Tulkkauspalvelu ulkomaanmatkalle

XX.XX.2019 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Kuulonäkövammainen hakija katsoi, että Kela oli syrjinyt häntä hänen vammaisuutensa perusteella, koska Kelan menettelyn vuoksi tulkkauspalvelun asiakas ei ollut yhdenvertainen muiden ihmisten kanssa, kun tulkkauspalvelun asiakkailla ei ollut mahdollisuutta lähteä äkkilähdölle. Hakija katsoi, että Kelan menettely asetti hakijan epäedullisempaan asemaan suhteessa tulkkia tarvitsemattomiin ihmisiin, koska tulkkauspalvelua oli teknisesti niin vaikea saada äkkilähdöille. Hakija katsoi asiassa olevan kyse myös kohtuullisten mukautusten laiminlyömisestä.

Asiassa oli riidatonta, että hakijalla oli ollut oikeus saada tulkkausta ulkomaanmatkojaan varten. Hakija oli saanut tulkit kesäkuun 2018 matkalle, eikä kyseessä ollut äkkilähtö. Hakija ei ollut tehnyt tulkkitilausta hakemuksessa mainitsemalleen äkkilähdölle 28.1.2018 lukien. Kela ei ollut siten tällaista tilausta käsitellyt.

Yhdenvertaisuuslain 21 §:n mukaisesti se, joka katsoo tulleensa syrjityksi, voi saattaa asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa hakija ei ollut tehnyt hakemusta äkkilähdöstä ja oli saanut tulkit kesäkuun 2018 matkalle, eikä hakija siten ollut oikeussuojan tarpeessa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan ei kuulu tutkia luonteeltaan hypoteettisia kysymyksiä, eikä arvioida yleisellä tasolla jonkin menettelyn tai käytännön yhdenvertaisuuslain mukaisuutta lainkäyttöpäätöksissään, vaan käsitellä ja ratkaista tapauksia, joissa hakijalla on oikeussuojan tarve. Lautakunta katsoi, että hakemus oli jätettävä tutkimatta lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi selvyyden vuoksi vertailukelpoisesta asemasta, että hakijaa ei voitu verrata käsiteltävässä olevassa asiassa yleisesti muihin ihmisiin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta jätti hakemuksen tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomana.