Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta teki kaksi Espoon kaupunkia koskevaa päätöstä koskien syrjintää vakaumuksen perusteella
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on 15.5.2026 ratkaissut kahden hakijan hakemukset koskien syrjintää vakaumuksen perusteella. Asiat koskevat koulujen juhlien uskonnollista sisältöä sekä näistä tiedottamista oppilaille ja huoltajille. Asiat on ratkaistu erillisillä päätöksillä.
Ensimmäinen päätös
Ensimmäisessä asiassa hakija A oli opiskellut vuosina 2018–2024 alakoulussa, ja yläkoulussa syksystä 2024. Alakoulun kevätjuhlissa oli ainakin vuosina 2022 ja 2024 laulettu suvivirsi, sekä harjoiteltu virttä ennen juhlia. Koulu ei ollut tiedottanut huoltajia etukäteen siitä, että juhla sisältää uskonnollisia elementtejä, eikä oppilaan huoltajan ollut siten mahdollista pyytää koulua toteuttamaan erityisjärjestelyjä kuten mahdollistamaan oppilaan poistumista uskonnollisen elementin ajaksi. Näin koulun olisi tullut toimia jo aiemmin esimerkiksi Opetushallituksen antaman ohjeistuksen perusteella.
Yläkoulun joulujuhlan 2024 ohjelmaan oli puolestaan kuulunut Varpunen jouluaamuna -kappale. Kappaleen esittämisestä ei ollut informoitu, eikä A:lla ole ollut mahdollisuutta poistua laulun esittämisen ajaksi.
Lautakunta katsoi, että A:ta oli syrjitty vakaumuksen perusteella. Lautakunta totesi, että koulun yhteiset juhlat tulee järjestää kaikille yhteisenä ja siten, että kaikki voivat osallistua niihin vakaumuksestaan riippumatta. Suomalaiseen kulttuuriperinteeseen kuuluvan yksittäisen evankelisluterilaiseen uskontoon viittaavan uskonnollisen elementin sisältymisestä koulun yhteiseen juhlaan, kuten kevätjuhlaan, ei kuitenkaan yksinään synny olettamaa muuhun uskontokuntaan tai mihinkään uskontokuntaan kuulumattomaan oppilaaseen kohdistuneesta syrjinnästä. Kaikille yhteiseksi tarkoitettu, yksittäisen uskonnollisen elementin sisältävä kevätjuhla voi kuitenkin olla järjestetty tavalla, joka syrjii muihin kuin evankelisluterilaiseen uskontokuntaan tai mihinkään uskontokuntaan kuulumatonta oppilasta. Arvioitaessa, syntyykö asiassa olettama syrjinnästä, merkitystä on lautakunnan mukaan erityisesti sillä, miten juhlan järjestelyt on tosiasiassa toteutettu juhlaan sinänsä hyväksytysti sisällytettyjen oppilaan uskonnon tai vakaumuksen vastaisten uskonnollisten elementtien osalta. Tässä arvioinnissa voidaan Opetushallituksen ohjeessakin viitatusti ottaa huomioon etukäteistiedottaminen oppilaille ja näiden huoltajille juhlien sisällöstä, juhlan ohjelman kokonaisjärjestelyt, mahdolliset oppilaan tai tämän huoltajan toiveesta toteutetut oppilaskohtaiset erityisjärjestelyt sekä näistä oppilaalle aiheutuneet seuraukset.
Ratkaistavana olevassa asiassa alakoulu ei ollut etukäteen ilmoittanut oppilaiden huoltajille, että kevätjuhla sisältäisi uskonnollisen elementin, eikä A:n huoltajan ollut siten mahdollista pyytää koulua toteuttamaan erityisjärjestelyjä kuten mahdollistamaan hakijan poistumista uskonnollisen elementin ajaksi. Vastaavalla tavalla oli toimittu yläkoulussa.
Lautakunta kielsi uusimasta A:n syrjintää ja asetti vastaajakaupungille 10 000 euron uhkasakon kieltopäätöksensä tehosteeksi. Lautakunta myös suositti vastaajaa maksamaan A:lle hyvityksenä 2 500 euroa. Lautakunta katsoi vielä kaupungin laiminlyöneen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta, kun se ei ollut riittävissä määrin varmistunut siitä, että koulut soveltaisivat niille annettua ohjeistusta siten, että yhteisiä juhlia järjestettäessä taataan myös muiden kuin evankelisluterilaiseen uskontokuntaan kuuluvien oppilaiden yhdenvertaisuus.
Tapausseloste on julkaistu kokonaisuudessaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan verkkosivuilla
Toinen päätös
Toisessa asiassa hakija B oli keväällä 2022 osallistunut erään koulun ja keväällä 2024 erään toisen koulun kevätjuhliin, joissa kummassakin oli laulettu suvivirsi siitä etukäteen ilmoittamatta. B oli lisäksi osallistunut vuonna 2024 erään kolmannen koulun joulujuhlaan, johon oli sisältynyt ainakin yksi uskonnollinen elementti.
Lautakunta katsoi hakijaan kohdistuneen välitöntä vakaumukseen perustunutta syrjintää siltä osin kuin asiassa oli kyse vuonna 2024 järjestetystä kevätjuhlasta. Kevätjuhlaan sisältyneestä suvivirrestä ei ollut ennen kevätjuhlaa ilmoitettu oppilaiden huoltajille. Kyse oli ollut B:n lapsen peruskoulun päättöjuhlasta, johon peruskoulunsa päättävien oppilaiden huoltajien oli odotettu osallistuvan. Ilmoittaminen etukäteen suvivirren sisältymisestä juhlan ohjelmaan olisi taannut myös oppilaiden huoltajille mahdollisuuden etukäteen tiedustella mahdollisuutta juhlanaikaisiin erityisjärjestelyihin. Tällaista mahdollisuutta ei ollut tarjottu myöskään juhlan alkaessa. Asiaa arvioitaessa otettiin lisäksi huomioon se, että vaikka hakijalla oli tosiasiassa ollut mahdollisuus poistua salista suvivirren ajaksi, oli virsi sijoitettu juuri ennen hakijalle merkityksellistä ohjelmaa eli hänen lapsensa päättötodistuksen jakoa.
Lautakunta suositti vastaajaa maksamaan B:lle hyvityksenä 750 euroa.
Lautakunta myös katsoi vastaajakaupungin laiminlyöneen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta.
Muilta osin hakemus hylättiin.
Tapausseloste on julkaistu kokonaisuudessaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan verkkosivuilla
Yhteenveto molemmista päätöksistä
Lautakunta ei ole kieltänyt suvivirren esittämistä koulujen kevätjuhlissa. Lautakunta on päätöksissään todennut, että yksin se, että koulun juhlaan sisältyy yksittäinen suomalaiseen kulttuuriperinteeseen kuuluva uskonnollinen elementti, kuten suvivirsi, ei muodosta syrjintää. Jos koulun juhlaan sisältyy uskonnollinen elementti, oppilailla ja muilla juhliin osallistujilla tulee kuitenkin olla tosiasiallinen mahdollisuus poistua juhlasta täksi ajaksi. Poistuvalle henkilölle on järjestettävä mahdollisuus tehdä se hienotunteisesti ja siten, että poistuminen ei vaikuta poistujaan haitallisesti.
Lisätietoja
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan pääsihteeri Kristina Stenman
kristina.stenman@oikeus.fi