Hedelmöityshoitoon pääseminen

XX.XX.2016 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, oliko terveydenhuollon asiakasta syrjitty, kun häneltä oli evätty mahdollisuus hedelmöityshoitoihin julkisessa terveydenhuollossa. Valtuutettu myös pyysi lautakuntaa tutkimaan olivatko yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit syyllistyneet yhdenvertaisuuslaissa kiellettyyn syrjivään menettelyyn antamalla sairaanhoitopiireilleen määräyksen, jonka perusteella tietyt potilasryhmät, kuten itselliset naiset tai naisparit, suljettiin kokonaan pois julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidoista. Lisäksi valtuutettu pyysi lautakuntaa kieltämään vastaajia jatkamasta tai uusimasta syrjivää menettelyä sekä asettamaan uhkasakon kiellon tehosteeksi.

Johtajaylilääkärien yhteisen linjauksen tarkoituksena oli ollut resurssien riittävyydestä huolehtiminen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti julkisen terveydenhoidon resurssien riittävyyden turvaamista sinänsä hyväksyttävänä tavoitteena yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla. Se ei kuitenkaan vielä yksinään oikeuttanut erottelua, vaan lisäksi lautakunnan oli arvioitava, olivatko tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot olleet välttämättömiä yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla.

Asiassa ei ollut selvitetty, etteikö julkisen terveydenhoidon resurssien riittävyyden takaamiseksi olisi ollut valittavana keinoja, jotka eivät olisi merkinneet minkään ryhmän syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutettu oli esimerkiksi esittänyt kaikkien hedelmöityshoitoa tarvitsevien ohjaamista hoitojonoon. Resurssien riittävyyden varmistamiseksi ei siten olisi ollut välttämätöntä sulkea kaikkia naispareja seksuaalisen suuntautumisensa perusteella kokonaan hedelmöityshoitojen ulkopuolelle. Sen vuoksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaajien tässä asiassa käyttämä keino sinänsä hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi ole ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla oikeasuhtainen. Erityisen moitittavaa menettelyssä oli ollut lautakunnan mukaan se, että terveydenhuollon asiakkaalta oli evätty hedelmöityshoito, vaikka hän oli hankkinut hoidossa tarvittavat sukusolut omalla kustannuksellaan.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi johtajaylilääkärien antaneen sairaanhoitopiireilleen syrjivän määräyksen ja kielsi heitä jatkamasta syrjintää. Lautakunta myös katsoi, että asiakasta oli syrjitty tämän seksuaalisen suuntautumisen perusteella, kun häneltä oli evätty kokonaan julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidot. Lisäksi lautakunta katsoi johtajaylilääkärien laiminlyöneen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta yhdenvertaisuuslain 5 §:n 1 momentin mukaisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta asetti kieltopäätöksensä ja määräyksensä tehosteeksi kullekin asiassa vastaajana olevalle sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärille 30 000 euron suuruisen uhkasakon.

(Ään.)

(Lainvoimainen yhden vastaajan osalta. Neljän vastaajan osalta korkein hallinto-oikeus kumosi 28.12.2020 lautakunnan päätöksen kokonaan.)

Ohessa linkit korkeimman hallinto-oikeuden kahteen vuosikirjaratkaisuun, joilla hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen kahden vastaajan osalta:

• KHO:2020:159
• KHO:2020:160