kuulonäkövammaisen asiakaan tulkkauspalvelujen turvaamiseksi olisi ollut tarpeen joustaa Kelan kuulonäkövammaisen tulkille asettamasta lisäkoulutusvaatimuksesta, mutta vain toisen kuulonäkövammaisen asiakkaan kohdalla Kela menetteli niin, että se jousti asettamastaan lisäkoulutusvaatimuksesta. Hakijan tulkkauspalvelujen järjestämisessä Kela ei menetellyt samoin, minkä johdosta hakija jäi vaille tarvitsemaansa tulkkauspalvelua yksittäisissä tulkkauspalvelutilauksissa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi Kelan menettelyn hakijan ja X:n kunnassa tulkkauspalveluja tarvinneen kuulonäkövammaisen asiassa on olleen yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitettua hakijan syrjintää hänen asuinpaikkaan liittyvästä syystä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei katsonut aiheelliseksi antaa asiassa kieltopäätöstä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta määräsi Kelan ryhtymään yhdenvertaisuuslain 5 §:n 1 momentin mukaisiin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi tulkkauspalvelujen järjestämisessä. Kelan tulee huolehtia siitä, että tulkkauspalveluja tarvitsevien kuurosokeiden henkilöiden oikeus tulkkauspalveluihin toteutuu yhdenvertaisesti niin, etteivät he jää ilman tulkkauspalvelua asuinpaikkaan tai muuhun henkilöön liittyvistä syistä.

Lainvoimainen.

YVTltk-tapausseloste-11.6.2018-tulkkauspalvelu-1.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Oikaisuvaatimus, tutkimatta jättämisen peruste, päätöksen tiedoksianto, kieli, välitön syrjintä, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 339/2017
Antopäivä: 18.6.2018

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että hakijan aiemmin lautakunnalle tekemä hakemus oli tullut jättää tutkimatta, koska hakijalla oli ollut hakemuksentekohetkellä vireillä samaa asiaa koskeva valitusasia hallinto-oikeudessa. Koska valitusasia ei ollut vireillä hallinto-oikeudessa enää oikaisuvaatimushetkellä, lautakunta tutki asian.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi poliisilaitoksen syrjineen ranskankielistä hakijaa hänen kielensä perusteella häntä koskevan päätöksen tiedoksiantamisessa. Lautakunta hylkäsi hakemuksen muilta osin.

YVTltk tapausseloste 18.6.2018-oleskeluoikeuden rekisteroinnin peruuttaminen.pdf (pdf, 0.04 Mt)

----------------------

Julkinen päivähoito, syrjintäolettama, uskonto, vegaaninen ruokavalio, välitön syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 317/2017
Antopäivä: 18.6.2018

Hakijan perhe on uskonnoltaan buddhalainen ja noudattaa siitä johtuen vegaaniruokavaliota. Hakijan Helsingin kaupungin päiväkodissa päivähoidossa olleelle lapselle ei ollut järjestetty kaupungin julkisessa päivähoidossa hänen uskontoonsa sopivaa ruokavaliota, vaikka kaupunki oli järjestänyt muiden uskontojen lapsille heidän uskontoonsa sopivan ruokavalion. Tällä perusteella yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt syrjintäolettama välittömästä syrjinnästä.

Vastaaja ei esittänyt, ettei sen olisi ollut mahdollista järjestää varhaiskasvatuslain mukaista vegaaniruokaa päiväkodissa myös hakijan lapselle.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja ole kyennyt kumoamaan syntynyttä syrjintäolettamaa, ja kielsi kaupunkia jatkamasta tai uusimasta syrjivää menettelyään.

Ottaen huomioon, että vegaaniruokaa on vuoden 2018 alusta lähtien tarjottu kaikissa kaupungin päiväkodeissa lapsille, jotka noudattavat myös kotona vegaaniruokavaliota, ja että myös hakijan lapsi on saanut päiväkodissa vegaaniruokaa vuoden 2018 alusta lähtien, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei katsonut aiheelliseksi asettaa uhkasakkoa kieltopäätöksensä tehosteeksi.

YVTltk-tapausseloste-18.6.2018-uskonnollinen vakaumus - paivakotiruoka.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Tutustuminen kouluun, vammaisuus, positiivinen erityiskohtelu, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 314/2017
Antopäivä: 18.6.2018

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi vammaisuutensa perusteella kun häntä ei kutsuttu koulun järjestämään yleiseen tutustumispäivään pidennetyn oppivelvollisuutensa esiopetusta tai perusopetuksen ensimmäistä luokkaa edeltävästi, vaan hänet kutsuttiin tutustumaan kouluun pidennetyn oppivelvollisuutensa esiopetusta edeltävästi hänelle erikseen järjestettynä ajankohtana.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että koulun menettelyssä oli hakijalle hänen pidennetyn oppivelvollisuutensa esiopetusta edeltävästi järjestettyä tutustumista koskevilta osin kyse positiivisesta erityiskohtelusta. Lautakunta katsoi lisäksi, ettei hakijaa ollut kohdeltu vertailukelpoisessa tilanteessa olleita oppilaita epäsuotuisammin kun häntä ei ollut kutsuttu koulun yleisesti järjestämään tutustumispäivään perusopetuksen ensimmäistä luokkaa edeltävästi. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa ja hylkäsi hakemuksen.

YVTltk-tapausseloste-18.6.2018-vammaisen lapsen tutustuminen kouluun.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Yksityinen päivähoito, vakaumus, vegaaninen ruokavalio, välitön syrjintä

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 291/2017
Antopäivä: 18.6.2018

Yksityinen päiväkoti peri hakijan lapsille päiväkodissa tarjottavasta vegaaniruuasta erillisen lisämaksun. Yritys ei perinyt lisämaksua muiden erityisruokavalioiden perusteella päiväkodissa tarjottavista ruuista, vaikka esimerkiksi allergian vuoksi tarjottavasta erityisruoka-annoksista aiheutui yritykselle samansuuruisia kustannuksia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei yritys kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä, vakaumukseen perustunutta välitöntä syrjintää koskevaa syrjintäolettamaa, ja kielsi vastaajaa jatkamasta hakijaan kohdistunutta syrjintää.

YVTltk_tapausseloste18.6.2018-vegaaniruokailu yksityisessa paivakodissa.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Kieli, asunto-osakeyhtiön menettely, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 379/2017
Antopäivä: 11.6.2018

Englanninkielinen hakija katsoi tulleensa syrjityksi kun asunto-osakeyhtiön hallitus ei vastannut hänen englanninkielisiin viesteihinsä englannin kielellä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei saadusta selvityksestä ilmennyt, että englanti olisi ollut yhtiön hallinnon asiointikieli. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa ja hylkäsi hakemuksen.

YVTltk_tapausseloste-11.6.2018-asunto-osakeyhtion asiointikieli.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus, perhesuhde, erilainen kohtelu, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 309/2018
Antopäivä: 11.6.2018

Kansaneläkelaitos lakkautti lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen maksamisen hakijalle hänen solmittua avioliiton. Hakija katsoi Kansaneläkelaitoksen syrjineen häntä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kun otettiin huomioon aviopuolisoiden keskinäisen elatusvastuun periaate ja puolisoiden elatuskykyarvioinnissa huomioon otettavat elatusvastuut, asiassa ei ollut syntynyt syrjintäolettamaa. Lautakunta jätti tutkimatta väitteet, jotka koskivat sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden menettelyjä, koska lautakunnalla ei ole toimivaltaa tutkia kyseisten lainkäyttöelinten toimintaa.

YVTltk_tapausseloste 11.6.2018-lapsilisan yksinhuoltajakorotus.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Kieli, isännöitsijän menettely, syrjintäolettama, oikeuttamisperuste

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 286/2017
Antopäivä: 11.6.2018

Asunto-osakeyhtiön isännöitsijä ei ollut vastannut englanninkielisen hakijan isännöitsijälle lähettämiin sähköpostiviesteihin englannin kielellä, vaikka englanti oli saadun selvityksen mukaan yksi yhtiön asiointikielistä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei isännöitsijän menettelylle ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua oikeuttamisperustetta, ja että yhtiö oli siten syrjinyt hakijaa välittömästi hänen kielensä perusteella. Lautakunta kielsi yhtiötä uusimasta syrjivää menettelyään.

