Verkkokaupan saavutettavuus

XX.XX.2021 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Hakija on kuulonäkövammainen henkilö. Hakija katsoi, että häntä oli syrjitty, koska hän ei voinut enää ostaa vastaajan verkkosivulta junalippua, koska verkkosivu ei ollut hänelle saavutettavassa muodossa. Vastaaja totesi, että ongelma siitä, että vastaajan verkkosivu ei toimi ilman JavaScripti-ohjelmointikieltä, on yhtäläinen kaikille käyttäjille, eikä millään tavalla aseta näkövammaisia muita asiakkaita huonompaan asemaan. Vastaajan mukaan hakijalla oli ollut muita keinoja saada vastaajan palvelua. Vastaaja totesi, että sen verkkosivu täyttää nykyisin saavutettavuusvaatimukset.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi aluksi, että puutteellinen saavutettavuus voi tarkoittaa estettä päästä avoimiin palveluihin ja siten syrjintää riippumatta siitä, milloin digipalvelulain vaatimukset ovat kohdistuneet vastaajaan. Saavutettavuusvaatimusten noudattamatta jättäminen ei johda automaattisesti syrjintäolettamaan. Toisaalta syrjintä voi myös tulla kyseeseen, vaikka saavutettavuusvaatimuksia olisi noudatettu. Näin ollen lautakunnan tuli arvioida hakemusta yhdenvertaisuuslain kannalta huomioiden hakijan yksilölliset olosuhteet.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella lautakunta katsoi, ettei JavaScriptin käyttäminen asiassa estä saavutettavuutta, eikä aiheuta syrjintää. Saavutettavuus on mahdollista toteuttaa monia eri tekniikoita käyttäen.

Lautakunta katsoi, ettei asiassa voida saada lopullista varmuutta saavutettavuuden täsmällisestä tasosta hakijalle. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hakijan mahdollisuuteen ostaa vastaajan verkkosivulta junalippu oli ainakin osittain vaikuttanut hakijan käyttämä verkkoselain ja apuvälineet. Lautakunta katsoi Näkövammaisten liitto ry:n lausunto huomioiden, että kuulonäkövammaisilla on useita vaihtoehtoja käyttää verkkosivuja erilaisia verkkoselaimia ja apuvälineitä hyväksikäyttäen. Lautakunta katsoi olevan tavanomaista, että esimerkiksi verkkoselainta voi joutua vaihtamaan riippuen palvelusta ja palveluntarjoajasta, koska näissä käytetyt teknologiat poikkeavat toisistaan. Vastaajan kaikki asiakkaat joutuvat ajoittain mukautumaan uusiin eri tavoin toteutettuihin palveluihin ja tällöin asiakkaat voivat joutua vaihtamaan verkkoselainta tai opettelemaan uudenlaisia käyttöliittymiä. Hakijalla oli mahdollisuus vaihtaa selainta tai apuvälinettä. Asiassa ei oltu esitetty, että vaihtaminen olisi kohtuutonta.

Aluehallintoviraston lausunnon perusteella vastaajan verkkosivun puutteet aiheuttivat osin haasteita kuulonäkövammaiselle käyttäjälle. Lautakunta katsoi, että lausunnon perusteella puutteet eivät kuitenkaan olleet sellaisia, ettei hakija saisi lainkaan vastaajan palvelua.

Vastaaja toi lisäksi esiin useamman eri tavan, jolla hakija saa ostettua vastaajalta junalipun. Lautakunta katsoi, että hakija ei ole estynyt käyttämästä vastaajan palvelua, eikä hakijalla siten ole ollut tarvetta mukautukselle palvelun saamista varten. Kokonaisuutena arvioiden lautakunta katsoi, ettei asiassa ole objektiivisesti arvioiden aihetta olettaa, että vastaaja olisi kohdellut hakijaa yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjinnän kiellon vastaisesti epäämällä hakijalta kohtuulliset mukautukset. Lautakunta hylkäsi hakemuksen.