Omaishoidon tuen järjestäminen
XX.01.2026 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
XX.01.2026
Perhesuhteet, Vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus
Lautakunnan toimivalta, Syrjintäolettaman syntyminen
Lainvoimainen
Lapsensa omaishoitajana toiminut hakija sai vastaajana olevalta hyvinvointialueelta omaishoidon tukea. Hakija ja lapsen toinen huoltaja erosivat ja muuttivat erilleen. Heillä säilyi eron jälkeen lapsen yhteishuoltajuus, ja he sopivat lapsen hoitamisesta vuoroviikoin. Tämän seurauksena hyvinvointialue vähensi hakijan omaishoidon tuen vapaapäiviä ja katsoi niiden toteutuvan lapsen ollessa hoidossa toisen huoltajan luona, eikä lapselle enää järjestetty lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista vapaapäivien ajaksi. Hakijan omaishoidon palkkiota ei kuitenkaan vähennetty, vaikka niin olisi voitu tehdä hyvinvointialueen omaishoidon tuen toimintaohjeen ja myöntämisperusteiden perusteella.
Yksityishenkilöllä ei ole oikeutta tuoda yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan käsiteltäväksi tasa-arvolaissa säädettyä syrjintää koskevaa asiaa. Lautakunta arvioi ensiksi sitä, oliko väitetyn syrjinnän perusteena perhesuhde vai vanhemmuus tai perheenhuoltovelvollisuus. Perhesuhteeseen perustuvasta syrjinnästä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014), ja vanhemmuuteen ja perheenhuoltovelvollisuuteen perustuvasta syrjinnästä säädetään tasa-arvolaissa (609/1986). Lautakunta katsoi, että vastaaja oli kohdellut hakijaa eri tavalla kuin sellaista omaishoidon tukea saavaa huoltajaa, joka elää samassa osoitteessa toisen huoltajan kanssa esimerkiksi avo- tai avioliitossa. Erilainen kohtelu ei siten ollut liittynyt vanhemmuuteen liittyvään seikkaan, vaan yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuun perhesuhteeseen, joten lautakunta tutki hakemuksen.
Lautakunta totesi, että hyvinvointialueella on yleinen velvollisuus huolehtia omaishoidon tuen järjestämisestä omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukaisesti. Hyvinvointialue voi kuitenkin harkintavaltansa rajoissa tarkemmin määritellä omaishoidon tuen myöntämisen ehdot ja muut noudatettavat ehdot lain säätämissä rajoissa.
Lautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ollut syntynyt hakijan saamaan omaishoidon palkkioon liittyen, sillä palkkiota ei ollut esitetyn selvityksen mukaan vähennetty, vaikka se olisi ollut hakijan tilanteessa mahdollista hyvinvointialueen ohjeiden mukaan.
Hakijan omaishoidon vapaapäivien vähentämisen osalta lautakunta katsoi, että vaikka se oli ollut seurausta hakijan perhesuhteiden muutoksesta, ei hakija ollut vertailukelpoisessa tilanteessa sellaisen henkilön kanssa, joka omaishoitolain tarkoittamalla tavalla on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, sillä hakijan lapsi on vuoroviikoin toisen huoltajan hoidettavana. Hakijan erilainen kohtelu vapaapäivien määrän osalta oli katsottava johtuneen hoidon sitovuuteen liittyvistä olosuhteista eikä hakijan perhesuhteista.
Hakijan vapaapäivien järjestämistavan muutoksesta lautakunta katsoi, että hakijan tilanne ei ollut vertailukelpoinen samassa osoitteessa asuviin avio- tai avopuolisoihin, jotka hoitavat lastaan yhdessä samanaikaisesti. Hakijan kohdalla hoidettavan lapsen tosiasiallinen hoitovastuu oli toisella huoltajalla, kun lapsi on vuoroviikoin tämän luona. Lautakunta katsoi, ottaen myös huomioon vastaajan harkintavallan omaishoidon tuen järjestämisessä, että hakijaa ei tältäkään osin ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla kohdeltu epäsuotuisasti tai asetettu epäedulliseen asemaan perhesuhteittensa vuoksi.
Asiassa ei ollut syntynyt syrjintäolettamaa, joten lautakunta hylkäsi hakemuksen.