YVTltk_tapausseloste-116.2018-isannoitsijan menettely englanninkielisiin viesteihin vastaamisessa.pdf (pdf, 0.02 Mt)

---------------------

Passin peruuttaminen, sosiaaliviranomaisen, rajavartiolaitoksen ja poliisilaitoksen menettely, sukupuoli, tutkimatta jättäminen, alkuperä, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 269/2017
Antopäivä: 11.6.2018

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi alkuperänsä ja sukupuolensa perusteella sijaishuoltoon sijoitetun lapsensa passin peruuttamista ja maasta poistamisen estämistä koskevassa asiassa. Hakija katsoi, että häntä olivat syrjineet asiassa kunnan sosiaaliviranomainen, rajavartiolaitos ja poliisilaitos.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta jätti hakemuksen tutkimatta siltä osin kun se koski aikaa ennen 1.1.2015 sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa tarkoitettua syrjintää. Lautakunta hylkäsi hakemuksen muilta osin katsoen, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa.

YVTltk_tapausseloste-11.6.2018-passin peruuttaminen ym.pdf (pdf, 0.02 Mt)

---------------------

Julkinen joukkoliikennepalvelu, opiskelija-alennus, ikä, muu henkilöön liittyvä syy, välitön syrjintä, välillinen syrjintä, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 309/2017
Antopäivä: 21.3.2018

Hakija, joka on opiskelija, katsoi vastaajan syrjineen häntä, kun se asetti hänelle hänen ikänsä perusteella lisäedellytyksen opiskelija-alennuksen saamiseksi vastaajan järjestämissä julkisissa joukkoliikennepalveluissa. Lisäksi hakija katsoi vastaajan syrjineen häntä, kun se edellytti häneltä myönteistä opintotukipäätöstä opiskelija-alennuksen saamiseksi. Vastaaja kiisti menetelleensä asiassa syrjivästi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan syrjineen hakijaa sekä välittömästi hänen ikänsä perusteella että välillisesti yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lautakunta kielsi vastaajaa uusimasta tai jatkamasta hakijaan kohdistunutta syrjivää menettelyään. Lautakunta asetti vastaajalle kieltopäätöstensä tehosteiksi
20 000 euron suuruiset uhkasakot.

(Ään.)

(Ei lainvoimainen)

Tapausseloste HSL opiskelija-alennus 21.3.2018.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Julkinen joukkoliikennepalvelu, vammaisuus, kohtuulliset mukautukset, syrjintäolettama, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 178/2016
Antopäivä: 21.3.2018

Hakija katsoi, ettei hän voi käyttää vastaajan järjestämiä julkisia joukkoliikennepalveluja yhdenvertaisesti muiden kanssa, koska hän ei näkövammastaan johtuen pysty käyttämään vastaajan matkakortin arvo-ominaisuutta. Hän pyysi vastaajalta kohtuullisena mukautuksena vapautusta matkakortin arvo-ominaisuuden käytöstä. Vastaaja katsoi, että hakijan mahdollisuus käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä yhdenvertaisesti muiden kanssa oli turvattu muilla tavoin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut esittänyt asiassa sellaista selvitystä, joka olisi kumonnut asiassa syntyneen syrjintäolettaman. Näin ollen lautakunta katsoi vastaajan evänneen hakijalta kohtuulliset mukautukset ja kielsi tätä uusimasta hakijaan kohdistunutta syrjintää.

Ottaen huomioon, että hakijalla on 1.1.2018 alkaen ollut mahdollisuus saada näkövammansa perusteella vastaajan maksuton matkakortti, eikä hänellä ole siten ollut kyseisestä ajankohdasta alkaen tarvetta näkövammastaan johtuville, matkojensa maksamiseen liittyville kohtuullisille mukautuksille vastaajan järjestämissä julkisissa joukkoliikennepalveluissa, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei uhkasakon asettaminen ollut käsillä olevassa asiassa tarpeellista.

(Ei lainvoimainen)

Tapausseloste HSL kohtuulliset mukautukset 21.3.2018.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Luottokelpoisuuden arviointimenettely, toimivalta, välitön moniperusteinen syrjintä, sukupuoli, kieli, ikä, asuinpaikka, taloudelliset syyt, uhkasakko

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto (ään.)

