Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tiedote 4/2021
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta päätöksiä kohtuullisten mukautusten laiminlyömisestä verkkopankkipalvelun järjestämisessä, verkkokaupan saavutettavuudesta, syrjinnästä terveydentilan perusteella sekä vastatoimien kiellon loukkaamisesta.
Pankki oli evännyt kuulonäkövammaiselta hakijalta kohtuulliset mukautukset, kun se ei useampaan vuoteen ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin kohtuullisen mukautuksen toteuttamiseksi, jotta hakija voisi käyttää verkkopankkia
Kuulonäkövammainen hakija katsoi, että häntä oli syrjitty, kun hän ei ollut voinut käyttää vastaajan verkkopankkia itsenäisesti vuodesta 2016 alkaen, koska verkkopankki ei ollut hänelle saavutettavassa muodossa. Vastaajan näkemyksen mukaan joistakin saavutettavuushaasteista huolimatta palvelun käyttö ei kuitenkaan ole niin ongelmallista, että hakija olisi kyseisen palvelun ulkopuolella.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että puutteellinen saavutettavuus voi tarkoittaa estettä päästä avoimiin palveluihin ja olla siten syrjintää riippumatta siitä, milloin digipalvelulain vaatimukset ovat kohdistuneet vastaajaan.
Lautakunta totesi, ettei saavutettavuusvaatimusten noudattamatta jättäminen johda automaattisesti syrjintäolettamaan. Toisaalta syrjintä voi myös tulla kyseeseen, vaikka saavutettavuusvaatimuksia olisi noudatettu. Näin ollen lautakunnan tuli arvioida hakemusta yhdenvertaisuuslain kannalta huomioiden hakijan yksilölliset olosuhteet.
Lautakunta katsoi, ettei asiassa voitu saada lopullista varmuutta hakijan tarvitseman saavutettavuuden täsmällisestä tasosta vuodesta 2016 alkaen. Hakijan mahdollisuuteen käyttää verkkopankkia esteettömästi vaikutti ainakin osittain hakijan käyttämä verkkoselain ja apuvälineet. Lautakunta katsoi Näkövammaisten liitto ry:n lausunto huomioiden, että kuulonäkövammaisilla on useita vaihtoehtoja käyttää verkkopankkia erilaisia verkkoselaimia ja apuvälineitä hyväksikäyttäen. Lautakunta katsoi olevan tavanomaista, että esimerkiksi verkkoselainta voi joutua vaihtamaan riippuen palvelusta ja palveluntarjoajasta, koska näissä käytetyt teknologiat poikkeavat toisistaan. Vastaajan kaikki asiakkaat joutuvat ajoittain mukautumaan uusiin eri tavoin toteutettuihin palveluihin. Tällöin asiakkaat voivat joutua vaihtamaan verkkoselainta tai opettelemaan uudenlaisia käyttöliittymiä.
Toisaalta hakija oli yhteydessä vastaajaan verkkopankin saavutettavuuden parantamiseksi hänelle jo vuonna 2016 ja teki tällöin myös hakemuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle. Asia päättyi tuolloin sovintoon, jonka sisältönä oli vastaajan mukaan se, että pankki kehittää mobiilipankkiaan ja verkkopankkiaan siten, että ne olisivat esteettömiä ja saavutettavia näkö- ja kuulovammaisille toisen vuosineljänneksen loppuun mennessä vuonna 2018. Tämä ei kuitenkaan toteutunut.
Vastaajan verkkopankkipalvelun on muiden palvelujen tavoin oltava vammaisille henkilöille saavutettava. Lautakunta katsoi, että hakijalla on ollut tarve kohtuulliseen mukautukseen palvelun saamista varten. Asiassa oli arvioitava, olisiko mukautuksen tekeminen vastaajalle kohtuullista ja oliko vastaaja ryhtynyt asiassa riittäviin toimenpiteisiin kohtuullisen mukautuksen toteuttamiseksi hakijalle. Lautakunta totesi, että vastaaja on iso toimija ja sillä oli hyvä taloudellinen asema mukautuksen toteuttamiseksi ja myös lakisääteinen velvollisuus järjestää hakijalle yhdenvertaisesti peruspankkipalvelut.
Vastaaja ei ollut ryhtynyt selvittämään, miksi hakija ei ollut voinut käyttää palvelua, tai ryhtynyt tarkemmin kommunikoimaan hakijan kanssa asiasta taikka varmistanut hakijalle keinoa käyttää verkkopankkia itsenäisesti. Lautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut ryhtynyt asiassa riittäviin toimenpiteisiin tai selvittänyt hakijalle soveltuvaa ja tarpeellista kohtuullista mukautusta.
Vastaaja ei esittänyt tarkkaa selvitystä siitä, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin, jotta verkkopankki olisi hakijalle saavutettava. Lautakunta katsoi, etteivät tarvittavat toimet saavutettavuuden parantamiseksi hakijalle olisi olleet kohtuuttomia vastaajalle toteuttaa. Asiassa ei ollut syytä olettaa, että mukautuksesta aiheutuisi vastaajalle kohtuuttomia kustannuksia. Lisäksi tehdyt toimet voivat myös hyödyttää vastaajan muita asiakkaita.
Asiassa oli myös otettava huomioon YK:n vammaisyleissopimuksen määräykset koskien digitaalisten palvelujen saavutettavuutta sekä velvollisuutta ryhtyä kommunikoimaan hakijan kanssa kohtuullisen mukautuksen tarpeesta. Lautakunta lisäksi totesi, ettei vammaisella henkilöllä ole velvollisuutta, eikä oikeutta itse määrittää, miten kohtuullinen mukautus toteutetaan.
Kokonaisuutena arvioiden lautakunta katsoi, että vastaaja oli evännyt hakijalta kohtuulliset mukautukset, kun vastaaja ei useampaan vuoteen ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin kohtuullisen mukautuksen toteuttamiseksi ja siten varmistanut hakijalle keinoa käyttää verkkopankkia. Lautakunta kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan kohdistuvaa syrjintää.
(Ei lainvoimainen)
Verkkokaupan saavutettavuus ei edellyttänyt tietyn ohjelmointikielen käyttämistä ja voitiin toteuttaa monin eri tavoin
Kuulonäkövammainen hakija katsoi, että häntä oli syrjitty, koska hän ei voinut enää ostaa vastaajan verkkosivulta junalippua, koska verkkosivu ei ollut hänelle saavutettavassa muodossa. Vastaaja totesi, että sen verkkosivun toimimattomuus ilman JavaScript ohjelmointikieltä on yhtäläinen kaikille käyttäjille, eikä millään tavalla aseta näkövammaisia muita asiakkaita huonompaan asemaan. Vastaajan mukaan hakijalla oli ollut muita keinoja saada vastaajan palvelua. Vastaaja totesi, että sen verkkosivu täyttää nykyisin saavutettavuusvaatimukset.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että puutteellinen saavutettavuus voi tarkoittaa estettä päästä avoimiin palveluihin ja siten syrjintää riippumatta siitä, milloin digipalvelulain vaatimukset ovat kohdistuneet vastaajaan. Saavutettavuusvaatimusten noudattamatta jättäminen ei johda automaattisesti syrjintäolettamaan. Toisaalta syrjintä voi myös tulla kyseeseen, vaikka saavutettavuusvaatimuksia olisi noudatettu. Näin ollen lautakunnan tuli arvioida hakemusta yhdenvertaisuuslain kannalta huomioiden hakijan yksilölliset olosuhteet.
Lautakunta katsoi, ettei JavaScriptin käyttäminen asiassa estä saavutettavuutta, eikä aiheuta syrjintää. Saavutettavuus on mahdollista toteuttaa monia eri tekniikoita käyttäen.
Lautakunta katsoi, ettei asiassa voitu saada lopullista varmuutta hakijan tarvitsemasta saavutettavuuden täsmällisestä tasosta. Hakijan mahdollisuuteen ostaa vastaajan verkkosivulta junalippu oli ainakin osittain vaikuttanut hakijan käyttämä verkkoselain ja apuvälineet. Lautakunta katsoi Näkövammaisten liitto ry:n lausunto huomioiden, että kuulonäkövammaisilla on useita vaihtoehtoja käyttää verkkosivuja erilaisia verkkoselaimia ja apuvälineitä hyväksi käyttäen. Lautakunta katsoi olevan tavanomaista, että esimerkiksi verkkoselainta voi joutua vaihtamaan riippuen palvelusta ja palveluntarjoajasta, koska näissä käytetyt teknologiat poikkeavat toisistaan. Vastaajan kaikki asiakkaat joutuvat ajoittain mukautumaan uusiin eri tavoin toteutettuihin palveluihin ja tällöin asiakkaat voivat joutua vaihtamaan verkkoselainta tai opettelemaan uudenlaisia käyttöliittymiä. Hakijalla oli mahdollisuus vaihtaa selainta tai apuvälinettä. Asiassa ei ollut esitetty, että vaihtaminen olisi ollut kohtuutonta.
Aluehallintoviraston lausunnon perusteella vastaajan verkkosivun puutteet aiheuttivat osin haasteita kuulonäkövammaiselle käyttäjälle. Lautakunta katsoi, että lausunnon perusteella puutteet eivät kuitenkaan olleet sellaisia, ettei hakija saisi lainkaan vastaajan palvelua.
Vastaaja toi lisäksi esiin useamman eri tavan, jolla hakija saa ostettua vastaajalta junalipun. Lautakunta katsoi, että hakija ei ollut estynyt käyttämästä vastaajan palvelua, eikä hakijalla siten ole ollut tarvetta mukautukselle palvelun saamista varten. Kokonaisuutena arvioiden lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut objektiivisesti arvioiden aihetta olettaa, että vastaaja olisi kohdellut hakijaa yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjinnän kiellon vastaisesti epäämällä hakijalta kohtuulliset mukautukset. Lautakunta hylkäsi hakemuksen.
