Uimahalliin pääsy koronapandemian aikana

XX.XX.2022 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Covid19-tartuntataudin vuoksi vastaaja piti uimahalleja rajoitetusti auki. Vastaaja päätti toukokuussa 2021 avata osan uimahalleista vuonna 1955 ja tätä ennen syntyneille sekä erityisuimakorttien omaaville. Erityisuimakortti myönnetään helsinkiläisille vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille omaehtoiseen uintiin. Hakija ei päässyt päätöksen vuoksi käymään uimahallissa. Hakija katsoi tulleensa asiassa syrjityksi iän, terveydentilan ja vammaisuuden perusteella.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että ollakseen yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää on kohtelun perustuttava henkilöön liittyvään syyhyn. Hakija ei kertonut olevansa vammainen henkilö. Asiassa ei syntynyt siten syrjintäolettamaa vammaisuuden perusteella.

Hakija totesi terveydentilastaan, ettei hänellä ole sellaista sairautta, jonka perusteella hän olisi oikeutettu erityisuimakorttiin. Hänellä on siis erilainen terveydentila kuin niillä henkilöillä, joilla on oikeus erityisuimakorttiin. Hakija on alle 65-vuotias henkilö, jolloin vastaajan päätös on kohdistunut häneen hänen ikänsä perusteella. Lautakunta katsoi siten, että hakijan ikä ja terveydentila ovat asiassa käsiteltävät yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetut syrjintäperusteet.

Lautakunta arvioi, onko kyse ollut yhdenvertaisuuslain mukaisesta positiivisesta erityiskohtelusta tietyn ikäryhmän tai tietyn terveydentilan omaavien henkilöiden osalta. Positiivisen erityiskohtelun tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen. Kysymys on sellaisista tarpeellisista toimista, joilla pyritään tietyn heikommassa asemassa olevan ryhmän aseman ja olosuhteiden parantamiseen.

Vastaajan mukaan rajoitetulla avaamisella pyrittiin positiivisen erityiskohtelun tarkoittamalla tavalla edistämään ihmisten tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään palveluiden sulkemisesta aiheutuvia haittoja mahdollisimman tehokkaasti, huomioiden kuitenkin koko ajan terveysturvallisuudesta johtuvat vaatimukset. Vastaaja totesi, että uimahallit on avattu ensin erityisuimakortin haltijoille ja vuonna 1955 syntyneille ja tätä vanhemmille sen vuoksi, että nämä ryhmät ovat kärsineet koronaepidemian haitoista korostetusti. Vastaajan mukaan uimahallit ovat näille ryhmille erityisen tärkeitä liikkumismahdollisuuksia. Lisäksi toukokuussa 2021 suurin osa vuonna 1955 syntyneistä olivat jo saaneet ensimmäisen annoksen koronarokotetta, minkä katsottiin vähentävän riskiä koronaviruksen leviämiselle uimahalleissa.

Lautakunta katsoi, että erityisuimakortin haltijat tarvitsevat kuntoutukseen ja muuhun liikuntaan uimahallien palveluja muita henkilöitä enemmän, ja että koronaepidemiasta johtuva uimahallien sulkeminen on voinut vaikuttaa heidän terveydentilaansa tältä osin heikentävästi. Uimahallien avaaminen erityisuimakortin omaaville oli tosiasiallisesti heille suotu yhdenvertaisuutta edistävä etuus, jossa oli kyse yhdenvertaisuuslain mukaisesta positiivisesta erityiskohtelusta.

Lautakunta edelleen totesi, että ikääntyville henkilöille vesiliikunta voi usein olla keskeinen tai jopa ainoa soveltuva liikuntamuoto, ja että vesiliikunnalla on siksi usein erityinen merkitys juuri ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa. Ikääntyvät henkilöt kuuluivat vakavan koronavirustaudin riskiryhmään, ja että koronavirusepidemia vähensi erityisesti ikääntyvien henkilöiden mahdollisuuksia uimahallien käyttöön. Lautakunta katsoi, että ikääntyneet henkilöt ovat kärsineet korostuneesti koronavirusepidemian rajoituksista uimahallien käytölle samalla, kun vesiliikunnalla on usein erityinen merkitys juuri heidän toimintakykynsä tukemisessa.

Ikääntyneiden henkilöiden tukeminen voi olla yhtä lailla perusteltua silloinkin, kun heikomman aseman ei voida osoittaa johtuvan syrjinnästä. Lautakunta totesi, että päätös uimahallien asteittaisesta avaamisesta on perustunut valtioneuvoston periaatepäätökseen hybridistrategian toimintasuunnitelman toimeenpanoon liittyvistä suosituksista. Arvioitavassa asiassa on asteittain, aloittaen erityisryhmistä, pyritty uimahallien avaamiseen kaikille terveysturvallisuus huomioiden. Lisäksi lautakunta kiinnitti huomiota siihen, että ikääntyvien erityiskohtelussa on ollut kyse hyvin rajallisesta ajanjaksosta 17.5.-31.5.2021. Ikääntyvien erityiskohtelu on siten ollut voimassa vain suhteellisen lyhyen ajan. Lautakunta katsoi, että kokonaisuutena arvioiden ikääntyvien henkilöiden positiivinen erityiskohtelu on ollut tavoitteisiin nähden oikeasuhtaista.

Lautakunta katsoi, että asiassa on ollut kyse vuonna 1955 tai tätä ennen syntyneiden henkilöiden positiivisesta erityiskohtelusta yhdenvertaisuuslain 9 §:n mukaisesti, eikä hakijaa syrjitty hänen ikänsä tai terveydentilansa perusteella.

Esittelijä katsoi eriävässä mielipiteessään, että kyse ei ollut positiivisesta erityiskohtelusta iän perusteella ja asiassa syntyi syrjintäolettama välittömästä syrjinnästä, jota vastaaja ei pystynyt kumoamaan.