Diaarinumero: 216/2017
Antopäivä: 21.3.2018

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, syyllistyikö luottolaitosyhtiö yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kiellettyyn syrjintään, kun yhtiö oli evännyt A:lta verkkokauppaostosten yhteydessä laskuluoton myöntämisen hänen asuinpaikkansa ja sellaisten syrjintäperusteiksi luokiteltavien seikkojen kuin sukupuoli, ikä ja kieli sekä niiden yhteisvaikutuksen perusteella. Valtuutettu pyysi lautakuntaa kieltämään luottolaitosyhtiötä jatkamasta ja uusimasta syrjintää palvelutoiminnassaan sekä asettamaan kieltopäätöksen tehosteeksi sen suuruisen uhkasakon, jonka lautakunta katsoo olevan tehokas, oikeasuhtainen ja varoittava.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoi, että vaikka tilastollisista muuttujista muodostetaan yksilöllinen pisteytys, kyseessä ei ollut henkilön tuloihin ja muuhun taloudelliseen asemaan perustuva yksilöllinen arviointi, vaan pääosin syrjintäperusteisiin liittyviin syihin nojaava tilastollinen profilointi.

Luottolaitosyhtiö katsoi, ettei se ollut syrjinyt hakijaa taikka käyttänyt syrjiviä kriteerejä luotonannossaan. Vaikka jokin tietty kriteeri sellaisenaan vaikuttaisi olevan syrjivä, yhtiön mukaan tuli huomioida yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentti, jonka mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjivää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä on muutoin hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Yhtiön mukaan sen käyttämät tilastolliset arviointimenetelmät maksukyvyn arvioinnin osatekijänä on yksiselitteisesti hyväksytty.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi yhdenvertaisuuslain 3 §:n ja sen esitöiden perusteella, että käsillä ollut moniperusteinen syrjintä kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan, vaikka luottokelpoisuuden arviointijärjestelmässä on muun ohella käytetty yhtenä kriteerinä sukupuolta. Lautakunta katsoi yhdenvertaisuuslain esitöistä ilmenevän, että sillä on toimivalta lausua asiasta myös siltä osin kuin kyse on tasa-arvolain tulkinnasta, vaikka asiaa ei lautakunnassa ole saattanut vireille tasa-arvolain 20 §:ssä säädetyin tavoin tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että luottolaitosyhtiön käyttämässä pisteytysarvioinnissa oli kysymys muita henkilöitä koskevista tilastollisista tiedoista ja maksuhäiriöistä, joiden nojalla oli tehty oletuksia A:n luottokelpoisuudesta. Yhtiö oli sellaisilla henkilöön liittyvillä kielletyillä syrjintäperusteilla kuin sukupuoli, äidinkieli, ikä ja asuinalue olettanut A:n luottokelpoisuuden heikommaksi kuin se muutoin muilla ominaisuuksilla olisi ollut. Samalla yhtiö oli sivuuttanut A:n omasta luottokäyttäytymisestä ja –kelpoisuudesta kertovat yksilölliset tiedot, vaikka ne olisivat puoltaneet luoton myöntämistä hänelle. Yhtiön käyttämä menettely A:n luottokelpoisuuden arvioinnissa ei siten perustunut A:n luottokelpoisuuden yksilölliseen arviointiin vaan sellaiseen tilastolliseen arviointimenetelmään, joka olennaisin osin perustui yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä ja tasa-arvolaissa kielletyiksi määriteltyihin syrjintäperusteisiin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi luottolaitosyhtiötä uusimasta A:han tai kehenkään muuhun kohdistunutta lautakunnan päätöksestä ilmenevää yhdenvertaisuuslain 8 §:n ja tasa-arvolain 8 e §:n vastaista menettelyä ja asetti 100 000 euron uhkasakon kieltopäätöksensä tehosteeksi.

Lainvoimainen.

YVTltk-tapausseloste-21.3.2018-luotto-moniperusteinen syrjinta-S. L.pdf (pdf, 0.06 Mt)

----------------------

Hautaustoimi, uskonnottomat hautajaiset, kirkon tilojen luovuttaminen, syrjintäolettaman syntyminen

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Diaarinumero: 293/2017
Antopäivä: 6.2.2018

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun evankelis-luterilainen seurakunta olisi luovuttanut hautausmaan krematorion yhteydessä olleen kappelinsa hänen äitinsä uskonnottoman muistotilaisuuden järjestämiseen vain sillä ehdolla, että pappi olisi suorittanut vainajan siunauksen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettama, koska saadun selvityksen mukaan monissa seurakunnissa seurakunnan tiloja oli luovutettu käytettäväksi myös uskonnottoman muistotilaisuuden järjestämiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi hautaustoimilaista ja sen esitöistä sekä kirkkolaista ja kirkkojärjestyksestä käyvän ilmi, että kirkon kappelien käyttämisestä ja käyttöön luovuttamisesta säädetään hautaustoimilain sijasta kirkkolailla, kirkkojärjestyksellä sekä kirkon omilla suosituksilla, jotka perustuvat oleellisesti kirkon näkemykseen evankelis-luterilaisen uskonnon tulkinnasta.

