Asunto-osakeyhtiön remontti

XX.XX.2021 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Hakija on vammainen henkilö, joka käyttää liikkumisensa apuvälineenä välillä rollaattoria. Hakija katsoi, että häntä oli syrjitty hänen vammaisuutensa perusteella, kun hänen asuntonsa sisäänkäynti ei ollut hänelle esteetön, kun taloyhtiö ja isännöitsijä teettivät taloyhtiössä purkutyöt 24.8.2018 ja salaojatyöurakan 8.10.2018. Hakija toi vastaajille tietoon tarpeensa esteettömälle sisäänkäynnille 24.8.2018. Hakija loukkaantui useampaan otteeseen johtuen sisäänkäynnin puutteista.

Vastaajat totesivat, ettei niillä ole ollut tiedossa hakijan terveydentila, eikä heillä ollut oikeutta tai mahdollisuutta selvittää hakijan terveydentilaa taloyhtiön korjaushanketta toteuttaessaan. Vastaajien mukaan he olivat saaneet 8.10.2018 tiedon hakijan tarpeesta esteettömälle sisäänkäynnille. Vastaajat totesivat, että taloyhtiö ja sen urakoitsijat olivat tehneet voitavansa, kun liikkumista haittaavat puutteet oli huomattu.

Asiassa oli riidatonta, että hakijalla oli ollut tarve esteettömälle sisäänkäynnille. Hakija ja vastaajat olivat erimielisiä siitä, missä vaiheessa tieto hakijan tarpeesta esteettömälle sisäänkäynnille oli tullut vastaajien tietoon ja olivatko tehdyt toimet olleet riittävät. Lautakunta totesi, että vastaajien oli tullut varmistua siitä, että huoneistoon pääsy urakan aikana onnistuu turvallisesti myös vammaisilta henkilöiltä. Lautakunta katsoi, että vastaajat olivat saaneet viimeistään 8.10.2018 aloitetun salaojaurakan aikaan tietää hakijan tarpeesta esteettömälle sisäänkäynnille. Toisaalta hakijalle oli jo 24.8.2018 remontin yhteydessä järjestetty trukkilava portaiden tilalle. Vastaajien oli siten täytynyt tietää hakijan tarpeesta. Trukkilavan käyttö oli kuitenkin ollut vaarallista.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaajille oli syntynyt velvollisuus kohtuulliseen mukautukseen, kun vastaajat ovat saaneet tietää hakijan tarpeesta esteettömälle sisäänkäynnille. Hakijan pyytämää esteetöntä sisäänkäyntiä voitiin pitää hakijalle olennaisena ja tarpeellisena toimenpiteenä. Lautakunta katsoi, että hakija ei ollut voinut remonttien aikana käyttää turvallisesti asuntonsa sisäänkäyntiä. Sisäänkäynnille asetettu ramppi ja takaoven käyttö eivät olleet hakijalle turvallisia ja tarkoituksenmukaisia kohtuullisia mukautuksia. Asiassa oli myös otettava huomioon, että kunnan vammaispalvelu oli myöhemmin rakennuttanut hakijalle esteettömän sisäänkäynnin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaajien toteuttamat toimenpiteet eivät olleet yhdenvertaisuuslain esitöissä tarkoitetulla tavalla hakijalle asianmukaisia. Asiassa ei esitetty selvitystä siitä, että vastaajille olisi aiheutunut kohtuuttomia kustannuksia kohtuullisen mukautuksen järjestämisestä hakijalle. Lautakunta myös katsoi, että vastaajien olisi tullut ryhtyä kommunikoimaan hakijan kanssa ja aktiivisemmin selvittää kohtuullisen mukautuksen tarvetta. Lautakunta katsoi, että hakijan tarvitsema mukautus, kuten turvallisen kulkemisen mahdollistava ramppi, olisi ollut kohtuullinen ottaen huomioon vastaajien koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus. Vastaajien tekemät toimenpiteet eivät olleet olosuhteisiin nähden soveltuvat ja asianmukaiset. Lautakunta katsoi vastaajien evänneen hakijalta kohtuulliset mukautukset ja näin syrjineet hakijaa yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaisesti.