Vakaumukseen perustuva syrjintä terapiapalveluissa

XX.04.2025 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun häneltä evättiin pääsy yksityisen ammatinharjoittajan tarjoamiin terapiapalveluihin. Hakija oli varannut terapeutilta maksuttoman tutustumiskäynnin. Hakijan mukaan käynti sujui hyvin siihen asti, kunnes hän kertoi taustastaan energiahoitojen parissa ja siitä, että hän kokee saavansa yhteyden niin sanottuun ”lähteeseen”. Hakijan kertoman mukaan terapeutti toi tällöin esiin oman uskonnollisen näkemyksensä ja ilmoitti, ettei voi toimia hakijan terapeuttina tämän vakaumuksen vuoksi. Vastaaja kiisti syrjinnän ja katsoi, että kyse oli tutustumiskäynnistä eikä varsinaisesta terapiasuhteesta. Vastaajan mukaan hänen osaamisensa ei kattanut energiahoitoja, eikä hän ollut kieltäytynyt toimimasta hakijan terapeuttina, vaan toi avoimesti esiin osaamisalueensa sekä hakijan mahdollisuuden hakeutua muiden terapeuttien vastaanotolle. Vastaajan mukaan hakijan kertomus käynnillä käydystä keskustelusta perustui hänen omiin tulkintoihinsa.

Lautakunta katsoi, että kyse oli yksityisen ammatinharjoittajan yleisölle tarjoamasta terapiapalvelusta, joka kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Terapiapalveluiden tarjoamisessa on kyse palvelujen tarjoamisesta yleisölle, eikä elinkeinovapaus oikeuta asiakasvalintoihin, jotka johtavat yhdenvertaisuuslaissa kiellettyyn syrjintään. Lautakunta katsoi, että hakijan energiahoitoihin ja ”lähteeseen” liittyvä elämänkatsomus voitiin rinnastaa laissa tarkoitettuun vakaumukseen. Kun terapiasuhdetta ei jatkettu sen jälkeen, kun hakija oli tuonut esiin vakaumuksensa, asiassa syntyi olettama vakaumukseen perustuvasta syrjinnästä.

Lautakunta piti hyväksyttävänä tavoitteena sitä, että terapeutti ottaa vastaan vain sellaisia asiakkaita, joiden kohdalla hän kokee ammattitaitonsa riittävän. Vastaaja ei kuitenkaan esittänyt selvitystä siitä, miksi hakijan tausta energiahoitojen parissa olisi estänyt terapiasuhteen jatkumisen, kun hakija oli hakeutunut terapiaan saadakseen apua arjen ja ihmissuhteiden tueksi. Lautakunta kiinnitti huomiota myös terapiapalvelun luonteeseen, joka perustuu osapuolten väliseen luottamukseen ja turvalliseen vuorovaikutukseen. Hakijan kertomusta tukevana seikkana lautakunta piti sitä, että hakija reagoi tilanteeseen viipymättä lähettämällä vastaajalle jo seuraavana päivänä viestin, jossa hän kertoi kokeneensa kohtelun syrjivänä uskontonsa perusteella. Vastaaja ei vastannut viestiin eikä muutoin pyrkinyt oikaisemaan tilannetta.

Lautakunta katsoi, että vastaajan menettelyssä oli kyse hakijaan tämän vakaumuksen perusteella kohdistuneesta välittömästä syrjinnästä, ja kielsi vastaajaa uusimasta syrjintää.

Lautakunta suositti vastaajaa maksamaan hakijalle 1 000 euron hyvityksen häneen kohdistuneesta syrjinnästä.