Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tiedote 2/2021

18.3.2021

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta päätöksiä syrjinnästä pysäköinnin valvonnassa ja taloyhtiöiden toiminnassa

Pysäköinninvalvontayhtiön määräämä valvontamaksu äidinkieleltään ruotsinkieliselle henkilölle oli syrjivä, kun maksun perusteena oleva sopimusehto oli ilmoitettu ainoastaan suomeksi, vaikka yhtiö oli ilmoittanut muista sopimusehdoista yhtiön käyttämillä suomen, ruotsin ja englannin kielillä

Äidinkieleltään ruotsinkielinen hakija katsoi, että hänen kielellisiä oikeuksiaan oli loukattu ja että hän oli tullut syrjityksi kielensä perusteella, kun hänelle oli määrätty yksityisen kiinteistöyhtiön alueelle pysäköimisestä valvontamaksu virheellisestä pysäköinnistä, vaikka maksun perusteena ollut sopimusehto oli ilmaistu vain suomen kielellä, jota hän ei ollut ymmärtänyt.

Hän oli pysäköinyt autonsa alueelle, jossa hän oli nähnyt opastetaulun, jonka teksti oli suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hakija ymmärsi näistä kielistä ruotsia ja englantia. Opastetaulun alle sijoitetuissa lisäkilvissä oli ollut tekstiä, joka oli ainoastaan suomeksi ja josta ilmeni, että pysäköintiin tarvittiin lisäksi erillinen vieraslupa. Hakijalla ei ruotsinkielisenä ollut tosiasiallista mahdollisuutta ymmärtää opastetaulua lisäkilpineen niiltä osin, kun kilvessä oli vain suomenkielistä tekstiä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että pysäköinninvalvontayhtiön virallisia asiointi- ja tiedottamiskieliä olivat suomi, ruotsi ja englanti ja katsoi, että vastaaja ei ollut esittänyt hyväksyttäviä perusteluja sille, miksi valvontamaksun määräämiseen johtaneesta sopimusehdosta ei ollut tiedotettu kuin yhdellä sen käyttämistä kielistä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että vastaajan menettely olla antamatta tietoja hyväksyttävän pysäköinnin edellytyksistä kielellä, joka oli yrityksen käyttämä kieli, ei perustunut lakiin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja oli pysäköinnin valvontaa alueella harjoittaessaan kohdellut hakijaa tämän äidinkielen perusteella epäsuotuisammin kuin vertailukelpoisessa tilanteessa olevia tai olleita henkilöitä määrätessään tälle valvontamaksun ehtojen vastaisesta pysäköinnistä siten, että häntä oli välittömästi syrjitty kielen perusteella.

Lautakunta kielsi vastaajaa uusimasta hakijaan kohdistamaansa syrjivää menettelyä.

Asunto-osakeyhtiön kielto asennuttaa vammaisen asukkaan tarvitsemia ovenavauslaitetta ja luiskaa talon ulko-ovelle oli syrjivä

Asunto-osakeyhtiö ei ollut antanut vammaiselle asukkaalle lupaa asennuttaa luiskaa ja ovenavauslaitetta asuintalon ulko-oveen. Esteetön sisäänkäynti oli asukkaalle olennainen ja tarpeellinen jokapäiväisen kulkemisen kannalta. Sekä kaupungin vammaispalvelutoimisto että tilapalvelu olivat katsoneet parhaaksi ratkaisuksi asentaa luiska ja ovenavauslaite asuintalon etuoveen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja oli näennäisesti yhdenvertaisella päätöksellään saattanut asukkaan muita epäedullisempaan asemaan vammaisuuden perusteella.

Lautakunta totesi, että vastaajan menettelyn vuoksi vammaisella asukkaalla ei ollut esteetöntä sisäänkäyntiä omaan asuintaloonsa. Tämä vaikutti merkittävästi vammaisen asukkaan oikeuteen asua ja elää yhdenvertaisesti muiden kanssa, eikä hänen pyyntöään voitu pitää kohtuuttomana. Asian arvioinnissa oli myös huomioitava, että kaupunki oli sitoutunut korvaamaan luiskan ja ovenavauslaitteen kohtuulliset asennus-, huolto-, korjaus-, siirto- ja purkukustannukset. Asiassa ei ollut aihetta olettaa, että luiskan ja ovenavauslaitteen asentamisesta aiheutuisi merkittävää haittaa muiden asukkaiden kulkemiselle, sairaankuljetukselle tai muuttoliikenteelle. Lisäksi luiskan ja ovenavauslaitteen asentaminen voisi hyödyttää muita talon asukkaita ja parantaa heidän esteetöntä kulkuaan.

Lautakunta katsoi vastaajan välillisesti syrjineen asukasta hänen vammaisuutensa perusteella yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjinnän kiellon vastaisesti ja kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta asianomistajaan kohdistuvaa syrjintää. Lautakunta asetti kieltopäätöksensä tehosteeksi 10 000 euron uhkasakon.

Vammaiselle asukkaalle tarpeellisten kohtuullisten mukautusten laiminlyöminen taloyhtiön remontin aikana oli syrjintää

Liikkumisensa apuvälineenä rollaattoria käyttävä vammainen asukas katsoi, että häntä oli syrjitty hänen vammaisuutensa perusteella, kun hänen asuntonsa sisäänkäynti ei ollut hänelle esteetön sinä aikana, kun taloyhtiö ja isännöitsijä teettivät taloyhtiössä purkutyöt ja salaojatyöurakan. Sisäänkäynnin puutteiden takia hakija oli loukkaantunut useampaan otteeseen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaajille oli syntynyt velvollisuus kohtuulliseen mukautukseen, kun vastaajat olivat saaneet tietää hakijan tarpeesta esteettömälle sisäänkäynnille. Hakijan pyytämää esteetöntä sisäänkäyntiä voitiin pitää hakijalle olennaisena ja tarpeellisena toimenpiteenä. Lautakunta katsoi, että hakija ei ollut voinut remonttien aikana käyttää turvallisesti asuntonsa sisäänkäyntiä. Asian arvioinnissa oli myös otettava huomioon, että kunnan vammaispalvelu oli myöhemmin rakennuttanut hakijalle esteettömän sisäänkäynnin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaajien toteuttamat toimenpiteet eivät olleet olosuhteisiin nähden yhdenvertaisuuslain esitöissä tarkoitetulla tavalla hakijalle soveltuvia ja asianmukaisia. Asiassa ei esitetty selvitystä siitä, että vastaajille olisi aiheutunut kohtuuttomia kustannuksia kohtuullisen mukautuksen järjestämisestä. Lautakunta katsoi, että vastaajien olisi tullut ryhtyä aktiivisemmin selvittämään vammaisen asukkaan kohtuullisen mukautuksen tarvetta.

Lautakunta katsoi vastaajien evänneen vammaiselta asukkaalta kohtuulliset mukautukset ja näin syrjineet häntä yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaisesti.

Tapausselosteet on kokonaisuudessaan julkaistu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan internet-sivuilla: Tapausselosteet 2021 - Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Lisätietoja:
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan pääsihteeri Juhani Kortteinen
p. 0295 150151
[email protected]

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin. Se valvoo yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain noudattamista yksityisessä toiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja liiketoiminnassa. Työelämää koskevat kysymykset eivät kuulu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan muutoin kuin tasa-arvolain soveltamisalalla.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan ei kuulu yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvat asiat, eikä uskonnon harjoittaminen.

Asian voi saattaa lautakunnan käsiteltäväksi se, johon syrjivä menettely kohdistuu, taikka yhdenvertaisuusvaltuutettu. Myös yhdistykset voivat saada hakemuksen vireille lautakunnassa asianomistajan suostumuksella. Tasa-arvolain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa asian voi saattaa lautakunnan käsiteltäväksi vain työmarkkinoiden keskusjärjestö tai tasa-arvovaltuutettu.

Lautakunta ei ota tutkittavaksi tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa vireillä olevaa asiaa.

Lautakunnan tehtävänä on antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityksi tai tulleensa syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi kieltää jatkamasta tai uusimasta syrjintää tai vastatoimia ja asettaa päätöksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon ja tuomita sen maksettavaksi.

Lautakunta voi määrätä asianomaisen ryhtymään kohtuullisessa määräajassa toimenpiteisiin yhdenvertaisuuslaissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämiseksi. Se voi myös vahvistaa osapuolten välisen sovinnon.

Lautakunta ei voi määrätä hyvitystä tai muuta korvausta maksettavaksi.

Lautakunta voi antaa myös lausunnon yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain soveltamisesta tuomioistuimen, yhdenvertaisuus- tai tasa-arvovaltuutetun tai muun viranomaisen taikka yhdistyksen pyynnöstä.

Lautakunnan päätöksistä voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta.

Hakemuksen käsittely lautakunnassa on maksutonta, ja sen toimituskirjat ovat maksuttomia. Muista oikeudenkäyntikuluistaan asianosaiset vastaavat itse.

Lisätietoja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta:

http://yvtltk.fi/fi/
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
PL 27
FI-00023 Valtioneuvosto

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan sähköposti: [email protected]