Syrjintälautakunnan tapausselosteet 2006

Sairauskuluvakuutus, 28.8.2006

Välillinen syrjintä, ulkomaan kansalainen, etninen tausta, vakuutuspalvelut, sairauskuluvakuutus, syrjintäolettama, hyväksyttävä syy, todistustaakka

SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Diaarinumero: 1920/66/2005
Antopäivä: 28.8.2006

Vakuutusyhtiö X vaati ulkomaan kansalaiselta sairauskuluvakuutusta varten selvityksen siitä kuinka kauan tämä oli asunut Suomessa sekä tiedon siitä, onko tällä Kela -korttia. Vastaavaa selvitystä ja tietoa ei pyydetty Suomen kansalaisilta. Yhtiön mukaan selvityksen pyytäminen oli tarpeellista, sillä vakuutuksen myöntämiseen vaikuttaa myös muun muassa henkilön pysyvä asuinpaikka. Suomessa sairastavuus- ja kuolevuusriski ovat erilaisia kuin muissa maissa ja maanosissa. Asumisajan selvittäminen oli vakuutusyhtiölle tärkeää ja se vaikuttaa vakuutuksen myöntämiseen ja vakuutuksen voimassaoloaikaan. Tietoa Kela -kortista kysyttiin, koska vakuutuksen hinta on laskettu sillä perusteella, että Kela-korvaus saadaan. Syrjintälautakunta totesi, että suurin osa ulkomaan kansalaisista on etniseltä taustaltaan muita kuin suomalaisia. Näin ollen vakuutusyhtiön käytäntöä, tavoitetta ja keinoa ulkomaalaisten vakuutuksenhakijoiden kohdalla tuli tarkastella yhdenvertaisuuslain 6 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti. Syrjintälautakunta katsoi, että X on näyttänyt sillä olleen hyväksyttävät tavoitteet, jotka liittyvät riskien ja vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseen. Vakuutusyhtiön käyttämät keinot eivät sen sijaan olleet asianmukaisia ja tarpeellisia, koska yhtiön tarvitsemat tiedot olisi saatu yhdenvertaisen kohtelun kannalta hyväksyttävämmällä tavalla tiedustelemalla vakuutushakemuslomakkeessa suoraan sitä, onko kyseinen henkilö oleskellut Suomessa viimeisen kahden vuoden aikana ja onko hänellä Kela-kortti. Kansalaisuutta koskevan tiedon vaatimisessa ja sen ilmoittamisessa ei mainittuja seikkoja voida päätellä hakemuksessa esitetyillä perusteilla. Vakuutusyhtiö X:n käytäntö oli omiaan saattaman ulkomaan kansalaiset erityisen epäedulliseen asemaan siten, että etnisesti muiden kuin suomalaisten oli vaikeampaa saada kyseinen vakuutus. Syrjintälautakunta katsoi, että vakuutusten saamisessa on kyse merkittävästä asiasta ja kyse on välillisestä syrjinnästä ja kielsi vakuutusyhtiö X:ää käsittelemästä sairaskuluvakuutushakemuksia sillä tavoin, että ulkomaalaiset joutuvat huonompaan asemaan kuin suomalaiset.

Tapausseloste SLTK 1920/66/2005 Sairauskuluvakuutus (PDF) [pdf, 85.2 kt]

Ravintolaan pääsy, 19.6.2006

Syrjintä, ravintola, pukeutuminen, etninen tausta, syrjintäolettama, todistustaakka

SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Diaarinumero: 2392/66/2005
Antopäivä: 19.6.2006

A oli menossa yhdessä aviopuolisonsa B:n ja ystäviensä C:n ja D:n kanssa Helsingissä sijaitsevaan ravintolaan. Järjestyksenvalvoja E esti seurueen ravintolaan sisäänpääsyn A:n lenkkikenkien vuoksi. Syrjintälautakunta katsoi hakemuksesta ilmenevän, että ravintolaan on järjestyksenvalvojien estämättä päässyt sisälle useita henkilöitä, joilla on ollut vastaavanlaiset jalkineet kuin A:lla. Vastaajat eivät tätä kiistäneet. Ravintola myönsi järjestyksenvalvonnasta vastaavan yhtiön henkilökunnan toimineen osin virheellisesti katsoessaan A:n jalkineiden olevan kategorisesti sisäänpääsyn este. E ilmoitti myöntävänsä virheensä evätessään A:n pääsyn ravintolaan kyseisten jalkineiden takia. Näin ollen sisäänpääsyn epäämisen todellisena syynä ei ole voinut olla A:n pukeutuminen, kuten vastaajat ovat esittäneet, vaan sisäänpääsyn estäminen on perustunut A:n etniseen alkuperään. Vastaaja E:n ei ole katsottava esittäneen näyttöä siitä, ettei hän ole rikkonut syrjinnän kieltoa. Näin on jäänyt selvittämättä, että A:n sisään pääsyn estäminen järjestyksenvalvoja E:n toimesta olisi johtunut jostain muusta kuin A:n etnisestä alkuperästä. Lautakunta katsoi tulleen selvitetyksi, että A on asiakkaana tullut järjestyksenvalvoja E:n toimesta kohdelluksi muita epäedullisemmin ja että syrjintäkieltoa on rikottu.

Tapausseloste SLTK 2392/66/2005 Ravintolaan pääsy (PDF) [pdf, 86.2 kt]

Sosiaali- ja terveystoimi, 27.2.2006

Syrjintä, etninen tausta, sosiaali- ja terveystoimi, syrjintäolettama, todistustaakka

SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Diaarinumero: 1366/66/2005
Antopäivä: 27.2.2006

Maahanmuuttajataustainen A oli eronnut lastensa äidistä vuonna 2002. A piti sosiaaliviranomaisten toimintaa alaikäisten lastensa huoltoon ja tapaamisoikeuteen sekä lastensuojeluun liittyvissä asioissa asenteellisena, puolueellisena ja syrjivänä. Etelä-Suomen lääninhallitus oli todennut, että A:lla oli ollut aihetta tyytymättömyyteen viranomaisen toiminnassa tapahtuneiden virheiden johdosta. Syrjintälautakunta totesi, että sittemmin paikkansa pitämättömiksi osoitetut väitteet A:n harjoittamasta perheväkivallasta eivät olleet muuttaneet Espoon sosiaaliviranomaisten A:n etniseen ja kulttuuritaustaan perustuvaa asennoitumista. Tätä suhtautumista viranomaiset eivät muuttaneet edes Helsingin hovioikeuden antaman ratkaisun jälkeen, jossa A:n väitetty väkivaltaisuus on hovioikeuden mukaan ollut ilmeisen perätön väite. Syrjintälautakunta katsoi, että Espoon sosiaali- ja terveystoimi ei ollut esittänyt yhdenvertaisuuslaissa säädetyn jaetun todistustaakan mukaisesti näyttöä siitä, ettei syrjintäkieltoa olisi rikottu niissä konkreettisissa tilanteissa, jotka vähemmistövaltuutettu hakemuksessaan on esittänyt syrjintäolettaman tueksi. Syrjintälautakunta katsoi näytetyksi, että Espoon sosiaali- ja terveystoimen toiminta oli ollut hakijan väittämin tavoin A:ta kohtaan asenteellista ja syrjivää. Syrjintälautakunta kielsi Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimea syrjimästä A:ta hänen etnisen taustansa perusteella.

Tapausseloste SLTK 1366/66/2005 Sosiaali- ja terveystoimi (PDF) [pdf, 115.1 kt]

Työnantajan ohje, 31.1.2006

Syrjintä, ohje, ravintola, omistajayhtiö, palvelu, etninen tausta, ihmisarvo

SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Diaarinumero: 1528/66/2005
Antopäivä: 31.1.2006

