Uhkasakon maksuun määrääminen

XX.XX.2020 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Hakija vaati uhkasakkojen maksuun määräämistä, koska hakijan mukaan Kela ei ole noudattanut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksiä dno 4XX/2018, 4XX/2018 ja 5XX/2018. Kela totesi, että se on 12.2.2020 ottanut käyttöön suorahankintajärjestelyn tarkoituksenaan toteuttaa kuulonäkövammaisten ja kuulovammaisten asiakkaiden yhdenvertaisuus yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätösten dno 4XX/2018, 4XX/2018 ja 5XX/2018 mukaisesti.

Uhkasakon määräämistä maksuun koskevassa asiassa on hakijan tehtävänä osoittaa, että vastaaja ei ole noudattanut päävelvoitetta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että uhkasakon maksuun määräämisessä on otettava huomioon kokonaisuutena Kelan menettely päätöksen noudattamisessa. Lautakunta totesi, että hankintalaki tai hankintasopimus eivät poista velvollisuutta noudattaa yhdenvertaisuuslakia ja lautakunnan antamia päätöksiä. Lautakunta lisäksi totesi, että uhkasakkoa ei kuulu määrätä maksettavaksi, vaikka päävelvoite olisikin täytetty vasta päätöksessä annetun määräajan jälkeen.

Kelan 12.2.2020 aloitetun suorahankintajärjestelyn oli tarkoitus turvata oikeus saada tulkki tilanteessa, jossa asiakas on jäämässä ilman tulkkia omasta asiakasryhmästä. Kuvatun järjestelyn avulla hakijan oli tarkoitus saada myös toisesta asiakasryhmästä tulkki, vaikka hakija tarvitsisi tulkkitilauksessaan kuulonäkövammaisten tulkkausmenetelmiä. Kela oli lisäksi 30.3.2020 lähtien välittänyt tulkkitilauksia suoraan suorahankinnan perusteella palvelua tuottaville tulkeille, jos yhdelläkään kilpailutuksen perusteella palvelua tuottavalla tulkilla ei ole vapaita tulkkiaikoja. Nämä seikat antoivat perusteita katsoa, että Kela on noudattanut lautakunnan päätöstä dno 4XX/2018, 4XX/2018 ja 5XX/2018.

Lautakunta totesi vielä, että Kela voi järjestää tulkkauspalvelun asianmukaiseksi katsomallaan tavalla, kunhan tulkkauspalvelua ei järjestetä syrjivästi. Saadun selvityksen perusteella Kelan voitiin katsoa toimivan lautakunnan päätösten dno 4XX/2018, 4XX/2018 ja 5XX/2018 mukaisesti, kun Kela ensisijaisesti etsi hankinnassa hyväksytyt palveluntuottajat ja vasta sitten siirtyi suorahankintajärjestelyn kautta etsimään tulkkeja.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että päätöksissä dno 4XX/2018, 4XX/2018 ja 5XX/2018 ei ole ollut kyse tulkkiresurssien riittävyydestä tai siitä, että hakijalle pitäisi aina pystyä tarjoamaan tulkki. Lautakunta totesi, että uhkasakon tarkoituksena on saada vastaaja noudattamaan annettua velvoitetta, joka on ollut päätösten dno 4XX/2018, 4XX/2018 ja 5XX/2018 mukaan se, ettei hakijaa syrjitä yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjinnän kiellon vastaisesti vammaisuuden perusteella tulkkauspalvelun järjestämisessä. Ottaen huomioon Kelan 12.2.2020 käyttöön ottama suorahankintajärjestely lautakunta katsoi asiassa jääneen osoittamatta, että Kela olisi jättänyt noudattamatta lautakunnan päätösten dno 4XX/2018, 4XX/2018 ja 5XX/2018 mukaisia velvoitteita. Näin ollen lautakunta katsoi, ettei ole aiheellista määrätä uhkasakkoja maksuun. Lautakunta siten hylkäsi hakijan hakemukset.