Evankelis-luterilaisen seurakunnan ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon perusteet olla luovuttamatta sen omia kirkollisin toimituksin pyhitettyjä tiloja uskonnottomien tilaisuuksien pitämiseen perustuvat kirkon perustuslaissa tunnustetun itsehallinnon piiriin kuuluvaan ja perustuslaissa uskonnonvapautena turvattuun kirkon omaan uskonto- ja pyhyyskäsitykseen, joista päättäminen kuuluu kirkolle itselleen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettaman kumoutuneen ja hylkäsi hakemuksen.

Ei lainvoimainen.

YVTltk-tapausseloste-6.2.2018-hautaustoimi.pdf (pdf, 0.03 Mt)

----------------------

Taksipalvelu, polvivamma, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 301/2017
Antopäivä: 30.1.2018

Hakija joutui liikkumaan kyynärsauvojen avulla, koska hän oli kahta kuukautta aiemmin loukannut polvensa. Hän katsoi tulleensa syrjityksi taksipalveluissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei hakijaa ollut pidettävä hakemuksessa tarkoitettuna ajankohtana lyhytaikaisen vammansa perusteella yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna vammaisena henkilönä. Taksinkuljettajan velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin ei näin ollen tullut asiassa arvioitavaksi. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa myöskään hakijan terveydentilan perusteella, ja hylkäsi hakemuksen.

Ei lainvoimainen.

Polvivammainen henkilö ja taksipalvelu 30.1.2018.doc.pdf (pdf, 0.02 Mt)

----------------------

Urheilumenestys, vammaisurheilu, palkitseminen, syrjintäolettama

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Diaarinumero: 236/2017
Antopäivä: 30.1.2018

Hakija oli vuonna 2016 voittanut pronssia tarkkuussuunnistuksen MM-kilpailuissa perussarjan viestissä. Kaupunki ei palkinnut hakijaa suorituksesta, vaikka hänet oli vuonna 2011 palkittu vastaavasta urheilumenestyksestä. Uusien vuonna 2011 voimaan tulleiden palkitsemissääntöjen mukaan kaupunki katsoi, ettei tarkkuussuunnistus ole sellainen yleisesti tunnettu ja kilpailtu laji, joka oikeuttaisi palkitsemiseen. Hakija katsoi tulleensa syrjityksi urheilusuoritusten palkitsemisessa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen olettama välillisestä syrjinnästä, koska kaupungin palkitsemissäännön mukaan enimmäkseen vammaisille tarkoitetussa urheilulajissa kilpailevaa hakijaa ei palkittu hänen saavuttamastaan urheilumenestyksestä.

Lautakunta katsoi palkitsemissääntöjen muuttamiseen olleen hyväksyttävää niiden aikaisemman tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi ja että palkitseminen on voitu hyväksyttävästi rajoittaa uusien sääntöjen mukaisesti kansainvälisesti tunnettuihin ja kilpailtuihin lajeihin. Koska tarkkuussuunnistus ei ole ollut kansainvälisesti riittävän laajasti tunnettu urheilulaji, kaupungin urheilumenestyksen palkitsemiselle asettamat kriteerit eivät täyttyneet nyt käsillä olevassa tapauksessa. Palkitsemisen rajoittaminen kaupungin palkitsemissäännössä kansainvälisesti tunnettuihin ja kilpailtuihin lajeihin oli yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla asianmukainen ja tarpeellinen keino edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettaman kumoutuneen ja hylkäsi hakemuksen.

Ei lainvoimainen.

YVTltk-tapausseloste-30.1.2018-urheilumenestys-vammaisurheilu.pdf (pdf, 0.02 Mt)

 
Julkaistu 14.11.2018