Vähemmistövaltuutettu pyysi syrjintälautakuntaa tutkimaan, tutkimaan onko yhdenvertaisuuslaissa säädettyä syrjinnän kieltoa rikottu ravintolan palvelujen tarjonnassa ja työntekijöille annetuissa määräyksissä, koska ravintola on kieltäytynyt tarjoamasta palveluja maahanmuuttajataustaisille ja ulkomaalaisille asiakkaille. Ravintolan työntekijät olivat hakijan selvityksen mukaan ymmärtäneet ravintolapäällikön ohjeet niin, että kaikilta ulkomaalaisilta on evätty pääsy ravintolaan ja työntekijöitä on kielletty palvelemasta heitä. Työntekijät olivat myös ilmoittaneet ravintolapäällikölle, että he eivät suostu asiakkaiden erottelemiseen näiden etnisen taustan perusteella. Syrjintälautakunta totesi, että yhdenvertaisuuslain mukaan syrjinnällä tarkoitetaan myös ohjetta tai käskyä syrjiä. Ohje tai käsky voi yhdenvertaisuuslakia olla esimerkiksi syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite. Yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa voi rikkoa niin aktiivinen toiminta kuin toimimatta jättäminenkin. Yhdenvertaisuuslain noudattamista voidaan vaatia kaikilta, jotka joko ovat osallistuneet syrjivään päätöksentekoon tai joiden olisi syrjinnästä tiedon saatuaan tullut ryhtyä toimenpiteisiin lainvastaisen asiantilan korjaamiseksi. Syrjintälautakunta katsoi, että henkilöiltä, jotka olivat esiintyneet häiritsevästi ravintolassa, on voitu perustellusti evätä ravintolaan pääsy. Tämä ei kuitenkaan oikeuta yleisesti kieltämään sisäänpääsyä ravintolaan etnisellä perusteella niiltä asiakkailta, jotka eivät ole osallistuneet häiritsevään toimintaan. Asiakkaiden nimittelyn "karvakäsiksi" on katsottava ulkomaalaisia asiakkaita loukkaavaksi ja tällä nimittelyllä on luotu myös ulkomaalaistaustaisia asiakkaita halventava ilmapiiri. Ravintolapäällikön olisi tavanomaista harkintaa käyttäen pitänyt tietää, että hänen vuoropäiväkirjaan kirjoittamansa ja tekstiviestinä antamansa ohjeet loukkaavat toisen henkilön arvoa etnisellä perusteella. Ravintolan omistajayhtiön olisi tullut ryhtyä toimenpiteisiin ravintolan omistajana niin, ettei ravintolan asiakasvalintaa ohjeisteta laissa kielletyllä tavalla. Syrjintälautakunta katsoi, että ravintolapäällikön ohjeet täyttivät syrjinnän määritelmän käskystä syrjiä ravintolapalvelujen saamisessa etnisen taustan perusteella.

Syrjintälautakunta päätti kieltää ravintolan omistajayhtiötä, ravintolaa ja ravintolapäällikköä syrjimästä asiakkaitaan etnisellä perusteella.

Tapausseloste SLTK 1528/66/2005 Työnantajan ohje (PDF) [pdf, 111.2 kt]

Koululuokkiin jako, 31.1.2006

Syrjintä, segregaatio, perustuslain ensisijaisuus, etninen tausta, kieli, koululuokkiin jako, syrjintäolettama, todistustaakka

SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Diaarinumero: 2732/66/2004
Antopäivä: 31.1.2006

Aurinkolahden peruskoulussa oppilaiden jako luokkiin oli tapahtunut ensisijaisesti oppilaan äidinkielen perusteella. Helsingin kaupungin opetussuunnitelman mukaan opetusjärjestyksen lähtökohtana tulee olla maahanmuuttajaoppilaiden taitotason mukainen jako kielenopetusryhmiin. Oppilaitten sijoittelua ei voitu tehdä luokka-asteen mukaan vaan sen tuli tapahtua testatun suomen kielen taitotason mukaan. Syrjintälautakunnan mukaan myös kysymys erilliskohtelusta (segregaatiosta) on ratkaistava yhdenvertaisuuslaissa säädetyn todistustaakkaa koskevan jaon mukaan siten, että vastaajan on osoitettava, ettei syrjinnän kieltoa ole rikottu, mikäli hakijan esittämän selvityksen perusteella syrjintäolettaman voidaan katsoa täyttyvän. Helsingin kaupunki ei osoittanut opetussuunnitelman mukaista kielitaidon testausta suoritetun, joten toteutunut luokkiin jako Aurinkolahden peruskoulussa perustui lähinnä oppilaan maahanmuuttajataustaan. Perustuslain ensisijaisuuden vuoksi voidaan katsoa, että syrjinnän käsitettä tulkittaessa on otettava huomioon paitsi yhdenvertaisuuslaki myös perustuslaki. Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain syrjintäsäännös koskee myös pelkkää erilliskohtelua (segregaatiota). Siten yhtäläistenkin palvelujen tarjoaminen erikseen eri väestöryhmille syrjintäkiellossa mainitun perusteen mukaisesti olisi kiellettyä, jollei sitä voitaisi jonkin hyväksyttävän syyn perusteella pitää määrätyssä tilanteessa oikeutettuna. Olennaista on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Perustelulle asetettavat vaatimukset ovat erityisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat. Syrjintälautakunta päätti kieltää Helsingin kaupunkia ja Aurinkolahden peruskoulua muodostamasta vuosiluokkia maahanmuuttajaoppilaan kielen perusteella.

Tapausseloste SLTK 2732/66/2004 Koululuokkiin jako (PDF) [pdf, 140.7 kt]

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 07/0838/2 (pdf, 6.05 Mt)

‍