Tulkkauspalvelu ja apuvälineet

XX.XX.2024 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Hakija on kuulonäkövammainen henkilö, jolle on myönnetty Kansaneläkelaitoksen (Kela) tulkkauspalvelupäätöksellä oikeus saada Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. Hakija on vaatinut, että Kela järjestäisi hänelle tarvittavat välineet tulkkauksen seuraamiseen. Kela on hylännyt hakemukset, koska Kelan näkemyksen mukaan se ei ole tulkkauspalvelulain nojalla velvollinen järjestämään hakijalle hänen hakemiaan välineitä, vaan hyvinvointialue on toimivaltainen viranomainen asiassa. Näkemys perustuu vakuutusoikeuden ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisuihin. Ratkaisujen mukaan Kelalle ei kuulu tulkkauspalvelua tukevien ohjelmistojen ja laitteiden järjestäminen, vaan se on joko terveydenhuollon tai vammaispalveluiden tehtävä.

Hyvinvointialue on evännyt hakijalta vammaispalvelulain mukaisena päivittäistoimintojen välineenä ja laitteena Kelan kirjoitustulkkausta varten tarvittavia laitteita (kannettava tietokone, pistenäyttö ja ruudunlukuohjelma). Hyvinvointialue on antamallaan päätöksellä myöntänyt itseoikaisuna hakijalle kirjoitustulkkauksen seuraamiseen pistenäytön. Kannettavan tietokoneen ja ruudunlukuohjelman osalta hakemus on hylätty.

Hakija katsoi, että häntä syrjittiin, kun hyvinvointialue oli myöntänyt hänelle pistekirjoitusnäytön tulkkauksen seuraamiseen. Hakijan mukaan päätös asettaa hänet perusteettomasti eri asemaan kuulovammaisten kanssa, koska Kelan kuuluisi järjestää tulkkauksen seuraamiseen tarvittavat laitteet yhdenvertaisuuslain 15 §:n perusteella. Kela hoitaa kaikkien kirjoitustulkkausta käyttävien tarvitsemat tulkit, laitteet ja ohjelmat, joten hakijaa ei tulisi kohdella näkövammansa vuoksi eri tavoin.

Hyvinvointialueen mukaan Kelan päätökset ovat olleet perusteltuja ja hyvinvointialue on ollut asiassa toimivaltainen viranomainen. Hyvinvointialue on todennut, että asian käsittelyssä ja itseoikaisun tekemisessä on otettu huomioon asiakkaan etu tilanteessa, jossa hän ei ole saanut tarvitsemaansa apuvälinettä kirjoitustulkkauksen seuraamiseen muulta viranomaiselta. Vastaajan mukaan päätöstä ei ole korjattu hakijan vahingoksi, vaan päätös ja itseoikaisu on tehty hallintolain mukaan hakijan eduksi, kun hakijalle on myönnetty hänelle välttämätön, muun muassa kommunikointiin ja viestintään liittyvä laite. Lisäksi vastaaja on selvittänyt teknisiä seikkoja ja vaihtoehtoja ruudunlukuohjelman käyttöä varten. Hakija ei ole tuonut vastaajalle esille sellaisia erityistarpeita, että maksullinen ruudunlukuohjelma olisi välttämätön. Vastaaja on myös todennut tarvittaessa kustantavansa maksullisen ohjelmiston, mikäli hakija sitä tarvitsee.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei sen toimivaltaan kuulu ratkaista, minkä tahon pitäisi järjestää hakijalle tarvittavat välineet tulkkauksen seuraamiseen tai onko asia käsitelty hallintolain mukaisesti. Lautakunta tutki hakemuksen yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon kannalta. Lautakunta katsoi, ettei hakijan näkemys siitä, että laitteiden järjestäjä tulisi olla Kela, johda siihen, että vastaaja olisi syrjinyt häntä yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla. Edellytyksenä on, että vastaaja toimii yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla syrjintäkiellon vastaisesti.

Lautakunta katsoi, ettei asiassa objektiivisesti arvioiden ollut aihetta olettaa, että vastaaja olisi syrjinyt hakijaa hänen vammaisuutensa perusteella yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaisesti, kun vastaaja on myöntänyt pistekirjoitusnäytön hakijalle. Lautakunta hylkäsi hakemuksen ja vaatimuksen asettaa uhkasakko päätöksen tehosteeksi.