Asuinrakennuksen sisäänkäynnin esteettömyys

XX.02.2025 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Asiassa oli kyse asuinrakennuksen sisäänkäynnin puutteellisesta esteettömyydestä. Rollaattorilla liikkuva hakija ei voinut kulkea itsenäisesti porraskäytävän kautta asuntoonsa raskaan ulko-oven vuoksi, ja hän joutui jatkuvasti turvautumaan muiden apuun. Hakija oli kesällä 2023 vaatinut vastaajalta asuinrakennuksen esteettömyyttä parantavia muutostöitä, kuten ovenkiinnittimen ja luiskan asentamista sekä sähköisten ovenavauslaitteiden asentamista. Vammaispalvelu oli sitoutunut korvaamaan muutostöistä aiheutuvat kustannukset.

Vastaaja oli kesällä 2024 toteuttanut muutostyönä ovenkiinnittimen asennuksen, mutta kieltäytynyt luiskan ja ovenavauslaitteiden asentamisesta. Vastaaja perusteli kielteistä päätöstä rakennuksen rakenteellisilla rajoitteilla sekä sillä, ettei rakennusta ollut alun perin suunniteltu esteettömäksi. Vastaaja oli lisäksi vedonnut siihen, että apuvälinekeskuksen oli tarkoitus selvittää muita mahdollisia ratkaisuja hakijan liikkumisen helpottamiseksi, ja ilmoittanut käsittelevänsä muutostyölupaa vasta saatuaan uuden esityksen hakijan kulkua helpottavista apuvälineistä. Vastaajan mukaan rakennuksen hisseille oli myös tarkoitus tehdä peruskorjaus tulevina vuosina.

Lautakunta katsoi, että hakijalla oli sairaudesta johtuva pitkäaikainen toimintarajoite ja että hän oli siten vammaisyleissopimuksessa tarkoitettu vammainen henkilö. Hakija tarvitsi esteettömän kulun asuinrakennukseen jokapäiväisen liikkumisensa turvaamiseksi. Lautakunta totesi myös, että vastaaja oli ollut tietoinen hakijan esteettömyystarpeista jo alkuperäisen muutostyöhakemuksen perusteella ja että kiinteistöllä oli syksyllä 2023 järjestetty katselmus muutostöiden selvittämiseksi. Lautakunta katsoi, ettei vastaaja voinut kieltäytyä esteettömyystoimenpiteiden selvittämisestä vedoten epäselvyyksiin tai uuden hakemuksen puuttumiseen. Vammaisille henkilöille on turvattava yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, ja vastaajalla on aktiivinen velvollisuus arvioida esteettömyysratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia. Ovenkiinnittimen asentaminen ei yksinään poistanut sisäänkäynnin esteitä, jotka vaikeuttivat hakijan itsenäistä liikkumista. Myöskään hissien tuleva peruskorjaus ei poistanut velvollisuutta ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin, sillä hakijan esteettömyystarve oli ajankohtainen.

Lautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, miksi hakijan vaatimat muutostyöt olisivat olleet objektiivisesti arvioiden mahdottomia toteuttaa. Erilaiset ovenavauslaitteet ja luiskat ovat tavanomaisia esteettömyystoimenpiteitä eikä vastaaja ollut esittänyt selvitystä niiden toteuttamisen kohtuuttomuudesta. Lisäksi vammaispalvelu oli sitoutunut korvaamaan muutostöistä aiheutuvat kustannukset.

Lautakunta katsoi, että vastaajan menettelyssä oli siten kyse välillisestä syrjinnästä. Lautakunta kielsi vastaajaa uusimasta syrjintää.

Lautakunta suositti vastaajaa maksamaan hakijalle 3 000 euron hyvityksen häneen kohdistuneesta syrjinnästä.