Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunnot
Tältä sivulta löytyy yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausuntoja vuosilta 2016-2024.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto Näkövammaisten liitto ry:lle majoitusliikkeiden opaskoiraa käyttäviltä majoittujilta perimästä lisämaksusta 7.2.2024, Dno YVTltk 1439/2023
Näkövammaisten liitto ry on pyytänyt yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 20 §:n 2 momentin mukaisesti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausuntoa siitä, onko opaskoiran käyttäjien majoitusmaksuja koskeva käytäntö yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää.
Lausuntopyynnön mukaan lemmikkimaksun nimellä useimmat majoitusliikkeet perivät erillisen korvauksen majoittujan lemmikistä. Myös opaskoiran käyttäjiltä peritään joissakin majoitusliikkeissä opaskoirasta tällaista lemmikkimaksua.
Näkövammaisten liiton näkemys on se, että lemmikkimaksun periminen opaskoirasta asettaa opaskoiran käyttäjän vammaisuutensa takia eriarvioiseen asemaan ja on näin yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää. Opaskoira ei ole lemmikki vaan apuväline, joka mahdollistaa näkövammaisen henkilön itsenäisen liikkumisen ja yhdenvertaisen aseman muihin nähden.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 31.5.2023, Dno. YVTltk 1301/2022
Lausuntopyyntö, Aluehallintovirasto, Etelä-Suomi, työsuojelun vastuualue, Dnro. ESAVI/43336/2022.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on pyytänyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausuntoa siitä, voiko työntekijöiden erilainen kohtelu olla oikeutettua, kun työnantaja on rajannut työntekijäjärjestön järjestämään lakkoon osallistuneiden työntekijöiden työterveyshuollon palveluita sillä perusteella, että työnantajan ohjeistuksen mukaan työntekijöillä ei ole oikeutta työterveyshuollon palveluihin muidenkaan palkattomien poissaolojen aikana.
Työsuojeluviranomaisen saamien selvitysten perusteella työterveyspalveluiden rajaaminen lakkoon osallistuvien työntekijöiden osalta on yleisesti noudatettu toimintakäytäntö työmarkkinoilla.
Lausuntoa pyydetään yleisellä tasolla ja lautakuntaa pyydetään ottamaan lausunnonpyytäjän erikseen esittämiin kysymyksiin.
Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 22 §:n 3 momentin mukaan työsuojeluviranomainen voi pyytää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta lausunnon yhdenvertaisuuslain tulkinnasta ja soveltamisesta.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta antaa asiassa yhdenvertaisuuslain 22 §:n 3 momentin nojalla lausunnon.
Seloste yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunnosta Itä-Suomen hallinto-oikeudelle sukupuolen korjaamista ja syrjintää sukupuoli-identiteettiin perusteella koskevassa asiassa 19.4.2023, YVTltk 1361/2023
Itä-Suomen hallinto-oikeus, Dnro. 2404/2022.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausuntoa siellä käsiteltävänä olevassa valitusasiassa, jossa on kysymys siitä, että Puolustusvoimien aluetoimisto on hylännyt valittajan (A) hakemuksen reserviläisstatuksen poistamiseksi. Hän on hakenut reserviläisstatuksen poistamista, koska hän on asepalveluksen suorittamisen jälkeen muuttanut sukupuoltaan miehestä naiseksi.
Itä-Suomen hallinto-oikeus pyytää asiassa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 15 §:n mukaista lausuntoa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta.
Itä-Suomen hallinto-oikeus pyytää lautakuntaa ennen kaikkea arvioimaan asiassa tasa-arvolain soveltamista lain tavoitteiden kannalta tasa-arvolain 7 §:n syrjintäkiellon näkökulmasta.
Hallinto-oikeus varaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle mahdollisuuden arvioida asiaa myös laajemmin tasa-arvolain ja mahdollisesti yhdenvertaisuuslain kannalta siltä osin, kuin se kuuluu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto oikeusministeriölle mietinnöistä koskien yhdenvertaisuuslain osittaisuudistusta 12.05.2022, YVTltk 1162/2022
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto yhdenvertaisuusvaltuutetulle 3.3.2022, YVTltk 1021/2021
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on pyytänyt yhdenvertaisuuslain 20 § 2 momentin mukaista lausuntoa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta siitä, olisiko Helsingin kaupungin tullut yhdenvertaisuuslain 5 §:n edistämisvelvollisuutensa nojalla järjestää korona-ajan tiedotustilaisuuksiin viittomakielinen tulkkaus. Lausuntopyyntönsä liitteenä yhdenvertaisuusvaltuutettu on toimittanut selvityspyyntönsä Helsingin kaupungille 30.11.2020, Helsingin kaupungin vastauksen yhdenvertaisuusvaltuutetulle 21.12.2020 sekä kolme yleisönosastokirjoitusta.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 6.6.2019, Dno. YVTltk 688/2019
Lausuntopyyntö 25.4.2019, Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi
Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimialan
juridista tukea hankkimaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunnon
siitä, onko yhdenvertaisuuslain 9 §:n ja 11§:n mukaista laajentaa vammaispalvelulain mukaista oikeutta maksuttomaan päivätoimintaan niin, että subjektiivinen oikeus päivätoimintaan jatkuisi maksuttomana kaikilla niillä vaikeavammaisilla ja kehitysvammaisilla henkilöillä, joilla on ollut kyseinen oikeus jo alle 65-vuotiaana.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 6.6.2019, YVTltk 688/2019 (PDF) [pdf, 88.2 kt]
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018
Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018
Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti.
