Tulkkauspalvelu

XX.XX.2019 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Hakija on henkilö, jolla on kuulonäkövamma. Hänelle on myönnetty Kansaneläkelaitoksen (Kelan) tulkkauspalvelupäätöksellä oikeus saada Kelan tulkkauspalvelun kautta tulkkauspalvelua.

Hakija on tehnyt tulkkitilauksen, jossa hän on tarvinnut taktiilitulkkausta, jossa viitotaan tulkkaus kuulonäkövammaisen kämmensyrjään. Tulkkia ei löydetty. Hakija oli ilmoittanut Kelalle vapaana olevan tulkin, mutta tulkkihakua ei voitu suunnata häneen, koska hän ei Kelan uudella hankintakaudella tarjoa kuulonäkövammaisille tulkkausta. Kyseinen tulkki kuitenkin tulkkaa hakijalle vakituisesti hänen opinnoissaan, mikä on järjestetty suorahankinnalla. Kela voi poikkeuksellisesti asiakkaan pyynnöstä tiedustella yksittäistä tulkkia, mikäli kuulonäkövammaisten palvelun tuottamiseen hankitusta resurssista ei vapaata tulkkia löydy. Tällöin kuitenkin asiakkaan kyseisessä tilauksessa tarvitsema tulkkausmenetelmän on vastattava sitä tuotetta, johon tulkki on Kelan hankinnassa hyväksytty.

Hakija katsoi, että Kela oli syrjinyt häntä hänen vammaisuutensa perusteella, kun Kela ei välittänyt hänelle vapaata ja kuurosokeisiin erikoistunutta tulkkia.

Kela totesi noudattavansa hankintalakia ja tehneensä palveluntuottajien kanssa hankintasopimuksen. Hankintasopimusta ei hankintalain mukaan saa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana. Sopimusta ei voida myöskään laajentaa koskemaan sellaista tulkkauspalvelua, jota palveluntuottaja ei ole tarjouksessaan tarjonnut tai aluetta, joka ei ole sisältynyt tarjoukseen. Kela katsoi, että voimassa olevan lainsäädännön näkökulmasta Kelan menettelyä ei voida pitää yksittäistä asiakasta vammaisuuden perusteella syrjivänä, eikä hakija tullut epäsuotuisammin kohdelluksi muihin Kelan tulkkauspalvelun asiakkaisiin verrattuna.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että sinänsä hyväksyttävän, hankintalain ja hankintasopimuksen noudattamiseen liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi käytetty keino ei ollut asianmukainen ja tarpeellinen yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lautakunta katsoi, että Kela on välillisesti syrjinyt hakijaa niin, että hän on joutunut epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaisuutensa perusteella ja kielsi Kelaa jatkamasta tai uusimasta syrjivää menettelyään sekä asetti kieltopäätöksen tehosteeksi 25 000,- euron uhkasakon.