Asuintalon sisäänkäynti

XX.XX.2021 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoi hakemuksessaan, että asianomistajaa oli syrjitty hänen vammaisuutensa perusteella, kun asunto-osakeyhtiö ei ollut antanut asianomistajalle lupaa asennuttaa luiskaa ja ovenavauslaitetta asuintalon ulko-oveen. Esteetön sisäänkäynti oli asianomistajalle olennainen ja tarpeellinen jokapäiväisen kulkemisen kannalta. Sekä kaupungin vammaispalvelutoimisto että tilapalvelu olivat katsoneet parhaaksi ratkaisuksi asentaa luiska ja ovenavauslaite asuintalon etuoveen. Hakijalla ei ollut esteetöntä kulkua ulos asuintalostaan toisin kuin muilla talon asukkailla. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja oli näennäisesti yhdenvertaisella päätöksellään saattanut asianomistajan muita epäedullisempaan asemaan vammaisuuden perusteella.

Vastaaja perusteli muutostöiden kieltoa vedoten taloyhtiön päätökseen säilyttää rakennuksen julkisivukuvan alkuperäisenä. Se vetosi asukkaiden paloturvallisuuteen, pääoven ahtauteen ja ulko-oven kautta tapahtuvaan sairauskuljetukseen ja muuttoliikenteeseen sekä muiden asukkaiden kulkemisen vaikeutumiseen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että rakennuksen julkisivu olisi viranomaismääräyksistä tai lainsäädännöstä johtuen tullut säilyttää ennallaan. Kaupungin tilapalvelu ja vammaispalvelutoimisto olivat lisäksi käyneet varmistamassa, että luiskan ja ovenavauslaitteen asentaminen asuintalon ulko-oveen onnistuisi ongelmitta, eikä esimerkiksi pääovi ollut siihen liian ahdas siten, että muuttoliikenne, sairaankuljetus tai muiden asukkaiden kulkeminen olisi tämän johdosta vaarantunut. Paloturvallisuuden varmistamista voitiin pitää hyväksyttävänä tavoitteena, mutta asiassa ei ollut esitetty riittävää selvitystä siitä, miten muiden asukkaiden paloturvallisuus vaarantuisi. Sen sijaan asianomistajan paloturvallisuus oli vaarantunut, kun hänellä ei ole ollut esteetöntä kulkua pääovesta.

Lautakunta totesi, että vastaajan menettelyn vuoksi asianomistajalla ei ole esteetöntä sisäänkäyntiä omaan asuintaloonsa. Tämä vaikutti merkittävästi asianomistajan oikeuteen asua ja elää yhdenvertaisesti muiden kanssa. Asianomistajan pyyntöä ei voitu pitää kohtuuttomana. Asian arvioinnissa oli myös huomioitava, että kaupunki oli sitoutunut korvaamaan luiskan ja ovenavauslaitteen kohtuulliset asennus-, huolto-, korjaus-, siirto- ja purkukustannukset. Asiassa ei ollut aihetta olettaa, että luiskan ja ovenavauslaitteen asentamisesta aiheutuisi merkittävää haittaa muiden asukkaiden kulkemiselle, sairaankuljetukselle tai muuttoliikenteelle. Lisäksi luiskan ja ovenavauslaitteen asentaminen voisi hyödyttää muita talon asukkaita ja parantaa heidän esteetöntä kulkuaan.

Paloturvallisuuteen liittyvää tavoitteen saavuttamiseksi käytettyjä keinoja ei pidetty asianmukaisina eikä tarpeellisina yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lautakunta katsoi vastaajan välillisesti syrjineen asianomistajaa hänen vammaisuutensa perusteella yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjinnän kiellon vastaisesti ja kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta asianomistajaan kohdistuvaa syrjintää. Lautakunta asetti kieltopäätöksensä tehosteeksi 10 000 euron uhkasakon.