Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi luottoyhtiötä syrjimästä henkilöllisyyden tunnistamisessa ja asetti 25 000 euron uhkasakon

Hakija oli ollut huonekaluliikkeessä ostamassa huonekaluja. Hän ei ollut päässyt hakemaan liikkeessä myönnettävää luottoa, koska luottoyhtiö ei ollut hyväksynyt hänen Viron passiaan henkilöllisyyden tunnistamisasiakirjaksi. Myöhemmin hän oli tehnyt sähköisen luottohakemuksen verkkopankkitunnuksilla, mutta hänelle ei ollut myönnetty luottoa.

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska hänen Viron passiaan ei ollut hyväksytty tunnistamiseen eikä hänelle ollut myönnetty luottoa, vaikka hänellä oli pysyvä oleskelulupa, KELA-kortti ja henkilötunnus Suomessa. Vastaaja katsoi, ettei ollut menetellyt syrjivästi. Vastaajan mukaan ulkomaan passin omaavat asiakkaat ovat vastaajalle yhtä tärkeitä kuin Suomen henkilöllisyysasiakirjan omaavat.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan selvittäneen menettelynsä luoton myöntämisessä perustuneen asiallisiin ja hyväksyttäviin syihin, joita objektiivisesti arvioitaessa ei ollut perustetta olettaa syrjinnän kieltoa rikotun. Lautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ollut syntynyt ja hylkäsi hakemuksen siltä osin kuin se koski verkkosivujen kautta tehdyn luottohakemuksen hylkäämistä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei lainsäädännöstä tai muista virallisohjeista ollut aiheutunut estettä hakijan Viron passin hyväksymiselle henkilöllisyyden osoittavana henkilöllisyysasiakirjana. Vastaaja ei ollut esittänyt, että sillä olisi ollut aihetta epäillä hakijan esittämän henkilöllisyysasiakirjan aitoutta tai hakijan henkilöllisyyttä. Koska hakijan Viron passi on Euroopan unionissa hyväksytty matkustusasiakirjaksi, sen luotettavuus on henkilöllisyyden tunnistamisessa rinnastettava Suomen viranomaisten myöntämään passiin.

Vastaajan myyjäliikkeille antamien ohjeiden mukaan asiakkaan tunnistamiseen hyväksyttiin vain suomalaisen viranomaisen myöntämä ajokortti, passi, poliisiviranomaisen myöntämä henkilökortti tai kuvallinen KELA-kortti.

Ainoaksi perusteeksi vastaajan menettelylle oli jäänyt se, että hakijalla oli ollut Viron passi. Näin ollen vastaaja oli ilman asianmukaista perustetta asettanut hänet muita vastaavassa asemassa olevia Suomen henkilötunnistusasiakirjan haltijoita epäsuotuisampaan asemaan henkilöllisyyden osoittamisessa. Lautakunta katsoi vastaajan menettelyssä olleen kyse välillisestä syrjinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan evänneen hakijalta mahdollisuuden rahoituspalveluihin yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjintäkiellon vastaisesti antamalla myyjäliikkeille ohjeen, joka oli johtanut siihen, ettei hakijan ollut mahdollista hakea rahoituspalveluita.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan tai kehenkään muuhun kohdistuvaa yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaista syrjintää sekä määräsi vastaajan antamaan myyjäliikkeille asiakkaan tunnistamisesta rahoitussopimusta tehtäessä sellaiset ohjeet, jotka eivät syrji ketään eivätkä johda kenenkään syrjintään. Lautakunta asetti kieltopäätöksensä ja määräyksensä tehosteeksi 25 000 euron suuruisen uhkasakon.

Tapausselosteet kokonaisuudessaan on julkaistu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan internet-sivuilla: Tapausselosteet 2016 - Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Lisätietoja:
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan pääsihteeri Juhani Kortteinen
p. 0295 150151
[email protected]