Tulkkauspalvelu oppisopimuskoulutuksessa

XX.XX.2020 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Hakija on oikeutettu Kelan tulkkauspalveluun ja opiskelee oppisopimuskoulutuksessa. Hakija katsoi, että häntä kohdellaan eri tavoin kuin muita liittyen hänen lisätulkkaustuntiensa ja opiskelunsa tulkkauksen käsittelyyn tulkkauspalvelussa. Hakija myös katsoi, että Kela voisi kohtuullisilla mukautuksilla tulkita hänen oppisopimuskoulutuksensa tulkkauspalvelulain mukaiseksi opiskelutulkkaukseksi. Lisäksi hakija katsoi, että Kela olisi voinut käsitellä hänen lisätulkkaustuntihakemuksensa nopeutetulla aikataululla tai myöntää jo valmiiksi vuoden alussa korotetun tuntimäärän.

Kela selvitti, että menettely lisätulkkaustuntien, oppisopimuskoulutuksen tulkkauksen ja tulkkilistan käsittelyssä koskee kaikkia tulkkauspalvelun asiakkaita, jotka ovat hakijan kanssa vertailukelpoisessa asemassa. Kela katsoi myös, että hakijan oppisopimuskoulutus ei kuulu opiskelutulkkauksen piiriin. Kelan tulkinta perustui tulkkauspalvelulain esitöihin. Kela vetosi lisäksi siihen, ettei tulkkausta voida myöntää etukäteen ja että kahden viikon käsittelyaika johtui osittain ruuhkasta. Hakija oli lisäksi itse vastuussa tulkkaustuntien seuraamisesta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi alkuun, että ottaen huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen väljän tulkinnan ja perustuslain 22 §:n mukaisen perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnanperiaatteen hakijan asema oppisopimuskoulutuksessa opiskelevana on sellainen oikeudellinen asema, jonka voitiin katsoa olevan yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu muu henkilöön liittyvä syy.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei erillistä myönnettyä oikeutta opiskelutulkkaukseen ja hakijan oppisopimuskoulutustilannetta voida rinnastaa tilanteina toisiinsa. Kohtuullisten mukautusten osalta lautakunta katsoi, että hakija saa tulkkausta oppisopimuskoulutukseensa, joten asiassa ei ylipäätään ole selvitetty olevan tarvetta kohtuulliseen mukautukseen tältä osin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi saadun selvityksen perusteella, ettei objektiivisesti arvioiden ole aihetta olettaa, että Kela olisi kohdellut hakijaa vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella syrjinnän kiellon vastaisesti. Kyse ei myöskään ollut kohtuullisten mukautusten epäämisestä, yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden rikkomisesta tai positiivisen erityiskohtelun toimien tekemättä jättämisestä. Näin ollen hakijan hakemus hylättiin.