(Ei lainvoimainen)
Kaupungin myöntämän alennukseen oikeuttavan erityisuimakortin epääminen terveydentilan perusteella vertailukelpoisessa tilanteessa olevalta henkilöltä oli syrjintää
X:n kaupunki myönsi alennukseen oikeuttavia erityisuimakortteja rintasyöpäpotilaille, mutta ei muunlaisesta syövästä toipuville.
Hakija oli sairastunut syöpään, minkä seurauksena hän oli kärsinyt alaraajaturvotuksesta. Hän katsoi, että häntä oli syrjitty välittömästi terveydentilan perusteella, kun hänelle ei ollut myönnetty erityisuimakorttia, koska hänet oli asetettu perusteetta eri asemaan suhteessa rintasyöpäleikattuihin tilanteessa, jossa hänelle olisi ollut erityisuimakortista samanlainen lääketieteellinen hyöty kuin rintasyöpäleikatuille.
Hakijan toimittamien asiantuntijalausuntojen mukaan rintasyöpäpotilaiden ja alaraajaturvotuksesta kärsivien potilaiden tilanne on analoginen ja nimenomaan alaraajaturvotuspotilaat hyötyvät erityisesti vesiliikunnasta.
Hakija vaati, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kieltää X:n kaupunkia jatkamasta tai uusimasta menettelyä, joka syrjii hakijaa hänen sairautensa perusteella rajaamalla hakijan erityisuimakorttietuuden ulkopuolelle ja, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta asettaa kieltopäätöksen tehosteeksi uhkasakon.
Vastaaja kiisti syrjineensä hakijaa.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, etteivät vastaajan esittämät työryhmäkäytännöt ja aikataulut olleet yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja oikeuttamisperusteita.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kun hakijalla on sairauden seurauksena samankaltaisia raajojen liikkuvuusrajoitteita kuin rintasyöpäleikatuilla, hänen tilanteensa on yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla vertailukelpoinen suhteessa rintasyöpäleikattuihin.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja oli syrjinyt hakijaa hänen terveydentilansa perusteella yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla, kun se ei myöntänyt hakijalle erityisuimakorttia ja kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan kohdistuvaa syrjintää.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta asetti kieltopäätöksen tehosteeksi 10 000 euron uhkasakon.
(Ei lainvoimainen)
Vastatoimien kieltoa loukattiin, kun syrjintäasiassa asiamiehenä toiminutta ei suostuttu ottamaan hänen hoitamassaan asiassa vastaajana olleen terveyspalveluyrityksen asiakkaaksi
Hakija katsoi, että häntä ei ollut otettu asiakkaaksi ja häneen oli kohdistettu yhdenvertaisuuslain 16 §:n tarkoittamia vastatoimia, koska hän oli toiminut puolisonsa avustajana hakemusasiassa, jossa hakijan puoliso oli tehnyt hakemuksen koskien väitettä vastaajan syrjinnästä terveydentilan perusteella.
Hakija vaati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteamaan, että vastaaja oli toiminut yhdenvertaisuuslain vastatoimien kiellon vastaisesti.
Vastaaja kiisti rikkoneensa vastatoimien kieltoa. Kieltäytyminen asiakkaaksi ottamisesta oli johtunut hakija henkilökohtaisesta kielteisestä suhteesta vastaajan hallintoon, mikä ei ollut mahdollistanut pienessä noin 10 henkeä työllistävässä yrityksessä kuntoutuksen edellyttämää luottamuksellista suhdetta. Kieltäytyminen ei ollut johtunut siitä, että hakija oli toiminut puolisonsa asiamiehenä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että hakija oli yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla toiminut puolisonsa oikeusavustajana syrjintää koskevassa asiassa, jossa tämän asian vastaaja oli ollut vastaajana, jolloin häntä ei saa kohdella epäsuotuisasti tai hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla tämän syyn vuoksi.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että toiminnassa, jonka vastaaja oli kokenut kielteiseksi ja uhkailuksi, oli ollut kyse yhdenvertaisuuslain oikeuksiin ja velvollisuuksiin vetoamisesta. Vastaajan kielteisen päätöksen taustalla oli näin ollen ollut hakijan aikaisempi yhdenvertaisuuslain oikeuksiin ja velvollisuuksiin vetoaminen.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja oli toiminut yhdenvertaisuuslain 16 §:n vastatoimien kiellon vastaisesti, kun se oli kieltäytynyt ottamasta hakijaa asiakkaaksi. Lautakunta kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan kohdistuvaa syrjintää.
(Ei lainvoimainen)
Lisätietoja:
pääsihteeri Juhani Kortteinen
p. 0295 150151
juhani.kortteinen@oikeus.fi