Tulkkauspalvelu

XX.XX.2017 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Kuulonäkövammainen hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hän ei saanut tarvitsemaansa tulkkausta huolimatta tulkkauspäätöksestä, jonka mukaan hän on kuulonäkövammansa perusteella oikeutettu saamaan Kelan tarjoamaa tulkkauspalvelua.

Hakija oli tarvinnut tulkkia ajankohtana, jolloin tulkit, joilla on kuurosokeustulkkauspätevyys, eivät olleet saatavilla. Hakijalle ei välitetty kuulovammaisten tulkkia, jolla ei ole kuurosokeuskoulutusta, vaikka hakija itse oli tätä pyytänyt.

Vastaaja totesi, että hakijan tarkoittamat tulkkauspyynnöt olivat olleet vaativia ja että pyynnöt olivat tulleet erittäin lyhyellä varoitusajalla. Kelan tulkkauspalvelukeskus katsoi, että hakijan tilausten välitystyö oli edennyt Kelassa noudatettavien ohjeiden mukaisesti. Tulkkauspalvelukeskuksella ei ole lupaa välittää asiakkaalle tulkkia, joka ei täytä asiakkaan profiilin mukaista pätevyyttä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama välillisestä syrjinnästä, koska näennäisesti yhdenvertainen peruste oli asettanut hakijan muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn takia.

Lautakunta katsoi, että tulkille asetettu vaatimus oli ollut joustamaton eikä sitä sovellettaessa otettu huomioon kuulonäkövammaisten yksilöllisiä tarpeita yksittäisessä tulkkaustilanteessa. Lautakunta katsoi, että sinänsä hyväksyttävän, tulkkauksen laadun varmistamiseen liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi käytetty keino ei ollut asianmukainen ja tarpeellinen yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lautakunta katsoi, ettei Kela ollut huomioinut tulkkauspalvelulain 10 §:n mukaisesti hakijan toiveita ja yksilöllisiä tarpeita tulkkauspalvelua järjestettäessä, ja etteivät Kelan esittämät seikat oikeuttaneet hakijan asettamista muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövamman perusteella.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan saaneen aiemmin lautakunnan kieltopäätöksen vastaavasta asiasta. Näin ollen Kelan olisi tullut palvelun tarjoajana tietää, miten yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa tulkitaan tämäntyyppisessä asiassa ja että hakijan asettaminen muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn perusteella olisi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen aiheelliseksi asettaa kieltopäätöksensä tehosteeksi 25 000 euron uhkasakon.