Saamelaiskäräjät on huolissaan Lapin maakuntavalmistelussa esiin nousseesta tulkinnasta, jonka mukaan tulkkauksen järjestäminen olisi riittävä toimenpide, eikä maakunnan tarvitsisi ensisijaisesti palkata saamen kielen taitoista henkilökuntaa, jonka perusteena pidetään tulevan Lapin maakunnan riittämätöntä rahoitusta.
Saamelaiskäräjien tulkinnan mukaan saamen kielilain tarkoituksena on pyrkiä vähentämään tarvetta tulkkaukseen muun muassa kielitaitovaatimuksilla ja virkavapautta koskevilla säädöksillä, joiden mukaan saamen kielen taitoisten työntekijöiden määrää on tarkoitus saada nykyistä suuremmaksi. Lisäksi lain keskeisenä pyrkimyksenä on, että saamen kielilaissa saamelaisille taattu oikeus käyttää saamen kieltä virallisissa yhteyksissä toteutuisi myös käytännössä. Saamen kielilain mukaan Lapin maakunnassa tulisi ensisijaisesti palkata saamen kielen taitoista henkilökuntaa, eikä turvautua pelkästään tulkkaukseen.
Oikeusministeriön 25.11.2016 julkaiseman selvityksen mukaan (OM julkaisu 39/2016) saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat heikosti saamelaisten kotiseutualueella.
Saamenkielisten palveluiden heikko saatavuus asettaa saamenkielisen väestön merkittävästi heikompaan asemaan valtaväestöön nähden etenkin niiden palveluiden suhteen, jotka perustuvat kielen käyttöön. Tällaisia palveluja ovat lapsi-, perhe-, ja vanhuspalvelut sekä erilaiset terapia- ja kuntoutuspalvelut. Saamenkielisten oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät toteudu jolleivät heidän kielelliset oikeutensa toteudu.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, YVTltk 552/2018 (PDF) [pdf, 371.8 kt]
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 18.6.2018, Dno. YVTltk 455/2018
Lausuntopyyntö 19.4.2018, Aluehallintovirasto, Etelä-Suomi, työsuojelun vastuualue, Dnro. ESAVI/7013/05.13.07.01/2018
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on pyytänyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausuntoa seuraavasti
Voiko työntekijän tai työnhakijan erilainen kohtelu olla oikeutettua, jos työnantajan asettama kelpoisuusvaatimus perustuu lakiin tai valtioneuvoston asetukseen.
Lausuntoa pyydetään ainoastaan välittömän syrjinnän näkökulmasta, eikä lautakunnan tarvitse ottaa kantaa yhdenvertaisuuslain 13 §:n välillisen syrjinnän tulkintaan.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 18.6.2018, YVTltk 455/2018 (PDF) [pdf, 336.3 kt]
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 8.6.2017
Lausuntopyyntö 11.5.2017, Satakunnan käräjäoikeus, Dnro. L 16/17203
Satakunnan käräjäoikeus on pyytänyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausuntoa siellä vireillä olevassa yhdenvertaisuuslakiin perustuvassa riita-asiassa.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 8.6.2017 (PDF) [pdf, 93.0 kt]
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 17.6.2016, Dno. YVTltk 103/2016
Invalidiliitto ry on pyytänyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausuntoa yhdenvertaisuuslain soveltamisesta ja sen vaikutuksista Liikennekaarihankkeessa, joka on vireillä osana hallituksen normipurun kärkihanketta Liikenne- ja viestintäministeriössä.
Invalidiliitto ry. pyytää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa arvioimaan, turvaako yhdenvertaisuuslaki laaja-alaisesti esteettömien, saavutettavien palvelumallien syntymisen mukaan lukien ajoneuvojen saavutettavuus ja esteettömyys sekä palveluiden kuten kuljettajien erityiset ammattipätevyysvaatimukset vai tulisiko näistä säätää erikseen. Lausuntopyynnössä on tuotu esiin liikennekaarihankkeen valmistelussa omaksuttu näkökulma, ettei erillissäätelyä yhdenvertaisuuslaki huomioon ottaen enää tarvittaisi. Perusteluna esitetään, että avoimet markkinat ja yhdenvertaisuuslaki turvaisivat vammaisten erityiset oikeudet.
Invalidiliitto ry. pyytää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa huomioimaan lausunnossaan 10.6.2016 Suomessa voimaan tulleen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen valtiolle asettamat velvoitteet ja erityisesti sen 3 artiklan yleiset periaatteet, 4 artiklan yleiset velvoitteet, 9 artiklan esteettömyysvelvoitteet ja 20 artiklan turvaaman oikeuden henkilökohtaiseen liikkumiseen.
Lautakunnan lausunto
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kiittää Invalidiliitto ry:tä lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavan.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta pitää välttämättömänä, että
- Liikennekaari –hankkeessa otetaan huomioon, ettei yhdenvertaisuuslakiin sisälly yleistä sääntelyä esteettömyydestä tai saavutettavuudesta;
- Liikennekaaressa säädetään erikseen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta;
- Liikennekaaren valmistelussa otetaan painokkaasti huomioon ero yleisten esteettömyysmääräysten ja yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettujen kohtuullisten mukautusten välillä.
- Liikennekaaren valmisteluun on osallistettava vammaiset henkilöt ja heidän etujärjestönsä YK:n vammaisyleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 17.6.2016, YVTltk 103/2016 (PDF) [pdf, 41.3 kt]
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto (10.6.2016, Dno. YVTltk 132/2016) oikeusministeriölle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen yhdistämistä koskevasta arviomuistiosta (OM 1/012/2016)
Toiminnan sisältö: miten mahdollinen yhdistäminen vaikuttaisi toiminnan sisältöön sekä yhdenvertaisuuden edistämistoiminnan että syrjintäkiellon valvonnan osalta?
Aiemmin esiintyneen valtuutettujen yhdistymisen vastustamisen keskeisin peruste on ollut se, ettei naisten ja miesten tasa-arvossa ole kysymys vähemmistöjen syrjinnästä, joten sen edistämistä tai valvontaa ei pidä liittää mitenkään muihin syrjintäperusteisiin. Samalla on pelätty, että niukasti resursoitu yhdenvertaisuuden edistäminen ja valvonta heikentäisi tasa-arvon edistämiseen ja valvontaan käytettävissä olevia resursseja.
Muissa Pohjoismaissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja valvonta on yhdistetty jo vuosia sitten saman viranomaisen tehtäväksi, eikä sen ole havaittu heikentäneen sen paremmin tasa-arvon kuin yhdenvertaisuuden puolesta tehtävää työtä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan arvion mukaan näin tuskin tulee käymään Suomessakaan, etenkin kun otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön tasa-arvotyöhön käytettävissä olevat resurssit.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 10.6.2016, YVTltk 132/2016 (PDF) [pdf, 74.6 kt]
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain sekä tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (21.4.2016, Dno. YVTltk 109/2016)
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain sekä tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Tasa-arvolakiin lisättäisiin sovintomenettelyä koskevat säännökset niin, että tasa-arvovaltuutettu voisi ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi osapuolten välillä syrjintää koskevissa asioissa ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voisi vahvistaa saavutetun sovinnon.
Esityksen tavoitteena on parantaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää kokeneen oikeusturvaa vahvistamalla tasa-arvolain matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja siten, että sovinto olisi mahdollinen myös tasa-arvoasioissa. Tämä edistäisi syrjintää koskevan oikeussuojan saavutettavuutta sekä yhdenmukaistaisi tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain oikeussuojakeinoja. Samalla tulisivat huomioon otetuiksi YK:n, Euroopan neuvoston ja EU:n taholta asiassa esitetyt, syrjinnältä suojaavan oikeusturvan tosiasiallista saavutettavuutta koskevat suositukset ja huomiot.
Tasa-arvolaissa säädettyihin tasa-arvovaltuutetun toimivaltuuksiin lisättäisiin mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi osapuolten välillä tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää koskevissa asioissa. Tavoitteena olisi sovinnollinen ratkaisu. Sovinnossa voitaisiin sopia asiasta ja myös esimerkiksi rahallisesta korvauksesta. Sovinnon osapuolet yhdessä tai tasa-arvovaltuutettu osapuolten suostumuksella voisivat hakea yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta sovinnon vahvistamista, ja lautakunta voisi vahvistaa saavutetun sovinnon. Lautakunnan vahvistama sovinto olisi täytäntöönpanokelpoinen kuten lainvoimainen tuomio.
