Verkkopankin saavutettavuus

XX.XX.2021 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Hakija on kuulonäkövammainen henkilö. Hakija katsoi, että häntä on syrjitty, koska vastaajan verkkopankki ja -sivu eivät ole hänelle saavutettavia. Hakija vetosi osittain JavaScript-ohjelmointikielen käyttämiseen ja myös siihen, ettei hän pystyisi käyttämään verkkopankkia riippumatta verkkoselaimesta tai käytetyistä apuvälineistä. Vastaaja totesi, että verkkopankki on saavutettava ja JavaScriptin käyttö ei estä saavutettavuutta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi aluksi, että puutteellinen saavutettavuus voi tarkoittaa estettä päästä avoimiin palveluihin ja siten syrjintää riippumatta siitä, milloin digipalvelulain vaatimukset ovat kohdistuneet vastaajaan. Lautakunta totesi, ettei saavutettavuusvaatimusten noudattamatta jättäminen johda automaattisesti syrjintäolettamaan. Toisaalta syrjintä voi myös tulla kyseeseen, vaikka saavutettavuusvaatimuksia olisi noudatettu. Näin ollen lautakunnan tuli arvioida hakemusta yhdenvertaisuuslain kannalta huomioiden hakijan yksilölliset olosuhteet.

Lautakunta katsoi, ettei asiassa voida saada lopullista varmuutta saavutettavuuden täsmällisestä tasosta juuri hakijalle. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ainakin osittain hakijan mahdollisuuteen käyttää verkkopankkia esteettömästi on vaikuttanut hakijan käyttämä verkkoselain ja apuvälineet. Lautakunta katsoi Näkövammaisten liitto ry:n lausunto huomioiden, että kuulonäkövammaisilla on useita vaihtoehtoja käyttää verkkopankkia erilaisia verkkoselaimia ja apuvälineitä hyväksikäyttäen. Lautakunta katsoi olevan tavanomaista, että esimerkiksi verkkoselainta voi joutua vaihtamaan riippuen palvelusta ja palveluntarjoajasta, koska näissä käytetyt teknologiat poikkeavat toisistaan. Vastaajan kaikki asiakkaat joutuvat ajoittain mukautumaan uusiin eri tavoin toteutettuihin palveluihin. Tällöin asiakkaat voivat joutua vaihtamaan verkkoselainta tai opettelemaan uudenlaisia käyttöliittymiä.

Vastaajan verkkopankkipalvelun on muiden palvelujen tavoin oltava vammaisille henkilöille saavutettava. Lautakunta katsoi, että vastaaja oli voinut toteuttamiensa toimenpiteiden jälkeen luottaa verkkopankkinsa yleiseen saavutettavuuteen siten, että palvelu on yhdenvertaisesti saatavilla. Toisaalta aluehallintoviraston lausunnon mukaan verkkosivulla oli edelleen useita saavutettavuuspuutteita. Vastaaja ei arvioinut tai toteuttanut kohtuullisten mukautusten tekemistä juuri hakijalle. Lautakunta katsoi, että hakijalla oli siten ollut tarve kohtuulliseen mukautukseen palvelun saamista varten.

Asiassa oli arvioitava, olisiko mukautuksen tekeminen vastaajalle kohtuullista ja oliko vastaaja ryhtynyt asiassa riittäviin toimenpiteisiin kohtuullisen mukautuksen toteuttamiseksi hakijalle. Lautakunta totesi, että vastaaja on iso toimija ja sillä on hyvä taloudellinen asema mukautuksen toteuttamiseksi. Vastaajalla oli myös lakisääteinen velvollisuus järjestää hakijalle yhdenvertaisesti peruspankkipalvelut.

Lautakunta totesi, ettei yksinään digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten täyttäminen kumoa asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa, koska asiaa arvioidaan yhdenvertaisuuslain kohtuullisten mukautusten epäämisenä. Vastaaja oli tullut tietoiseksi hakijan tarpeesta kohtuulliselle mukautukselle viimeistään silloin, kun hakijan lautakunnalle tekemä hakemus tuli vastaajan tietoon. Vastaaja ei ryhtynyt tarkemmin kommunikoimaan hakijan kanssa mahdollisen mukautuksen tarpeesta ja toteuttamisesta. Lautakunta katsoi, ettei vastaaja ryhtynyt asiassa riittäviin toimenpiteisiin kohtuullisen mukautuksen tarpeen selvittämiseksi ja toteuttamiseksi hakijalle.

Lautakunta katsoi, etteivät tarvittavat toimet saavutettavuuden parantamiseksi hakijalle olleet vastaajalle kohtuuttomia toteuttaa. Asiassa ei ollut syytä olettaa, että mukautuksesta aiheutuisi vastaajalle kohtuuttomia kustannuksia. Lisäksi tehdyt toimet voivat myös hyödyttää vastaajan muita asiakkaita. Asiassa oli myös otettava huomioon YK:n vammaisyleissopimuksen määräykset koskien digitaalisten palvelujen saavutettavuutta sekä velvollisuutta ryhtyä kommunikoimaan hakijan kanssa kohtuullisen mukautuksen tarpeesta.

Kokonaisuutena arvioiden lautakunta katsoi, että vastaaja oli evännyt hakijalta kohtuulliset mukautukset, kun vastaaja ei ollut ryhtynyt kommunikoimaan hakijan kanssa kohtuullisen mukautuksen tarpeesta ja siten varmistanut hakijalle keinoa käyttää verkkopankkia. Lautakunta kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan kohdistuvaa syrjintää.