Yliopiston opintosuorituksen arviointi

XX.XX.2022 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi yliopiston opintosuorituksen arvosanaa annettaessa.

Hakija sai opintojaksosta arvosanaksi 3. Hän teki oikaisupyynnön arvosanasta professorille, ja arvostelua nostettiin arvosanaksi 4. Hakija teki oikaisuvaatimuksen yliopiston muutoksenhakuelimelle, joka nosti arvostelua arvosanaksi 5.

Hakijalla oli lääkärinlausunto, jonka perusteella hänelle oli tehty yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettuja kohtuullisia mukautuksia opintojakson suorittamisessa. Hakijan opintojaksolle saamat mukautukset olivat olleet muun muassa ryhmätyön tekeminen yksin, suullisen esityksen korvaaminen kirjallisella työllä ja määräaikojen pidennyksiä.

Hakija katsoi, että hänen opintosuorituksensa arvostelussa ei ollut asianmukaisesti otettu huomioon niitä mukautuksia, joihin hänellä oli ollut lääkärinlausunnon mukaan oikeus.

Yliopisto katsoi, että asia pitäisi jättää tutkimatta, koska se oli jo korjannut hakijan arvostelussa tapahtuneen virheen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että hakijalla oli oikeus saada syrjintää koskeva asia tutkittua, vaikka hakijan arvosanaa koskevat vaatimukset oli hyväksytty muutoksenhakuelimessä. Lautakunta viitattasi Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuun Braathens Regional Aviation (suuren jaoston 15.4.2021 antama tuomio, C-30/19, EU:C:2021:269), jossa katsottiin, että henkilön on voitava saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos vastaaja ei tunnusta väitettyä syrjintää. Esimerkiksi vaaditun rahamäärän suorittaminen ei yksin takaa syrjinnän uhrin tehokasta oikeussuojaa (ks. tuomion 46, 47 ja 49 kohdat). Kuten mainitussa tapauksessa, tässäkin hakijan intressinä oli pikemminkin pyrkiä siihen, että vastaajan menettely luonnehditaan oikeudellisesti, ja tunnustetaan, että hakija on syrjinnän uhri, sekä kielletään vastaajaa jatkamasta syrjintää.

Lautakunta totesi, että yliopistoilla ja sen opettajilla on perustuslaissa turvattu tieteen vapaus, joka sisältää oikeuden määritellä osaamistavoitteet ja opetusmenetelmät. Opetustoiminnassa on kuitenkin noudatettava muun ohella yhdenvertaisuuslakia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, etteivät suulliseen vuorovaikutukseen liittyvät osaamistavoitteet olleet kurssin keskeisiä osaamistavoitteita ja, että hakijan arvosanaa näyttivät alentaneen yksinomaan puutteet niissä hakijan suulliseen vuorovaikutukseen liittyvissä suorituksissa, joiden osalta hakija oli saanut opintojaksolle vammansa perusteella mukautuksia. Lautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama syrjinnän kiellon vastaisesta menettelystä. Selvyyden vuoksi lautakunta totesi, että se ei voinut ottaa asiassa kantaa siihen, mihin arvosanaan hakijalla olisi ollut oikeus. Kyse oli yksinomaan siitä, että asiassa oli syntynyt olettama syrjinnästä vammaisuuden perusteella.

Koska kyse oli julkisen vallan käytöstä, vastaajan olisi ollut syrjintäolettaman kumotakseen osoitettava, että erilainen kohtelu perustui lakiin ja sillä oli muutoin hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi olivat oikeasuhtaisia.

Lautakunta katsoi, että vastaaja ei ollut esittänyt tällaisia oikeuttamisperusteita.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja oli syrjinyt hakijaa hänen vammaisuutensa perusteella yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjinnän kiellon vastaisesti ja kielsi jatkamasta hakijan syrjintää.