Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta: yksin elävän naisen sulkeminen kokonaan pois hedelmöityshoidoista on vastoin yhdenvertaisuuslakia

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta: yksin elävän naisen sulkeminen kokonaan pois hedelmöityshoidoista on vastoin yhdenvertaisuuslakia

Yksin elävä nainen, hakija A, pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, oliko häntä syrjitty, kun häneltä oli evätty mahdollisuus hedelmöityshoitoihin julkisessa terveydenhuollossa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi saadusta selvityksestä käyvän ilmi, että hakijalla oli lapsettomuutta aiheuttava sairaus, joten hänellä oli lääketieteellinen peruste lapsettomuushoitoihin hakeutumiselle.

Sairaalan ilmoituksen mukaan valtakunnallisen linjauksen perusteella julkisen terveydenhuollon yksiköistä ei myönnetty maksusitoumuksia yksityisklinikkaan lahjasukusoluhoitoihin millään indikaatioilla. Tämä oli sairaalan johtajaylilääkärin sairaalan lääkäreille antama ohje, jota lääkäreiden oli noudatettava. Vs. johtajaylilääkärin mukaan sairaalassa on syksyllä 2017 noudatettu yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreiden vuonna 2015 tekemää linjausta, jonka mukaan hedelmöityshoitoja tarjotaan vain lääketieteellisin perustein ja hoitomenetelmänä ei käytetä luovutettuja sukusoluja.

Lautakunta totesi, että hoitojen ulkopuolelle oli rajattu kaikki sellaiset potilasryhmät, jotka käyttävät luovutettuja sukusoluja. Tällainen näennäisesti yhdenvertainen peruste saattaa itselliset naiset muita epäedullisempaan asemaan heidän perhesuhteensa perusteella, mikä johtaa olettamaan välillisestä syrjinnästä.

Johtajaylilääkärien yhteisen linjauksen tarkoituksena oli ollut resurssien riittävyydestä huolehtiminen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti julkisen terveydenhoidon resurssien riittävyyden turvaamista sinänsä hyväksyttävänä tavoitteena yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla.

Asiassa ei ollut selvitetty, etteikö julkisen terveydenhoidon resurssien riittävyyden takaamiseksi olisi ollut valittavana keinoja, jotka eivät olisi merkinneet minkään ryhmän syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja sosiaali- ja terveysministeriö oli esimerkiksi esittänyt kaikkien hedelmöityshoitoa tarvitsevien ohjaamista hoitojonoon. Resurssien riittävyyden varmistamiseksi ei siten olisi ollut välttämätöntä sulkea hakijaa hänen perhesuhteensa perusteella kokonaan hedelmöityshoitojen ulkopuolelle. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaajien tässä asiassa käyttämä keino sinänsä hyväksyttävän, resurssien turvaamiseen pyrkivän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole ollut yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla asianmukainen ja tarpeellinen.

Lautakunta katsoi, että hakijaa oli syrjitty yhdenvertaisuuslain vastaisesti perhesuhteen perusteella, kun häneltä oli evätty kokonaan julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidot.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vs. johtajaylilääkärin pysyttäneen voimassa ja määränneen edelleen sovellettavaksi sairaanhoitopiirissään syrjivän määräyksen ja kielsi häntä jatkamasta syrjintää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta asetti kieltopäätöksensä tehosteeksi sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkärille 25 000 euron suuruisen uhkasakon.

(Ei lainvoimainen)

Tapausselosteita julkaistaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan internet-sivuilla:
Tapausselosteet 2019 - Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Lisätietoja:
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan pääsihteeri Juhani Kortteinen
p. 0295 150151
[email protected]