Tasa-arvovaltuutetun sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan työn arvioidaan lisääntyvän jonkin verran.
Yhdenvertaisuus- ja tasa- arvolautakunnan lausunto 21.4.2016, YVTltk 109/2016 (PDF) [pdf, 56.0 kt]
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 18.2.2016, Dno. YVTltk 76/2015
Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausuntoa A:n tekemästä valituksesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan 6.10.2015 antamasta päätöksestä (Dno. 25/2015), jolla hylättiin hakijan oikaisuvaatimus yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan puheenjohtajan päätöksestä 11.8.2015 jättää hakemus tutkittavaksi ottamatta.
Esittelijän esitys:
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta lausuu asiassa seuraavaa.
1. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivalta
Hakija ilmoittaa 2.11.2015 lautakunnalle toimittamassaan sähköpostissa kysyneensä oikaisuvaatimuksessaan lautakunnalta, oliko C pankki syrjinyt häntä hänen sukupuolensa perusteella. Myös lautakunnalle toimittamansa hakemuksen liitteessä B (30.4.2015, s. 4) hakija esittää, että C pankin menettelyssä oli kyse sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä. Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 1 ja 7 §:n mukaan sukupuoleen perustuvaan syrjintään sovelletaan naisten ja miesten tasa-arvosta annettua lakia.
Kuten 11.8.2015 tehdyssä puheenjohtajan päätöksessä todetaan, asian voi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi saattaa tasa-arvolakia koskevilta osin vain tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö. Yksilö ei voi tuoda asiaa suoraan lautakunnan käsiteltäväksi tasa-arvolain soveltamista koskevissa asioissa, eikä lautakunnalla ole toimivaltaa antaa lausuntoja yksityisille tahoille.
Puheenjohtajan päätöksestä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle 31.8.2015 tekemässään oikaisuvaatimuksessa hakija toteaa nimenomaisesti jättäneensä vetoamatta hakemuksessaan tasa-arvolakiin. Hakemuksesta ilmenee asian vireilläolo vakuutusoikeudessa.
Kuten lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta 6.10.2015 tekemässä päätöksessä todetaan, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta annetun lain (1327/2014) 11 §:n 1 momentin mukaan lautakunta ei ota tutkittavaksi tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa vireillä olevaa asiaa.
Puheenjohtajan 11.8.2015 tekemässä päätöksessä todetaan, että asianomaiset eläkepäätökset on tehty ennen 1.1.2015 voimaan tullutta yhdenvertaisuuslakia.
Jos hakija katsoo tulleensa syrjityksi ikänsä perusteella, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa, että yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) tuli yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (1347/2014) 8 §:n mukaan voimaan 1.1.2015 alkaen, jolloin alkoi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivalta tutkia hakemuksen kohteena olevia asioita.
C pankin toiminnan arviointi muutoin kuin etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoon tai tasa-arvolain soveltamiseen perustuen ennen 1.1.2015 ei näin ollen kuulu lautakunnan toimivaltaan.
2. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käytössä olleet asiakirjat
Hakija toteaa Helsingin hallinto-oikeudelle 6.11.2015 tekemässään valituksessa (s. 5), ettei mistään ilmene oliko hänen hakemukseensa liitetty laaja asiakirja-aineisto lautakunnan käytettävissä sen tehdessä päätöstään hakijan oikaisuvaatimuksen johdosta.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa, että kaikille lautakunnan päätöksentekoon osallistuneille oli toimitettu etukäteen kopiot kaikista hakijan hakemukseen liitetyistä asiakirjoista. Tämä ilmenee hakijan saamasta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan pöytäkirjanotteesta 2/2015 lautakunnan jaoston istunnosta 6.10.2015. Pöytäkirjanotteessa on lueteltu asian käsittelyssä käytetyt asiakirjat: 28.4.2015 A:n hakemus liitteineen, 11.8.2015 Puheenjohtajan päätös ja 31.8.2015 A:n oikaisuvaatimus liitteineen.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on liittänyt Helsingin hallinto-oikeudelle 4.12.2015 kirjattuna kirjeenä lähettämiinsä asiakirjoihin selvityksen siitä, että hakijalle on postitettu lautakunnan jaoston päätös 30.10.2015 tavallisena kirjelähetyksenä.
Päätös:
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen.
Lausunto lisätään myöhemmin.
Julkaistu 21.2.2024